Lue keskustelun säännöt.
Mikä ihmeen klishee on ”turvallinen aikuinen”?
03.03.2018 |
No, turvaton on alkoholisti, väkivaltainen tai muu arvaamaton ihminen. Eikö kaikki muut ole turvallisia? Jos lapsi ei näitä ole joutunut kokemaan, niin ei hän edes tiedä turvattomuutta olevan elämässä.
Miksi sitten äitipuolista yms puhutaa, että on lapsen elämässä ”turvallinen” aikuinen? Jos lapsella ei ole turvattomuuden kokemusta, ei hän sellaisesta perusta. Joku huostaanotetulle se taas on tärkeä juttu, mutta ei uusperheissä. Mistä tämä klishee juontaa juurensa?
Kommentit (27)
Eikö kukaan muu koskaan kyseenalaista sanontoja?
Annan toisen esimerkin: nainen, joka on tullut hakatuksi edellisessä suhteessaan arvostaa yli kaiken turvallista miestä. Minulla ei ole sellaista kokemusta, joten en etsi miehessä ensisijassa turvallisuutta. Pystyn sietämään epävarmuutta, koska en osaa pelätä. Ei minulle voi ”myydä” muestä turvallisuus edellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no jos äitipuoli puhuu jatkuvasti seksijuttuja niin on hän melko turvaton
No joo, mutta kuinka moni niitä puhuu....
Missä on kaikki av:n kyseenalaistajat?
Ap
Eikö noista turvallisista aikuisista puhuta yleensä juuri silloin, kun lapsella ei ole niitä ollut. Että yksi turvallinen aikuinen riittää, ja se voi olla vaikka opettaja tai harrastuksen vetäjä tai naapuri tai mummi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sehän just tarkoittaa että EI ole mitään noista luettelemistasi. Silloin on turvallinen. Siis normaali ennakoitava ihminen jolta tarvittaessa saa apua ja jonka seurassa lapsella on rento ja turvallinen olo.
Ratsastustalleilla lienee aloittelijoille tuttu käsite "”turvallinen hevonen”, vaikka kaikkihan ne sellaisia ovat. Turvallisia aikuisia en ole tavannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ymmärrän turvallisen aikuisen niin että hänellä on myös aikaa ja halua olla kiinnostunut lapsen asioista, lapsi siis tulee "nähdyksi" hänen seurassaan, on hyvä ja turvallinen olla, lapsi saa vastakaikua ja siksi uskaltaa puhua esim. vaikeammista asioista aikuiselle. Sellainen jonka apuun ja tukeen lapsi voi luottaa aina.
Tämä siis sen lisäksi ettei lyö ym.
Tää on sitä oman kilven kiilottamista katsos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on harhainen mantra, jota hoetaan uusperheissä. Kuitenkin on todettu, että lapselle vaarallisin aikuinen on äiti- tai isäpuoli.
Mutta voihan asian ajatella lapsen kannalta, että lapsi kokee aikuisen turvalliseksi, sellaiseksi, johon voi luottaa, jolle kertoa asioita, jonka lähellä on hyvä olla. Turvallinen-sanan tilalla voisi olla luotettava tai läheinen. Turvallisesta tulee vähän yliholhoavat vibat. Ihan kuin lapset olisivat lähtökohtaisesti kokoajan vaarassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkimusten mukaan on tavallisempaa että lapsella EI ole turvallista kiintymyssuhdetta molempiin vanhempiinsa kuin että olisi. Ei se toki, että ei ole turvallista kiintymussuhdetta vanhempaan, tarkoita että vanhempi olisi jotenkin aktiivisesti turvaton, vaarallinen. Mutta esimerkiksi täällä Suomessa lapsen emotionaalisiin tarpeisiin vastaamisen kulttuuri on aika kiero.
Minulla on todennäköisesti esikoiseni kanssa jotain muuta kuin turvallinen kiintymyssuhde, hyvistä aikeista, kovasta yrityksestä ja halusta huolimatta. En ole onnistunut olemaan tunnereaktioissani empaattinen ja ennakoitava silloin kun vuosien univaje vaikuttaa ja omasta henkilöhistoriasta kumpuavat mallit nostaa päätään. Enkä ole yksin, valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan on tavallisempaa että lapsella EI ole turvallista kiintymyssuhdetta molempiin vanhempiinsa kuin että olisi. Ei se toki, että ei ole turvallista kiintymussuhdetta vanhempaan, tarkoita että vanhempi olisi jotenkin aktiivisesti turvaton, vaarallinen. Mutta esimerkiksi täällä Suomessa lapsen emotionaalisiin tarpeisiin vastaamisen kulttuuri on aika kiero.
Minulla on todennäköisesti esikoiseni kanssa jotain muuta kuin turvallinen kiintymyssuhde, hyvistä aikeista, kovasta yrityksestä ja halusta huolimatta. En ole onnistunut olemaan tunnereaktioissani empaattinen ja ennakoitava silloin kun vuosien univaje vaikuttaa ja omasta henkilöhistoriasta kumpuavat mallit nostaa päätään. Enkä ole yksin, valitettavasti.
Mitenniin lapsen tarpeisiin vastaamisen kulttuuri on kiero?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, turvaton on alkoholisti, väkivaltainen tai muu arvaamaton ihminen. Eikö kaikki muut ole turvallisia? Jos lapsi ei näitä ole joutunut kokemaan, niin ei hän edes tiedä turvattomuutta olevan elämässä.
Miksi sitten äitipuolista yms puhutaa, että on lapsen elämässä ”turvallinen” aikuinen? Jos lapsella ei ole turvattomuuden kokemusta, ei hän sellaisesta perusta. Joku huostaanotetulle se taas on tärkeä juttu, mutta ei uusperheissä. Mistä tämä klishee juontaa juurensa?
Ei tämä ole mikään klisee. Kaikki hakee ensisijassa turvallista ihmissuhdetta, myös he joilla ei ole kokemusta turvattomasta ihmissuhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan muu koskaan kyseenalaista sanontoja?
Annan toisen esimerkin: nainen, joka on tullut hakatuksi edellisessä suhteessaan arvostaa yli kaiken turvallista miestä. Minulla ei ole sellaista kokemusta, joten en etsi miehessä ensisijassa turvallisuutta. Pystyn sietämään epävarmuutta, koska en osaa pelätä. Ei minulle voi ”myydä” muestä turvallisuus edellä.
Myös sinä haet ensisijassa turvallisuutta miehestä. Sinulla on "turvallisuustutka" joka alkaa toimiaan heti kun on tarvetta.
Voi sietää epävarmuutta, mutta varmuus on aina parempi, ja tuo paremman fiiliksen.
Kumpi on kivempaa. Olla elämänhaluisena kilometrin päässä rannasta ritisevällä jäällä, vaiko olla samassa paikassa kovalla ja turvaallisella jäällä?
Vierailija kirjoitti:
Mutta voihan asian ajatella lapsen kannalta, että lapsi kokee aikuisen turvalliseksi, sellaiseksi, johon voi luottaa, jolle kertoa asioita, jonka lähellä on hyvä olla. Turvallinen-sanan tilalla voisi olla luotettava tai läheinen. Turvallisesta tulee vähän yliholhoavat vibat. Ihan kuin lapset olisivat lähtökohtaisesti kokoajan vaarassa.
Tuota turvallisuutta kun hoetaan kaikissa yhteyksissä, ihan niin kuin olisimme koko ajan jonkin uhan alla. Kielessämme on runsaasti sanoja joita voi käyttää, ja jotka olisivat kuvaavampia.
Vaikka minulla on kokemusta perheväkivallasta niin en silti pidä muita ihmisiä lähtökohtaisesti niin pahoina, että pitäisi erikseen varmistella heidän turvallisuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta voihan asian ajatella lapsen kannalta, että lapsi kokee aikuisen turvalliseksi, sellaiseksi, johon voi luottaa, jolle kertoa asioita, jonka lähellä on hyvä olla. Turvallinen-sanan tilalla voisi olla luotettava tai läheinen. Turvallisesta tulee vähän yliholhoavat vibat. Ihan kuin lapset olisivat lähtökohtaisesti kokoajan vaarassa.
Tuota turvallisuutta kun hoetaan kaikissa yhteyksissä, ihan niin kuin olisimme koko ajan jonkin uhan alla. Kielessämme on runsaasti sanoja joita voi käyttää, ja jotka olisivat kuvaavampia.
Vaikka minulla on kokemusta perheväkivallasta niin en silti pidä muita ihmisiä lähtökohtaisesti niin pahoina, että pitäisi erikseen varmistella heidän turvallisuuttaan.
Ei ap:n esityksessä ole mitään logiikkaa, eikä ole sinunkaan. Sanoilla kikkailu yleensä liittyy tiettyyn ikään. Ollaan nuoria ja ollaan poleita kun keksitään muka jotain mullistavaa:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta voihan asian ajatella lapsen kannalta, että lapsi kokee aikuisen turvalliseksi, sellaiseksi, johon voi luottaa, jolle kertoa asioita, jonka lähellä on hyvä olla. Turvallinen-sanan tilalla voisi olla luotettava tai läheinen. Turvallisesta tulee vähän yliholhoavat vibat. Ihan kuin lapset olisivat lähtökohtaisesti kokoajan vaarassa.
Tuota turvallisuutta kun hoetaan kaikissa yhteyksissä, ihan niin kuin olisimme koko ajan jonkin uhan alla. Kielessämme on runsaasti sanoja joita voi käyttää, ja jotka olisivat kuvaavampia.
Vaikka minulla on kokemusta perheväkivallasta niin en silti pidä muita ihmisiä lähtökohtaisesti niin pahoina, että pitäisi erikseen varmistella heidän turvallisuuttaan.
Ainoastaan sinä olet sanonut että pitäisi erikseen varmistella joidenkin ihmisten turvallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta voihan asian ajatella lapsen kannalta, että lapsi kokee aikuisen turvalliseksi, sellaiseksi, johon voi luottaa, jolle kertoa asioita, jonka lähellä on hyvä olla. Turvallinen-sanan tilalla voisi olla luotettava tai läheinen. Turvallisesta tulee vähän yliholhoavat vibat. Ihan kuin lapset olisivat lähtökohtaisesti kokoajan vaarassa.
Tuota turvallisuutta kun hoetaan kaikissa yhteyksissä, ihan niin kuin olisimme koko ajan jonkin uhan alla. Kielessämme on runsaasti sanoja joita voi käyttää, ja jotka olisivat kuvaavampia.
Vaikka minulla on kokemusta perheväkivallasta niin en silti pidä muita ihmisiä lähtökohtaisesti niin pahoina, että pitäisi erikseen varmistella heidän turvallisuuttaan.
Ei ap:n esityksessä ole mitään logiikkaa, eikä ole sinunkaan. Sanoilla kikkailu yleensä liittyy tiettyyn ikään. Ollaan nuoria ja ollaan poleita kun keksitään muka jotain mullistavaa:)
Tai sitten,"se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa". Ehkä on mainittu turvattomaksi aikuiseksi? Sitten miettinyt asiaa yökaudet.
?