Niin kauhea ahdistus etten pääse sängystä ylös
Kuitenkin kohta on ihan pakko lähteä kouluun, koska olen jo käyttänyt kaikki sallitut poissaolot. Seuraavasta saattaa lentää pois kurssilta.
Mietin kyllä tässä, että tappaisinko itseni nyt vihdoin...
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Soita terkkarille? Eikö tuo pitäis hoitaa jos on jatkuvaa?
Olen jo hoidon piirissä...
Vierailija kirjoitti:
Mikäs ahdistaa?
Ei tälle ahdistukselle edes ole mitään selkeää syytä. Tuntuu vaan, että kohta tapahtuu jotain kamalaa. Tosi turvaton olo.
Istut liikaa ja mietit kaikkee? Keskity johonki kivaan nii ei oo liikaa aikaa pohtia syntyjäsyviä..? Lisää harrastuksia jne 🤔 Entäs sun kämppä? Onko siellä hyvä feng shui? Tarkkaile kotias ja mikä siel vois lisätä sitä ahdistuksen tunnetta.. kodin pitää olla miellyttävä ja turvallinen. Mites ruokavalion laita? ”Olet mitä syöt” jne..
Soita nyt heti lääkäriin, saat heti apua! Itselläni pääsi ahdistus pahaksi, joka alkoi hallitsemaan koko elämääni, sekä työssäolosta tuli mahdotonta. Teen asiakaspalvelua työkseni, ja aloin ahdistumaan töihin menosta koko ajan pahemmin. Aloin saamaan paniikkikohtauksia, ja sinnittelin omin avuin niiden kanssa. Lopulta keräsin rohkeuteni, ja soitin lääkäriin. Oloni oli silloin jo todella ahdistunut ja kaamea. Lääkärissä romahdin täysin, ja jäin pitkälle sairauslomalle, sekä sain lääkkeet. Jälkeenpäin ajateltuna mietityttää, miksen uskaltanut puhua aiemmin ja hakea apua. Arki oli siis vuosia yhtä taistelua. Nyt elämä alkaa tuntua valoisammalta, ja pystyn jopa olemaan keskellä ihmisvilinää saamatta ahdistuskohtauksia.
Vaikka oletkin jo hoidon piirissä, niin soita lääkäriin jos olo tuntuu noin mahdottomalta. Minulle lääkäri sanoi, että soita rohkeasti välittömästi jos olo pahenee. Tsemppiä kovasti ja hae apua! ❤️
Vierailija kirjoitti:
Istut liikaa ja mietit kaikkee? Keskity johonki kivaan nii ei oo liikaa aikaa pohtia syntyjäsyviä..? Lisää harrastuksia jne 🤔 Entäs sun kämppä? Onko siellä hyvä feng shui? Tarkkaile kotias ja mikä siel vois lisätä sitä ahdistuksen tunnetta.. kodin pitää olla miellyttävä ja turvallinen. Mites ruokavalion laita? ”Olet mitä syöt” jne..
Kun mikään ei ole kivaa. :/ Haluisin vaan kuolla. Ja nukkua. En jaksaisi koulun lisäksi harrastaa kyllä yhtään mitään. Kämppäni on melko sotkuinen. Se ahdistaa joo. En vaan saa aikaiseksi siivota. Syön mielestäni ihan terveellisesti, mutta olen kuitenkin mielestäni läski. En voi syödä hyvällä omallatunnolla, koska pelkään lihovani vielä lisää.
Vierailija kirjoitti:
Soita nyt heti lääkäriin, saat heti apua! Itselläni pääsi ahdistus pahaksi, joka alkoi hallitsemaan koko elämääni, sekä työssäolosta tuli mahdotonta. Teen asiakaspalvelua työkseni, ja aloin ahdistumaan töihin menosta koko ajan pahemmin. Aloin saamaan paniikkikohtauksia, ja sinnittelin omin avuin niiden kanssa. Lopulta keräsin rohkeuteni, ja soitin lääkäriin. Oloni oli silloin jo todella ahdistunut ja kaamea. Lääkärissä romahdin täysin, ja jäin pitkälle sairauslomalle, sekä sain lääkkeet. Jälkeenpäin ajateltuna mietityttää, miksen uskaltanut puhua aiemmin ja hakea apua. Arki oli siis vuosia yhtä taistelua. Nyt elämä alkaa tuntua valoisammalta, ja pystyn jopa olemaan keskellä ihmisvilinää saamatta ahdistuskohtauksia.
Vaikka oletkin jo hoidon piirissä, niin soita lääkäriin jos olo tuntuu noin mahdottomalta. Minulle lääkäri sanoi, että soita rohkeasti välittömästi jos olo pahenee. Tsemppiä kovasti ja hae apua! ❤️
En viitsisi nyt soittaa, koska näen huomenna hoitajaani. Jos siis olen vielä elossa silloin. :/ Kriisipuhelimeen haluisin soittaa, mutta en uskalla...
Kriisipuhelimeen kannattaa soittaa. Ne on koulutettuja siihe ja tietävät ja ymmärtävät jos joku ujo siel sönköttää jotai. Sanot vaa pari sanaa, niin siitä se lähtee, he osaavat viedä kyllä keskustelua eteenpäin. Se on niitten työ.
Tää on jo naurettavaa. Äsken meinasin tappaa itseni, mutta en sitten uskaltanut. No ainakin pääsin sängystä ylös. Tosin nyt olen taas sängyssä.
Ja taas meinasin, mutta en vaan uskalla sitäkään sitten... Niin helvetin säälittävää!
Ihan kohta pitää lähteä. :/ En oo saanut ees puettua vielä. En tiedä, miten selviän taas tästäkin... Nolaan itseni taas koulussa, kun aivot ei toimi ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten kävi? Selvisitkö?
No juu... Jotenkin. En pysty kyllä yhtään keskittymään koulussa. Niin epätoivoinen fiilis, kun tää masennusjakso on kestänyt jo melkein puolitoista vuotta. :/ Ei tästä pääse millään eroon. Olen jo ihan loppu.
Samanlainen tilanne täällä, nyt lääkinny pahaa oloa viinalla ja pelottaa lähteekö henki jos nyt lopetan. Huonokuntoinen läski kaljamaha joka ei jaksa edes nousta sängystä. Ei kavereita ja sosiaaliset tilanteet usein vain pelti kii. Lennän varmaan kaikilta kursseilta, jos en jaksa tätä paskaa elämää. Joka päivä tekee mieli vain kuolla, mutta niin vahva eloonjäämisen halu ettei vain voi. Toivon myös että tuolla ulkona olisi pimeää, niin voisin jatkaa unia.
Kokemusta on täälläkin mutta nyt jo parempi! Kaikista kauheinta on juuri ehkä se että silloin kun tarvitsisi tukea jne niin joutuukin miettimään mitä muut ajattelee ja tuomitseeko joku kun olen näin ei-reipas jne jne. Kauhea ahdistus ymmärrän ja tiedän. Yksin et ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kävi? Selvisitkö?
No juu... Jotenkin. En pysty kyllä yhtään keskittymään koulussa. Niin epätoivoinen fiilis, kun tää masennusjakso on kestänyt jo melkein puolitoista vuotta. :/ Ei tästä pääse millään eroon. Olen jo ihan loppu.
Onko ne koulussa tietoisia tilanteesta? Ei kuulosta kauhean mielekkäältä räpeltää opintoja jos on noin huonossa kunnossa. Et sinä siinä ainakaan parane eikä opintomenestyskään varmaan ole sitä mitä se olisi terveempänä. Kannattaa puhua asiasta.
Niin ja ehkä sitä on itse niin kriittinen vaikkei muut tuomitsisikaan ,niin silti tulkitsee tilanteita jotenkin itselleen epäedullisesti ja kuvittelee että näin on.
16
Vierailija kirjoitti:
Samanlainen tilanne täällä, nyt lääkinny pahaa oloa viinalla ja pelottaa lähteekö henki jos nyt lopetan. Huonokuntoinen läski kaljamaha joka ei jaksa edes nousta sängystä. Ei kavereita ja sosiaaliset tilanteet usein vain pelti kii. Lennän varmaan kaikilta kursseilta, jos en jaksa tätä paskaa elämää. Joka päivä tekee mieli vain kuolla, mutta niin vahva eloonjäämisen halu ettei vain voi. Toivon myös että tuolla ulkona olisi pimeää, niin voisin jatkaa unia.
:( Ikävä kuulla. Mäkin haluisin kokeilla ryyppäämistä, mutta en vaan saa aikaiseksi käydä Alkossa. Ja ei se kyllä varmaan mitenkään hirveen fiksuakaan olisi. En ole siis koskaan elämässäni ollut kännissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kävi? Selvisitkö?
No juu... Jotenkin. En pysty kyllä yhtään keskittymään koulussa. Niin epätoivoinen fiilis, kun tää masennusjakso on kestänyt jo melkein puolitoista vuotta. :/ Ei tästä pääse millään eroon. Olen jo ihan loppu.
Onko ne koulussa tietoisia tilanteesta? Ei kuulosta kauhean mielekkäältä räpeltää opintoja jos on noin huonossa kunnossa. Et sinä siinä ainakaan parane eikä opintomenestyskään varmaan ole sitä mitä se olisi terveempänä. Kannattaa puhua asiasta.
Ainakin opo ja terveydenhoitaja tietää. Juuri olin sairaslomalla niin en kehtaisi jäädä nyt uudelleen. Ja jos elossa pitää olla niin en missään nimessä halua syrjäytyä. Pakko saada lukio tehtyä loppuun tai tunnen itseni vieläkin paskemmaksi. Pakko saada tässä elämässä edes jotain tehtyä jos nyt siis elän...
Soita terkkarille? Eikö tuo pitäis hoitaa jos on jatkuvaa?