Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Voiko lapsentekoa lykätä 36-vuotiaaksi?
05.03.2018 |
Haluamme lapsen, mutta elämäntilanteessa on nyt ja seuraavan kahden vuoden ajan niin monta muuttuja uudelleenkoulutuksesta harjoitteluun ulkomailla, että yritystä vaan ei voi aloittaa aiemmin.
Hirveät paineet, kun joka paikassa rummutetaan liian myöhäistä lastenhankintaa, hedelmällisyyden laskua, mummoäitejä, riskejä ym. Naisten itsekkäiden tarpeiden syytä tietty kaikki.
Kommentit (31)
Harvoinpa ne lapset täysin valmiiseen elämään syntyvät. Riski jäädä lapsettomaksi on sitten 36v jo suurempi kuin nyt. Aloittakaa yritys vaan nyt, yleensä asioilla on tapana järjestyä. Hedelmällisyydellä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika monet on lykänneet. Itse sain lapseni 35 vuoden molemmin puolin. Kaikki eivät tietenkään tuon ikäisenä lasta onnistu saamaan, mutta voi olla, ettei heidän kohdallaan olisi onnistunut nuorempanakaan. Omassa kaveripiirissä ei ole ketään, joka ei olisi tullut halutessaan raskaaksi vajaa nelikymppisenä. Toisaalta myös erästä lapsettomuudesta kärsinyttä naapuria onnisti sitten 38-vuotiaana.
Se onnistuu monelta hienosti. Mutta on naisia, joilta se ei enää onnistu, ainakaan esimerkiksi yhden vuoden aikana. Jos on aikaisempia lapsia, hedelmöittyminen on todennäköismpää kuin että saa ensimmäisen myöhään.
Sinuna alkaisin yrittää heti ja sopeuttaisin muun elämän sen mukaan. Lapselle ei ole koskaan oikeaa ja helppoa aikaa. Jos lapsen oikeasti siis haluatte.
Tottakai voi. Ikävä totuus on, että ajan hammas on julma ja munasolut vanhenevat koko ajan, vaikka kuinka päin asiaa pyörittelisi. Sitä myöten riski keskenmenoon ja riskiraskauteen kasvaa ja raskaaksi tuleminen vaikeutuu. Sinun tilanteessasi ei auta kuin toivoa parasta, että asiat sujuisivat hyvin sitten kun lapsi on ajankohtainen.
Totta kai voi lykätä, naisella on oikeus tulla äidiksi just siinä iässä ku haluaa. Yhteiskunnan velvollisuus on tehdä se mahdolliseksi tai muuten se on naisvihamielinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi lykätä, mutta sitten kannattaa myös miettiä mitä jos tavallisesti ei saakaan lasta. Eli lähteekö hedelmöityshoitoihin.
Itse sain lapsen 39 vuotiaana 3 vuoden yrityksen jälkeen. Siitä 2 vuotta tavallisesti sisältäen yhden keskenmenon ja lisäksi viimeisenä vuonna ennen raskautta hoidossa jossa inseminaatio ja ovulaation induktio josta tuli nega. Olimme jo 6kk jonossa koeputkihedelmöitykseen kun inseminaatiosta seuraavassa kuukaudessa haimme ovulaatiota apteekin dualhormone ovulaatiotestillä ja tulin raskaaksi. Seksiä ei ollut kuon kaksi kertaa sen viikon aikana, mutta niin vain onnisti. Olimme valmiita koeputkihoitoihinkin.
En lykkäisi. Sain lapseni 30, 33, 36 ja 38 vuotiaana. Jos lasten saaminen on tärkeää, ei kannata lykätä. Jokainen raskaus alkoi ensiyrittämällä, mutta en luottaisi että alkaa. Monella tuttavalla oli ongelmia, saivat yrittää yli vuoden, tuli keskenmenoja yms..
Voisiko mies hoitaa lasta ja sinä tehdä uraa? Saamalla summalla mikä menisi hedelmöityshoitoihin palkkaisi jo lapselle hoitajankin kotiin! Sitä paitsi, hedelmöityshoidot ovat varmasti rankkoja fyysisestikin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi. Lapsen voi saada vielä 4kymppisenäkin. Tosin hedelmällisyys laskee huomattavasti 35 ikävuoden jälkeen.
No ei se nyt automaattisesti salamana laske sinä päivänä kun täyttää 35v. Hyvin liukuva tekijä johon vaikuttaa molempien vanhempien elämäntavat (tupakointi, alkoholi, fyysinen kunto, lihavuus, ruuan terveellisyys jne.)
Katsoin vuosikausia sitten jotain dokumenttia, jossa pariskunnilla oli ongelmia lapsensaannin kanssa ja joidenkin pariskuntien miehet laitettiin "vihersmoothie-kuntosali -kuurille" ja joidenkin pariskuntien naiset. Näissä toki tehtiin tarkat labra-analyysit vitamiini-hivenainetasoista ym. ja sen mukaan räätälöitiin elämäntapamuutos ihan kokonaisuudessaan.
Tulos oli, että joillain miehillä puolen vuoden jälkeen siittiöiden liikkuvuus oli parantunut X prosenttia, siittiöiden määrä oli kasvanut x % jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se onnistuu monelta hienosti. Mutta on naisia, joilta se ei enää onnistu, ainakaan esimerkiksi yhden vuoden aikana. Jos on aikaisempia lapsia, hedelmöittyminen on todennäköismpää kuin että saa ensimmäisen myöhään.
Sinuna alkaisin yrittää heti ja sopeuttaisin muun elämän sen mukaan. Lapselle ei ole koskaan oikeaa ja helppoa aikaa. Jos lapsen oikeasti siis haluatte.
Ensimmäinen vasta tosiaan suunnitteilla. Kuten sanoin, seuraavan pariin vuoteen lapsi EI vain sovi mitenkään, eikä ole mahdollista sopeuttaa mitenkään, sehän tässä kinkkistä onkin, kun ei vaan pysty.
Ja nämä asiat seuraavan parin vuoden ajan taas mahdollistavat meille paremman ja mielekkäämmän elämän sitten pidemmällä tähtäimellä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi. Itse lykkäsin kunnes löysin oikean miehen 38-vuotiaana. Ensimmäisestä yrityksestä tulin raskaaksi. Nyt poika jo teini-ikäinen. Kaikki mennyt hienosti.
Jos lykkää lapsensaantia niin sitten kun aloittaa niin ei kannata kuin puolivuotta ihmetellä onnistuuko. Jos on syönyt pillereitä tähän asti niin ne voi jollain sekoittaa elimistön niin että sen tasoittumiseen ja oman hormonitoiminnan alku voi kestää. Tosin jollain tulevat raskaaksi pillereistä huolimatta ja toiset heti ensimmäisessä kuukaudessa, mutta sitä ei tiedä ennen kuin ne pillerit lopettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse teen niin. Yritän parantaa mahdollisuuksia terveellisillä elämäntavoilla, pillerien aikaisella lopetuksella ja ovulaation seuraamisella.
Minua huvittaa näiden tietäjien kommentit, joissa kehoitetaan vaan luottamaan että kaikki järjestyy, muuta kuin yritys päälle, kyllä pystytte sopeutumaan vaikka olisi miten vaikea tilanne, jos oikeasti lapsen haluatte. Tietämättä tarkemmin yhtään mitään tilanteesta.
Joskus on, uskokaa tai älkää, tilanteita joihin lapsi vain ei kertakaikkiaan sovi, ilman että hän kärsisi, tai vanhemmat kärsisivät tai esim. uupuisivat pahasti. Eikä se tarkoita, ettei ihan oikeasti joskus haluaisi sitä lasta.
Mun oli pakko hoitaa 35-vuotiaana tutkintoni ja muutenkin asiat kuntoon ennen lasta. Sain lapseni sitten 37-vuotiaana. Jos olisi aloitettu yritys aiemmin huonoon tilanteeseen, olisimme olleet köyhiä ja kipeitä, uupuneita ja poissaolevia vanhempia. Helpompi se elämä oli järkätä kuntoon ennen lasta, kun sai käyttää vaikka kaiken aikansa omien asioiden hoitamiseen/opiskeluun/töihin ilman rajoituksia.
Jos 37. ei olisikaan saanut lasta, niin olisi varmasti eri mieltä!
Ihmettelin lapsen saatuani, miten helppoa oli yhdistää pieni lapsi ja työ. Sai kaikki tuet ja lisäksi vielä palkan! Mies oli töissä päivisin ja minä iltaisin, joten lapsen kotihoito järjestyi ja saimme kerättyä mukavasti säästöjäkin. Vain ekoina äidille korvamerkittyinä noin 3 kuukautena ei saanut olla palkkatuloja. Ottakaa miehet mukaan lapsensaantiin!
Olen vasta 25 ja lapsi ei todellakaan ole sopiva vielä tähän elämäntilanteeseen, vaikka onkin mies ja työpaikka. Haluan opiskella ja nauttia elämästä. Ystäväni, jotka ovat jo tehneet ympäristön paineesta lapset kaksikymppisenä valittavat, kun ei voi tehdä sitä tai tätä kun on lapsi ja kukaan ei hoida. Well...elämä on omien valintojen summa.
Vierailija kirjoitti:
En lykkäisi. Sain lapseni 30, 33, 36 ja 38 vuotiaana. Jos lasten saaminen on tärkeää, ei kannata lykätä. Jokainen raskaus alkoi ensiyrittämällä, mutta en luottaisi että alkaa. Monella tuttavalla oli ongelmia, saivat yrittää yli vuoden, tuli keskenmenoja yms..
Voisiko mies hoitaa lasta ja sinä tehdä uraa? Saamalla summalla mikä menisi hedelmöityshoitoihin palkkaisi jo lapselle hoitajankin kotiin! Sitä paitsi, hedelmöityshoidot ovat varmasti rankkoja fyysisestikin!
Joskus se urakaan ei odottele edes sitä äitiyslomalta paluuta. Aikaa sihen lapsen tekemiseen kuluu joka tapauksessa. Jos vaikka nyt on parin vuoden määräaikainen projekti alkamassa, niin miten siinä lisäännyt samalla suit sait sukkelaan, ilman että työt jää tekemättä?
Been there, done that. Valmistuin vähän vanhempana vaikeasti työllistävälle alalle, sain työn, joka oli käytännössä once in a lifetime chance saada päästä kelkkaan mukaan. Pari vuotta ja määräaikainen, portti leivän syrjään tulevaisuudessa jos kaikki menee hyvin. Eipä siihen ois lasta voinut tehdä, vaikka haaveissa oli. Aloitettiin yritys, kun määräaikainen oli lopuillaan ja tieto vakinaisemmasta jatkosta. Ihan sen tulevan lapsenkin tulevaisuutta ajatellen.
Oishan sit ollut vaihtoehtoina:
Tuhota työllistymisen mahdollisuus jatkossa lapsen saannilla kesken työsuhteen. Heittää hyvästit koulutusta vastaavalle työlle jatkossa ja lähteä sitten joskus äippälomien jälkeen vaikka siivoamaan.
Olla ottamatta paikkaa vastaan ja tehdä lapsi tukien ja miehen rahojen varassa. Työllistymisen mahdollisuus huono kaiken tämän jälkeen.
Alue: Aihe vapaa
Voi. Lapsen voi saada vielä 4kymppisenäkin. Tosin hedelmällisyys laskee huomattavasti 35 ikävuoden jälkeen.