Lue keskustelun säännöt.
70-luku: ankein vuosikymmen
05.03.2018 |
Suomalaiset elivät masentavassa puoliagraarisessa yhtenäiskulttuurissa. Joka puolella oli ankeita värejä, kuten oranssia ja ruskeaa. Lähes kaikki olivat rähmällään itään ja Kekkoseen päin. Tähän rähämällään oloon yhdistyi myös umpimielinen sosialismi, jota kaikkien piti tunnustaa. Muoti oli rumaa ja musiikki etupäässä surkeaa.
Kommentit (31)
Rahaa ei ollut paljon käytettävissä mutta ei sitä ollut kenelläkään. Liftattiin Turkuun Ruisrockiin (vanhemmille sanottiin menevämme kaverin mökille) ja aidan yli sisään. Yö vietettiin Turussa puiston penkillä. Yleensäkin liftattiin paikasta toiseen, ihan huvikseen ja ajan kuluksi.
Kasettimankalle nauhoitettiin nuorten sävellahjasta mikin kanssa biisejä. Me kuunneltiin edellä mainittujen lisäksi myös Kirkaa, Tapani Kansaa, Markku Aroa, Frediä, Joukoa ja Kostia jne.
Mulla oli revityt farkut, piti ne yleensä olla MicMacit, Levikset, Wranglerit; Leet tms.. Sitten oli midiä ja maksia ja hapsua ja leveää lahjetta ja sitten kapeaa. Farkut vedettiin kaupassakin päälle selällään.
Mutta kesätöissä olin jo 13-vuotiaana Korkeasaaressa kioskissa. 15-vuotiaana olin Pukeavan tavaratalossa leluosastolla ja sitten Stokkalla myymässä kankaita yhden kesän. Ihan pikkulikasta. Töitä sai kaikki koululaiset ja ihan hyvää palkkaa. Uusin aina vaatevarastoni ja reissattiin ulkomaillekin niillä rahoilla. Eikä oltu 18 täyttäneitä vielä ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatteet ja sisustus oli rumaa.
Elämä oli villiä, vapaata ja kivaa.
Mitä ne vaatteet haittasi? Kaikilla oli yhtä hirveät.Musta on jälkikäteen aika naurettavaa arvostella menneiden vuosikymmenten muotia. Jos tuolle linjalle lähdetään, niin kyllä minä 80-luvun pukeutumista pidän huomattavasti karmeampana, tai no enhän minä 70-luvun muotia pidä karmeana ensinkään, ainakaan nuorisomuotia.
Sitäpaitsi hyvinhän se on tuo 70-luvun muoti kolahtanut myöhemminkin. Monet sen ajan muotivirtauksethan on kierrätetty menneinä vuosina (napapaidat, erilaiset farkut, verkkarit, lenkkarit, converset, tennarit ym). Muistuttekoon, että revityt/revenneet farkutkin olivat muotia jo 70-luvulla. Silloin niitä ei vain ostettu valmiiksi revittyinä, vaan annettiin kulua puhki, tai revittiin itse. 80-luvun suhteen on vaatemuodissa ollut kyseisen vuosikymmenen jälkeen paljon hiljaisempaa.
Älä lue ketjua joka haavoittaa herkkiä tunteitasi!
😉
Vaatteet olivat rumanvärisiä, synkkiä sameita värejä, ja tietenkin räikeää keltaista, vihreää ja oranssia, jotka pukee harvoja.
Teryleeniä, vakosamettia, froteeta, kankeaa puuvillaa. Ei voi kuin nauraa, kun katsoo luokkakuvia! Silmälasinsangat kuin tv.ruudut.
Päästiin matkoillekin. Telttailu oli suosittua.
Käsittämätöntä, miten paljon kamaa mahtui pienehköön autoon neljän ihmisen lisäksi!
Ulkomailta tuotiin matkamuistoja todisteeksi, että käyty on.
Kavereiden kanssa oltiin ulkona kunnes ilta hämärtyi. Perjantai oli saunapäivä. Silloin sai pullon limua.
Ainakaan lapsuus ja nuoruus tuona aikana ei todella ollut mitään yhteinäiskulttuuria. Päinvastoin. Vaikka tänään toki hehkutetaan kuinka monimuotoista nuorisokulttuuri on nyt niin sehän on vain mitätön siitä moninaisuudesta joka tuolloin ja ainakin vielä 80-luvulla vallitsi. Ei sen moninaisempaa Suomea ollut ennen eikä tule kyllä jälkeenkään. Ihan sama mitä nyt ja huomenna hehkutetaan. Mennyttä mikä mennyttä sellainen ajan ja paikan (ilman teknologiaa huom) vapaus mikä aikanaan vallitsi.
Silloinhan oli ihan mahtava vaatemuoti! Pal0on kamalampi oli 80- ja 90-luvuilla. Musiikkikin oli hyvää. Ja tämän sanoo siis ihminen joka ei ollut edes 70-luvulla syntynyt eli ei mistään nuoruuden kaipuusta ole kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatteet ja sisustus oli rumaa.
Elämä oli villiä, vapaata ja kivaa.
Mitä ne vaatteet haittasi? Kaikilla oli yhtä hirveät.Musta on jälkikäteen aika naurettavaa arvostella menneiden vuosikymmenten muotia. Jos tuolle linjalle lähdetään, niin kyllä minä 80-luvun pukeutumista pidän huomattavasti karmeampana, tai no enhän minä 70-luvun muotia pidä karmeana ensinkään, ainakaan nuorisomuotia.
Sitäpaitsi hyvinhän se on tuo 70-luvun muoti kolahtanut myöhemminkin. Monet sen ajan muotivirtauksethan on kierrätetty menneinä vuosina (napapaidat, erilaiset farkut, verkkarit, lenkkarit, converset, tennarit ym). Muistuttekoon, että revityt/revenneet farkutkin olivat muotia jo 70-luvulla. Silloin niitä ei vain ostettu valmiiksi revittyinä, vaan annettiin kulua puhki, tai revittiin itse. 80-luvun suhteen on vaatemuodissa ollut kyseisen vuosikymmenen jälkeen paljon hiljaisempaa.
Älä lue ketjua joka haavoittaa herkkiä tunteitasi!
😉Vaatteet olivat rumanvärisiä, synkkiä sameita värejä, ja tietenkin räikeää keltaista, vihreää ja oranssia, jotka pukee harvoja.
Teryleeniä, vakosamettia, froteeta, kankeaa puuvillaa. Ei voi kuin nauraa, kun katsoo luokkakuvia! Silmälasinsangat kuin tv.ruudut.Päästiin matkoillekin. Telttailu oli suosittua.
Käsittämätöntä, miten paljon kamaa mahtui pienehköön autoon neljän ihmisen lisäksi!Ulkomailta tuotiin matkamuistoja todisteeksi, että käyty on.
Kavereiden kanssa oltiin ulkona kunnes ilta hämärtyi. Perjantai oli saunapäivä. Silloin sai pullon limua.
Haavoittaa tunteitani? Siellähän se taisi nyt tunteisiin mennä, kun totesin takavuosien muoti-ilmiöiden arvostelun olevan naurettavaa. Sori, ei voi auttaa :)
Olihan 70-luku nyt muutakin, kuin vakosamettia ja teryleeniä. Itseasiassa teryleeni oli enempi 60-luvun juttuja ja vakosamettikin vain 70-luvun alkua. Muutenhan 70-luku oli nimenomaan farkkujen vuosikymmen, sillä silloin farkut löi lopullisesti läpi ja se oli nuorisomuodin ylivoimaisesti keskeisin materiaali eikä koskenut vain housuja, vaan myös takkeja, sekä farkkuliivejä. Kireä t-paita ja reidestä kireät leveälahkeiset farkut kuvaa vuosikymmenen pukeutumista tuhat kertaa paremmin, kuin joku ruskea vakosameti, teryleenistä nyt puhumattakaan.
Kekkoslasit oli silloin tosiaan muotia, samoin pilottilasit. Oletko sattunut seuraamaan nykyistä aurinkolasi/silmälasimuotia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset elivät masentavassa puoliagraarisessa yhtenäiskulttuurissa. Joka puolella oli ankeita värejä, kuten oranssia ja ruskeaa. Lähes kaikki olivat rähmällään itään ja Kekkoseen päin. Tähän rähämällään oloon yhdistyi myös umpimielinen sosialismi, jota kaikkien piti tunnustaa. Muoti oli rumaa ja musiikki etupäässä surkeaa.
Värithän keksittiin 70-luvulla. Siihen asti sai käyttää vain harmaata.
Muistan kun kävin ala-asteikäisenä hakemassa vanhemmille lähi-Elannosta kaljaa. He olivat soittaneet tutulle myyjälle ja sopineet, että minulle saa myydä.
Muistoissani 70-luku oli hauska vuosikymmen, leikittiin kaiket päivät ulkona ja kesällä aurinko paistoi. Se oli ärsyttävää, että isä poltti tupakkaa autossakin, siitä tuli paha olo. Kotona kun poltti, pääsi savua paremmin karkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan lapsuus ja nuoruus tuona aikana ei todella ollut mitään yhteinäiskulttuuria. Päinvastoin. Vaikka tänään toki hehkutetaan kuinka monimuotoista nuorisokulttuuri on nyt niin sehän on vain mitätön siitä moninaisuudesta joka tuolloin ja ainakin vielä 80-luvulla vallitsi. Ei sen moninaisempaa Suomea ollut ennen eikä tule kyllä jälkeenkään. Ihan sama mitä nyt ja huomenna hehkutetaan. Mennyttä mikä mennyttä sellainen ajan ja paikan (ilman teknologiaa huom) vapaus mikä aikanaan vallitsi.
Ei ollut yhtenäiskulttuuria? Höpö höpö. Muotihan esimerkiksi oli tuohon aikaan paljon velvoittavampaa kuin nykyisin. 70-luvulla vanhat mummotkin liikkuivat minihameissa, koska pitkää hametta ei voinut käyttää. Nykyisin saa melko vapaasti pukeutua kuten haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan lapsuus ja nuoruus tuona aikana ei todella ollut mitään yhteinäiskulttuuria. Päinvastoin. Vaikka tänään toki hehkutetaan kuinka monimuotoista nuorisokulttuuri on nyt niin sehän on vain mitätön siitä moninaisuudesta joka tuolloin ja ainakin vielä 80-luvulla vallitsi. Ei sen moninaisempaa Suomea ollut ennen eikä tule kyllä jälkeenkään. Ihan sama mitä nyt ja huomenna hehkutetaan. Mennyttä mikä mennyttä sellainen ajan ja paikan (ilman teknologiaa huom) vapaus mikä aikanaan vallitsi.
Ei ollut yhtenäiskulttuuria? Höpö höpö. Muotihan esimerkiksi oli tuohon aikaan paljon velvoittavampaa kuin nykyisin. 70-luvulla vanhat mummotkin liikkuivat minihameissa, koska pitkää hametta ei voinut käyttää. Nykyisin saa melko vapaasti pukeutua kuten haluaa.
Sulla menevät nyt ensinnäkin muodin vuosikymmenet sekaisin: 1960-luku oli minihameen vuosikymmen (kiitos Mary Quant), 1970-luku taas maksihameen (kiitos 60-luvun lopun hippiliikkeen). Eivätkä vanhat mummot liikkuneet mini- tai maksihameissa, vaan perus"mummopituudessa", eli polvi- tai puolipohjepituisissa leningeissä.
Kuvallista todistusaineistoa Finnan tietokannasta (kuvaa klikkaamalla saa sen isommaksi) :
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000nxf2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paskan rakentamisen kultainen vuosikymmen. Tuona aikana pilattiin hyviä rakennuksia ja uudet rakennettiin surkeasti. Jälkiä korjaillaan varmaan vielä pari vuosikymmentä
Tämä tän hetkinenkin on paskan rakentamisen kultainen vuosikymmen! Sutta ja sekundaa tehdään kahdessa vuorossa, joillain työmailla yövuorokin käytössä! 😂
Miksi alapeukku? Muistan kyllä lastenkulttuurin nousun positiivisena asiana, mutta enemmän vaikutti luonnon saastuminen, Kamputsean nälänhätä, vanhojen kivojen asioiden dissaaminen jne.
Emme me olleet ainoita, joilla ei mennyt hyvin.
En ole syntynyt lähiöön mutta läheisillä kerrostaloalueilla oli juurikin tuollaista kuin kerroin.
Parhaiten niissä pärjäsivät alueen vanhat asukkaat ja ne, jotka muuttivat sinne ensimmäisinä.
Sairaiden perheiden ongelmat tiedettiin tai ainakin oltiin tietävinään. Tuntemani nainen joutui varastamaan naapurin marjoja pysyäkseen hengissä. Koska hän ei voinut pitää lastaan, ihmiset väittivät hänen pitävän tätä komerossa piilossa. Kukaan ei kysynyt asiasta tai auttanut.
Opettajani kulki kunnan elimet läpi saadakseen meille apua. Ei vastakaikua.
Mieheni täti sattui asumaan naapurissamme hetken, ja halusi pois niin pian kuin mahdollista.