Mitä voin tehdä kun olen täysin kyllästynyt mieheeni / parisuhteeseemme?
Olemme olleet yhdessä lähes 20 vuotta. Lapsia on, nuorin vasta 3 v, eli eroaminen on vasta viimeinen vaihtoehto.
En juurikaan enää edes pidä miehestäni. Hän on saamaton; ei vapaa-ehtoisesti tekisi mitään, tekee jos käsken. Hän ei innostu koskaan mistään. Ei koskaan ehdota mitään. Hänelle riittää mainiosti tv:n katselu tai pleikkarin pelaaminen.
Itse tykkään ulkoilla lasten kanssa, käydä lenkillä, lukea, opiskella, suunnitella milloin mitäkin (sisustus, lomat, tekemiset ja menemiset, tulevaisuuden kuviot yms). Ja noita asioita teenkin. Musta olisi ihana jos mies joskus innostuisi myös jostakin.
Meillä ei ole mitään yhteisiä mielenkiinnon kohteita.
Eli mitä mun pitäis tehdä? Jatkaa kuten tähän asti ( ja samalla katkeroitua kun miestä ei kiinnosta mikään)? Puhua miehelle asiasta (olen puhunut lukuisia kertoja, kuukausitolkulla), ja odottaa että jos jossakin vaiheessa mies oivaltaisi jotain? Erota (mies ei halua erota)?
Kommentit (12)
Lähes 20 vuotta yhdessä ja silti pukataan vielä iltatähteä ennenkuin huomataan millainen mies on? Mies ei varmasti ihan yhdessä yössä tuollaiseksi muuttunut. Kärsi tai eroa.
Mene parisuhdeneuvontaan. Tarvitsette apua.
Vierailija kirjoitti:
Onko hän masentunut.
Tämä tuli mullakin mieleen. Ap:n mies kuulostaa ihan multa. Teen pakolliset jutut, mutta muuten ei jaksa tai huvita tehdä mitään. Möllötän sohvalla ja katson telkkaria tai pelaan jotain ja odotan seuraavaa työpäivää
Vahvistakaa teidän välisiä hyviä juttuja.
...ja laittaako ap liikaa paineita miehensä vastuulle? Pitäisi olla kiinnostunut kaikesta samasta? Ilmeisesti on "puhuttu" asiasta paljon, mietipä ap, miten olet puhunut, onko se enemmän aitoa kysymistä, välittämistä siitä mitä mies tahtoo vaiko arvostelua ja haukkumista miten mies on niin saamaton läjä? Varmin tapa saada ihminen passiiviseen vastarintaan on jatkuva kritisointi, miksi haluaisi tehdä itseään hakkuvan ihmisen kanssa mitään, tulee vain paha olo. Peiliinkatsomisen paikka, onko vika vain miehessä?
Vierailija kirjoitti:
Miehet pitää kouluttaa kuten koirat. Aina kun hän tekee jotakin haluamaasi oikein, palkitset herkuilla ja/tai seksillä. Niiden (herkkujen ja seksin) pitää olla sellaista, jota hän ei normaalisti saa, mutta josta hän pitää. Esim. kun hän käy perheen kanssa ulkoilemassa, annat panna kakkoseen (olettaen, ettei se ole teillä arkea). Ja sen sellaista. Kyllä se pian oppii.
Mutta muista, että teon ja palkitsemisen välillä ei saa olla liian pitkä väli, muuten mies ei osaa yhdistää asioita. Ja jos on hieman hitaampi tapaus, voit myös sanallisesti selittää hänelle mistä hyvästä otat esim. suihin hutsahtavat alusvaatteet päälläsi. "Hyvä, Kalle! Kalle oli hyvä poika, kun siivosi kodin. Nyt Kalle saa laueta mamin suuhun!"
Ylenkatseella ja halveksunnalla saakin varmaan onellisen parisuhteen.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tiedä. En kannata eroa, koska teillä on lapsia.
Ööö... Eikö juurikin lasten takia kannattaisi erota? Vai tuollaista perhe-elämääkö haluat lapsillesi näyttää ja opettaa?
Ja mitä nuorempia lapset ovat, sen helpommin he sopeutuvat eroon.
Tehkää jotain joskus kahdestaan. Hotelliin, syömään, konserttiin, seksiä rauhassa. Mulla alkaa hermo kiristyä, jos elämä on yhtä lapsiarkea kuukaudesta toiseen. Välillä pitää saada aikuisten aikaa.
Onko mies aina ollut sellainen, ettei innostu asioista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tiedä. En kannata eroa, koska teillä on lapsia.
Ööö... Eikö juurikin lasten takia kannattaisi erota? Vai tuollaista perhe-elämääkö haluat lapsillesi näyttää ja opettaa?
Ja mitä nuorempia lapset ovat, sen helpommin he sopeutuvat eroon.
No, en kyllä heti tuollaisessa tilanteessa kannattaisi eroa. Ehkä toi tilanne vielä muuttuu.
Mä en tiedä. En kannata eroa, koska teillä on lapsia.