Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Millä oikeudella 13-vuotias sanoo vanhemmilleen ei?

Vierailija
04.03.2018 |

Sanottiin teinille selvä käsky että "ulkovaatteet päälle hopohopi, nyt lähdetään mummolaan" ja teini vastasiihen ettei aio lähteä mukaan.

Kommentit (27)

Vierailija
21/27 |
04.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mukset hankkinut koiraa? Se olisi aina iloissaan lähdössä ulos.

Ei olisi

Vierailija
22/27 |
04.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ainakin lapset tekevät juuri niin kuin vanhemmat sanovat tai saavat piiskaa ja tekevät sitten niin kuin käsketään. Tämä sääntö on voimassa jokaisen lapsen kohdalla, niin 24-vuotiaan esikoisen kuin puolivuotiaan kuopuksen kohdalla. He tekevät kuten me vanhemmat sanomme tai saavat piiskaa kunnes tekevät kuten käsketään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/27 |
04.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Länsimaisen nuoren teinioikeudella. 

Nuori saa olla hankala, vittuilla vanhemmilleen päin naamaa, ja silti häntä tulee ymmärtää koska itsemääräämisoikeus tai muuta vastaavaa. 

Vierailija
24/27 |
04.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä muuten ole. Kakarat on vanhempiensa käskyvallan alla aina 18v asti.

Jep jep, tämmösellä tyylillä kasvatetaan varmasti terveitä ja tasapainoisia nuoria, kun ei ole koskaan mitään sananvaltaa omaan elämäänsä, vaan aina pitää tehdä just kuten vanhemmat sanoo ja hyppiä vanhempien pillin tahtiin, oli ne vanhempien käskyt sitten miten älyttömiä tahansa. Mistään ei voi koskaan neuvotella eikä mitään saa kyseenalaistaa, koska asia nyt vaan on niin kuten vanhempi sanoo, vaikkei vanhempi perustelisi asiaa mitenkään tai siinä ei olisi yhtään mitään järkeä.

t. kokemusta on

Jos haluaa katkaista välit lapseen kokonaan heti, kun hän täyttää 18, niin tässä oiva keino.

Vierailija
25/27 |
04.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä 36-vuotias lapsikin tekee aina kuten me vanhemmat sanomme ja hänen oman tahtonsa ja mielipiteensä me olemme onnistuneet nujertamaan täydellisesti jo monta vuotta sitten. Vielä joskus 20-vuotiaana hän yritti väittää meille vastaan, mutta nykyään tottelee meitä aina nöyrästi, kuten 5 nuorempaa sisarustaankin. Kuopus on 24 ja vielä joskus inttää vastaan, mutta tottelee kuitenkin aina kun on joutunut olemaan muutaman päivän alasti ja ilman ruokaa suljettuna komeroon. Muuten lapset asuvat kellarissa, kukin omassa kellarikopissaan.

Vierailija
26/27 |
04.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielipiteen vapaudella, sillä oikeudella. Ei kai lapsesi mikään robotti ole. Asiat on yleensä perusteltava kaikille ihmisille: pomolla töissä on oltava syy, puolison kans pitää neuvotella ja lapsille selittää esim. mummu on jo vanha ja tykkää susta kovasti, ei olla pitkään aikaan käyty eli nyt poiketaan. Ja odotas vaan kun murrosikä tosta etenee.. Jos toi jo herättää ihmetystä/ närkästystä niin ootte viedä jännän äärellä perheenä..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/27 |
04.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsesi on 13. Siinä iässä nuoren sisäiset mallit ja maailmankuvat alkavat hahmottua hänelle itselleen.  Ne ohjaavat ajattelua ja toimintaa, joihin olet myös itse vaikuttanut hänen kasvaessa. Mieti miten olet kasvattanut lastasi: oletko autoritaarinen (koet olevasi ryhmän, perheen,  yläpuolella), demokraattinen (tasavaertainen jäsen) vai laissez-faire ("antaa mennä").  Kiukutteletko takaisin jos lapsesi kiukuttelee sinulle? Koetko että lapsesi pitää noudattaa jokaista sanaasi, kehotustasi, että se, mitä hän ajattelee ja tuntee on merkitöntä?

Lapsen päätöksenteon apuna käytetään myös heuristiikoita, kuten lähdenkö mummolaan vai en. Heuristiikoilla tarkoitetaan ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa helpottavia kokemukseen perustuvia peukalosääntöjä. Pitääkö lapsesi isovanhemmistaan? Onko hän aito siellä?

Lastasi ehkä auttaisi jonkinlainen päämäärä näissä asioissa, joihin hänen toivoisit osallistuvan. Vaikka esim. "käydäänkö tänään mummolassa ja poiketaan tulomatkalla jossain missä haluat käydä?"

Muista että lapsesi ei ole sinä, eikä hänellä ole välttämättä omia ihannepiirteitäsi, vaan hän toimii omine aivoinensa. Sitä pitäisi arvostaa, että lapsesi vihdoin tietää mikä on hänelle parasta ja mikä ei.