Oletko koskaan ollut häissä, missä olet pettynyt esim. ruoka

Esim. yksissä häissä kaaso veti jotakin leikkejä salin edessä. Mitään mikrofonia ei tietenkään ollut varattu, joten suurin osa vieraista ei kuullut yhtään mitään niistä jutuista. Tilannetta eivät yhtään parantaneet 3-4 kpl lapsia, jotka juoksivat ympäriinsä, kiljuivat ja heittelivät toisiaan leluilla, joita yhteen nurkkaan oli varattu. Lopputulos oli se, että vieraat alkoivat jutella omiaan ja ohjelma meni aika lailla ohi kaikilta.

Kaverini äiti pitää pitopalvelua ja on kuuluisa herkuistaan. Kaverini häissä oli kuitenkin ruokana vain perunaa, lihakastiketta ja suolakurkkuja eikä siis pääruualla mitään muuta!



Pitkä noutopöytä vain loisti tyhjyyttään. En tiedä oliko tapahtunut joku moka vai oliko noin tarkoituskin. Ruoka oli siis hyvää ja sitä oli riittävästi, mutta odotin ehkä jotain vähän erilaista...

tarjolla oli vain lihakeittoa. Luulin sen olevan alkuruoka, kunnes tajusin, että muuta ei todellakaan ole. Myöhemmin oli sitten kakkua ja kahvia, ei mitään muuta. Aika ankeaa, kun juhlapaikka oli todella hieno ja kallis.

mut meilläpä oli salaa omat juomat mukana;)



Olen ollut myös sellaisissa häissä joka taas oli ihan vastakohta edellisiin häihin.. lasi ei ollut vielä edes puolillaan kun kaadettiin lisää juomista, siellä tarjoiltiin pöytiin alku, pää, jälki ruoat



Jos menen joskus naimisiin niin meidän häistä ei lopu juomat eikä ruoat.

Yksissä fiineissä häissä ei ollutkaan ruokatarjoilua!

Yleensä siihen on jo nykyisin totuttu meillä että ellei toisin mainita niin edes jotain ruokaa on tarjolla.

No nämä hienot bileet oli peräti ravintola Tornissa ja kaikki oli viimeisen päälle, MUTTA:ainoat tarjoomukset oli lasi kuohuviiniä sekä prinsessakakku kahvin kera. piste. siinä kaikki.

Juhlat alkoi klo 14 iltapäivällä joten alkoi illan mittaan tulla hiukka nälkä.....

- kaverin häissä ei mtn alkoholia tarjolla ja menojalkaa olis vipattanut. Poistuimme aika nopsaan jatkamaan muualle juhlintaa



- joka häissä on ollut joko kiusausta tai karjalanpaistia safkana, ei kiitos mulle noita ruokia



- liikaa ohjelmaa ja samat leikit joka häissä, tylsää





Mutta kiva kun ihmiset menee naimisiin ja jaksaa järkätä juhlia. Vaikkei kaikki asiat mua miellytäkään niin se on vain mun ongelma. Kukin tyylillään. Ei varmaan kaikkia miellyttäneet kaikki asiat omissa häissänikään!! :)

Olin kaasona eräälle vähän etäisemmälle kaverilleni ja rooliini kuului lähinnä vain polttareiden sekä hääohjeman järjestäminen, morsiuspari hoiti itse kaikki muut järjestelyt.

Hääpaikan ruokasaliin olivat sitten varanneet nimikoidut paikat vain omille vanhemmilleen ja sisaruksilleen lapsineen, ja muut saivat istua mihin halusivat. Kun minä ja bestman juonto-ohjelmiltamme ehdimme etsimään istumapaikkoja niin jäljellä oli vain yksittäiset paikat nurkassa selin morsiuspariin ventovieraiden ihmisten parista.

Monet muutkin varmaan huomasi tämän nolon tilanteen ja itseäni harmitti aika lailla.



Hyvänä yleisvinkkinä voisi pitää sitä että varsinkin jos istumapaikkoja ei nimetä niin salissa olisi hyvä olla useampia " ylimääräisiä" paikkoja, esim. ruokailijoille varattu 80 paikkaa jos vieraita on 70 jolloin sijoittumisvaraa jää vähän enemmän. Jos taas paikkoja varataan vain joillekin niin kyllä kaason ja bestmanin tulee lukeutua näihin.

Paikka oli maatilamatkailuyritys, jossa siis piti ottaa koko paketti, paikka ja tarjoilut sekä koristelut. Etukäteen emäntä hehkutti, miten yksilöllisesti kaikki toiveet voidaan huomioida ja toteuttaa.

Sitten pari kuukautta ennen häitä, kun yksityiskohdat piti lyödä lukkoon, tapasimme, ja emäntä runnoi läpi omat ideansa melkein teemaväriä myöten, siis ruoasta, juomista alkaen. Yritimme siinä neuvotella joistain asioista, mutta vastaus oli " Minä olen järjestänyt 200 (tms.) häät, kyllä minä tiedän, miten häät järjestetään. Meillä tehdään niin ja näin, aina on tehty ja on tykätty." Paikkaa ei siinä vaiheessa enää voinut muuttaa, uutta tuskin olisi löytynyt,

Lopputulos oli tunnelmaltaan hyvät häät, mutta esim. ruoka oli kylmää ja aika tasapaksua mautonta pöperöä, emäntä itse toivotti vieraat tervetulleeksi (mikä oli aika erikoista mielestäni) ja oli itse myös tehnyt kukkakoristelun; järkyt " vihdat" mauttomissa vaaseissa. Paska fiilis jäi emännän asenteesta, oli todella alentuva ja pomottava. Ikinä en sitä paikkaa kellekään suosittelisi.

en ollut ennen häitä tavannut koko serkkua (olimme kuitenkin niin vakiintunut pari että itsestäänselvästi lähdin avokin aveciksi kun kutsuttiin), ja ajattelin että juhlapaikkaan tullessa kun kätellään ja onnitellaan tuore aviopari niin esittelen itseni nopeasti siinä ohessa. näin tein, mutta morsian ei sanonut yhtään mitään. siis edes että " jaahas no terve" tms. seisoi vaan siinä ja kätteli.



ohjelma oli järjestetty aikataulun mukaan, siis että tietyllä kellonlyömällä alkoi aina merkitty ohjelmanumero. mikäs siinä mutta varsinasiten numeroiden väkissä ohjelma sisälti aina " vapaata seurustelua" tunnin siellä ja toisen täällä. vieraat olivat suureksi osaksi toisilleen tuntemattomia, oli morsiamen suku, sulhasen suku ja parin yhteiset ystävät ja kaverit, eikä näillä kolmella ryhmällä ollut mitään interaktiota keskenään. kukaan ei ottanut itselleen sellaista hommaa että olisi esitellyt esim. tuoreita sukulaisia toisilleen.



kaikkein ikävintä oli kuitenki morsiusparin eristäytyminen omiin oloihinsa ja niiden omanikäisten (20-30v) kavereidensa seuraan. aina " vapaan seurustelun" aikana nuoret livahtivat keskenään ison juhlapaikan yläkertaan dokailemaan. lopulta kaasot ja best manit ynnä muut olivat ihan uskomattomassa kännissä ja joku tyttö itkikin ripsarit poskilla jossain vessassa.



kaikenkaikkian sain sen kuvan etteivät nämä tyypit oikein osanneet olla huomion keskipisteenä omissa juhlissaan, tai yhtään keskustella vanhempien sukulaistensa saati vieraampien ihmisten kanssa. lähdimme avokin ja hänen äitinsä kanssa kesken juhlien.

Olin luullut, että nyt virallinen ohjelma on loppunut ja saa jo lähteä pois. Kävin sanomassa hääparille heit. Jälkeenpäin sain tietää, että ohjelma oli jatkunut vielä tunnin ajan:)

On tosi tyhmää jos vieraat laitetaan eri huoneisiin tai että häätilaksi valitaan edes semmoinen, joissa on pieniä huoneita. Äänentoisto ei toimi kuitenkaan, kuten ei muukaan tiedottaminen. Itse olin yksissä häissä yläkerrassa, heh, emmekä mieheni kanssa (emmekä muiden 30 yläkertavieraan lisäksi) vielä tänäkään päivänä tiedä mitä siellä oikein tapahtui. Näissä samoissa häissä, ruoka oli toooosi pahasti myöhässä ja sain illan aikana puoli lasia viiniä. Loppuillan join vessasta hakemaani vettä. Morsiamen äidin mukaan viinejä on vieläkin jäljellä ja häät olivat vuonna 2003, tarjoilu ei vaan pelannut. Töks, töks.



Toisissa mielestäni tyhmissä häissä oli just ongelmana iso vierasmäärä eikä äänentoistoa. No, juttelin illan tätini kanssa, jota en ollut tavannut aikoihin. Lisäksi hääpaikalle tai kirkkoon ei ollut mitään opasteita, oltiin aika eksyksissä oudolla paikkakunnalla. Ja hääparikin on jo eronnut, olivat liitossa vajaa puoli vuotta.



Että näin.

Minä menen juhlimaan toisten suurta päivää eikä minulla ole mielessä vaatimuksia millaista häissä pitäisi minun milikseni olla. Eihän se MINUN päiväni ole?

Tylsää mössö-pitopöytäruokaa (siis ihan pk-seudulla eikä maalaishäissä), kamala juhlapaikka, Esso-muusikot esiintymässä (siis yhtä tasokkaat), tarjoiluhenkilökunta alimitoitettu roimasti....

Kyseessä oli juuri sellainen maatilamatkailuyritys, jonka mielestä heidän " perinteinen pitoruokansa" oli ainoa ja oikea vaihtoehto. He kyllä kuuntelivat ehdotuksia, mutta jotenkin saivat aina käännetyksi ideat takaisin omiinsa. Mutta kun ruuan vakuutettiin olevan hyvää... No, yrityksen isäntä tepasteli, määräili ja päsmäröi koko juhlan ajan, jopa siitä missä järjestyksessä ruoka haetaan.



Juhlissa oli paljon pieniäkin lapsia, mutta ruokapuolella sitä ei oltu huomioitu kun piti saada ne " maakuntaherkut" esille. Aika harva lapsi jos aikuinenkaan on tottunut erilaisiin riistapateisiin ja liha/kalahyytelöihin, maustetusta tai imelletyistä limpuista nyt puhumattakaan. " Modernimpaa" linjaa edusti viipaloitu kalkkunanrinta, joka tosin oli täysin mautonta, limaista ja hyytelömäistä.



Tuttavani häissä vihkiminen meni tosi pitkän kaavan mukaan ja alkoi aikaisin aamupäivällä. Juhlapaikkaan oli kirkosta pitkä matka, ja moni kauempaa tullut oli pettynyt huomattuaan että ensin onkin tarjolla kahvia kun he odottivat ruokaa. Mutta ei sitä tullut: pelkkää kahvia, kakkua ja pullaa. Ja tunnin parin päästä toinen kierros sitä samaa. Hääpari katosi mitään puhumatta, juhlapaikka suljettiin ja vieraat jäivät pihalle töllistelemään ;)



Mitä tästä opimme? Tarjoilu ON tärkeä osa seremonioita. Olen ottanut opikseni siltä varalta että JOS ikinä menen naimisiin, en toista toisten virheitä.