Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies joi itsensä jalattomaksi kaverini häissä,suuttuisitko itse?
Ärsyttää
03.03.2018 |
Ei helvata taas.Mieheni ei juo mitenkään päivittäin tai joka vkonloppu,mutta juhlissa tms.menee usein överiksi.Mua niin hävetti taas hyvän ystävän häissä,jossa mies ilmeisesti kävi vessassa naukkaamassa jotain piilopulloa ja sitten hoiperteli juhlissa ja lopulta istui jalattomana maassa kun taksia ootettiin.Suututtaa toi käytös ja ärsyttää kun ei voi koskaan tietää päätyykö ilta noin vai ei.Suuttuisitko itse tälläsestä käytöksestä?
Kommentit (42)
toivottavasti miehesi jättää sinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojat on poikia. Ei syytä huoleen. Vit#n nipottaja olet.
Vai on pojat vaan poikia...
Mä olen kans tuollaisen ääliön kumppani. Tyhmyydestä saan syyttää ainoastaan itseäni, mutta onhan tuo nyt raivostuttavaa ja noloa!
Pidin "erään tuotteen esittelykutsut" ja mies lupasi jo viikkoja aiemmin, että grillaa meille, kun itse toivotan kaverit tervetulleiksi, tarjoilen ja teen kaiken muun. Miehen ei olisi todellakaan tarvinnut edes nähdä silmäystäkään tulijoista, eli en pakottanut mihinkään. Pyysin grillaamaan, koska hän siitä itse tykkää.
Mites kävi? Joi viikon putken ennen tätä, hoiperteli, sotki kämpän ja kaatuili ulkona ja sisällä, haastoi riitaa koko repertuaarilla sekä kaiken kukkuraksi grillasi kaiken jo aamupäivällä, ennen sammumistaan. Olipa mukava ylläri, kun tulin töistä. Kuivat ja kylmät kamat vuokaan heitettyinä.
Positiivista oli kuitenkin, että ei tullut örveltämään kaiken kansan eteen, vaan onneksi makasi huoneessaan. On niin anteeksiantamatonta pettämistä ja välinpitämättömyyttä minua kohtaan, etten ikinä anna anteeksi. Eroa suunnittelen kokopäiväisesti. On sitä ihminen tyhmä, kun tuollaisen sian kanssa aikaansa tuhlaa!!! Ja on niiiin paljon kauheita tapahtumia takana...
Ja tämäkään ei juo päivittäin, vaan harvemmin, mutta menettää kaiken tajunnan, muistin ja moraalin. Yököttävää.
Lopettaisit jo suunnittelun ja eroaisit. Sanot, että ei juo päivittäin, mutta joi kuitenkin viikon putkeen? Aika lähteä honey ja rakentaa uusi parempi elämä.
Tiedän tämän. Meidän tilanne on vaan sen laatuinen, ettei tästä noin vain lähdetäkään. Olen esim. hiljattain sairastunut aika vakavasti, ja aikani menee toipumiseen ja itseni hoivaamiseen. Voimat on loppu. Oli liki, etten joutunut suoraan sairaalaan. Suunnittelutyö kai sitten edes hieman helpottaa asiaa. Lisäksi on surullisia lähiomaisteni ongelmia, joita yritän selvittää. Joiltain muiltakin kun näyttäis olevan voimat loppu.
Totta puhuen nämä tilanteet ovat onneksi koko ajan harventuneet (väli ainakin sen 2-3 kk, kun ennen puolta useammin), mikä ei nyt todellakaan ole mikään puolustelu!!!! Olen realisti, en keksi tekosyitä. Päivä kerrallaan.
Kiitos kannustuksesta!! :)
Joskus voi paniikkihäiriö laukaista juomisputken jos miehesi stressasi sinun kutsuistasi tai on stressannut sairaudestani. Kysele vähän mieheltä syitä miksi meni kuin meni, rauhallisesti. Hänelle on hänelle hyvä miettiä käytöksensä syitä. Onko hän ollut yhtään sinulle tukena?
Sinulle olisi parempi rauhallisempi elämä kun olet toipilaana. Paras tapa saada elämä järjestykseen on ymmärtää, että parisuhde ei ole hoivasuhde ja vain sinä tiedät mikä sinulle on parasta, sinä olet itsesi paras ystävä. Tällä ajatuksella voit luopua entisestä mikä ole sinulle hyväksi ja tavoitella jotain parempaa, vaikka rauhallisempaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
En suutu. Ei ole minun ongelma tai häpeä
Tämä
En minäkään olisi suuttunut. Osaan erottaa itseni ja mieheni erillisiksi henkilöiksi.
Onko tuollaiset juhlat miehellesi jotenkin vastenmielisiä? Tiedän pari tyyppiä, jotka kuormittuvat sosiaalisista tilanteista ja yrittävät korjata sitä alkoholilla. Siinä missä pari lasia viiniä voisi olla ok, he saattavat vetää yli vaikka normaalisti eivät juo alkoholia kuin harvoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojat on poikia. Ei syytä huoleen. Vit#n nipottaja olet.
Vai on pojat vaan poikia...
Mä olen kans tuollaisen ääliön kumppani. Tyhmyydestä saan syyttää ainoastaan itseäni, mutta onhan tuo nyt raivostuttavaa ja noloa!
Pidin "erään tuotteen esittelykutsut" ja mies lupasi jo viikkoja aiemmin, että grillaa meille, kun itse toivotan kaverit tervetulleiksi, tarjoilen ja teen kaiken muun. Miehen ei olisi todellakaan tarvinnut edes nähdä silmäystäkään tulijoista, eli en pakottanut mihinkään. Pyysin grillaamaan, koska hän siitä itse tykkää.
Mites kävi? Joi viikon putken ennen tätä, hoiperteli, sotki kämpän ja kaatuili ulkona ja sisällä, haastoi riitaa koko repertuaarilla sekä kaiken kukkuraksi grillasi kaiken jo aamupäivällä, ennen sammumistaan. Olipa mukava ylläri, kun tulin töistä. Kuivat ja kylmät kamat vuokaan heitettyinä.
Positiivista oli kuitenkin, että ei tullut örveltämään kaiken kansan eteen, vaan onneksi makasi huoneessaan. On niin anteeksiantamatonta pettämistä ja välinpitämättömyyttä minua kohtaan, etten ikinä anna anteeksi. Eroa suunnittelen kokopäiväisesti. On sitä ihminen tyhmä, kun tuollaisen sian kanssa aikaansa tuhlaa!!! Ja on niiiin paljon kauheita tapahtumia takana...
Ja tämäkään ei juo päivittäin, vaan harvemmin, mutta menettää kaiken tajunnan, muistin ja moraalin. Yököttävää.
Lopettaisit jo suunnittelun ja eroaisit. Sanot, että ei juo päivittäin, mutta joi kuitenkin viikon putkeen? Aika lähteä honey ja rakentaa uusi parempi elämä.
Tiedän tämän. Meidän tilanne on vaan sen laatuinen, ettei tästä noin vain lähdetäkään. Olen esim. hiljattain sairastunut aika vakavasti, ja aikani menee toipumiseen ja itseni hoivaamiseen. Voimat on loppu. Oli liki, etten joutunut suoraan sairaalaan. Suunnittelutyö kai sitten edes hieman helpottaa asiaa. Lisäksi on surullisia lähiomaisteni ongelmia, joita yritän selvittää. Joiltain muiltakin kun näyttäis olevan voimat loppu.
Totta puhuen nämä tilanteet ovat onneksi koko ajan harventuneet (väli ainakin sen 2-3 kk, kun ennen puolta useammin), mikä ei nyt todellakaan ole mikään puolustelu!!!! Olen realisti, en keksi tekosyitä. Päivä kerrallaan.
Kiitos kannustuksesta!! :)
Joskus voi paniikkihäiriö laukaista juomisputken jos miehesi stressasi sinun kutsuistasi tai on stressannut sairaudestani. Kysele vähän mieheltä syitä miksi meni kuin meni, rauhallisesti. Hänelle on hänelle hyvä miettiä käytöksensä syitä. Onko hän ollut yhtään sinulle tukena?
Sinulle olisi parempi rauhallisempi elämä kun olet toipilaana. Paras tapa saada elämä järjestykseen on ymmärtää, että parisuhde ei ole hoivasuhde ja vain sinä tiedät mikä sinulle on parasta, sinä olet itsesi paras ystävä. Tällä ajatuksella voit luopua entisestä mikä ole sinulle hyväksi ja tavoitella jotain parempaa, vaikka rauhallisempaa elämää.
Viisaita sanoja! Menet asian ytimeen nyt kyllä täysin! Ilahduin!
Mies on ollut tukena, todellakin! Mä taas olen ollut aikanaan hänelle tuki ja turva, kun sairasti. Arki sujuu hienosti, kauppakäynnit, kotityöt ja jopa ruuan laitto tehdään yhdessä (no nyt mies hoitaa siivouspuolta tällä hetkellä enemmän), kunnes taas paukahtaa...Kun on kuitenkin näitä hyviäkin pointteja tässä...
Mies tuntee jostain syystä (kunpa tietäis?) alemmuutta tai vähättelee itseään mun edessä. Pullistelee sitten noina pimeyden hetkinä. Lapsuudesta jo juontaa juurensa, minä en ole polkenut alas, enkä tosiaankaan vaadi mitään liikaa. Saa olla sellainen kuin on, ja omaa aikaa on. Voi mennä ja harrastaa, tavata kavereita, ottaa ne päiväoluet (fiksusti) ja vaikka matkustaa minne lystää. En vaani, vahdi tai tutki puhelimia tai taskuja, en tenttaile menemisiä (tai kuka sulle soittaa, kuka soittaa???) mistä voisi ahdistua ja alkaa juoda tms. Yhteiseloa takana on jo tosi pitkä taival, joten tunnetaan hyvin puolin ja toisin.
Mies ei suostu puhumaan eikä keskustelemaan. Sanoo, että kaikki on hyvin ja mitä ihmettä nyt höpötät..se siitä.
Sun sanat lämmittää! Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojat on poikia. Ei syytä huoleen. Vit#n nipottaja olet.
Vai on pojat vaan poikia...
Mä olen kans tuollaisen ääliön kumppani. Tyhmyydestä saan syyttää ainoastaan itseäni, mutta onhan tuo nyt raivostuttavaa ja noloa!
Pidin "erään tuotteen esittelykutsut" ja mies lupasi jo viikkoja aiemmin, että grillaa meille, kun itse toivotan kaverit tervetulleiksi, tarjoilen ja teen kaiken muun. Miehen ei olisi todellakaan tarvinnut edes nähdä silmäystäkään tulijoista, eli en pakottanut mihinkään. Pyysin grillaamaan, koska hän siitä itse tykkää.
Mites kävi? Joi viikon putken ennen tätä, hoiperteli, sotki kämpän ja kaatuili ulkona ja sisällä, haastoi riitaa koko repertuaarilla sekä kaiken kukkuraksi grillasi kaiken jo aamupäivällä, ennen sammumistaan. Olipa mukava ylläri, kun tulin töistä. Kuivat ja kylmät kamat vuokaan heitettyinä.
Positiivista oli kuitenkin, että ei tullut örveltämään kaiken kansan eteen, vaan onneksi makasi huoneessaan. On niin anteeksiantamatonta pettämistä ja välinpitämättömyyttä minua kohtaan, etten ikinä anna anteeksi. Eroa suunnittelen kokopäiväisesti. On sitä ihminen tyhmä, kun tuollaisen sian kanssa aikaansa tuhlaa!!! Ja on niiiin paljon kauheita tapahtumia takana...
Ja tämäkään ei juo päivittäin, vaan harvemmin, mutta menettää kaiken tajunnan, muistin ja moraalin. Yököttävää.
Lopettaisit jo suunnittelun ja eroaisit. Sanot, että ei juo päivittäin, mutta joi kuitenkin viikon putkeen? Aika lähteä honey ja rakentaa uusi parempi elämä.
Tiedän tämän. Meidän tilanne on vaan sen laatuinen, ettei tästä noin vain lähdetäkään. Olen esim. hiljattain sairastunut aika vakavasti, ja aikani menee toipumiseen ja itseni hoivaamiseen. Voimat on loppu. Oli liki, etten joutunut suoraan sairaalaan. Suunnittelutyö kai sitten edes hieman helpottaa asiaa. Lisäksi on surullisia lähiomaisteni ongelmia, joita yritän selvittää. Joiltain muiltakin kun näyttäis olevan voimat loppu.
Totta puhuen nämä tilanteet ovat onneksi koko ajan harventuneet (väli ainakin sen 2-3 kk, kun ennen puolta useammin), mikä ei nyt todellakaan ole mikään puolustelu!!!! Olen realisti, en keksi tekosyitä. Päivä kerrallaan.
Kiitos kannustuksesta!! :)
Joskus voi paniikkihäiriö laukaista juomisputken jos miehesi stressasi sinun kutsuistasi tai on stressannut sairaudestani. Kysele vähän mieheltä syitä miksi meni kuin meni, rauhallisesti. Hänelle on hänelle hyvä miettiä käytöksensä syitä. Onko hän ollut yhtään sinulle tukena?
Sinulle olisi parempi rauhallisempi elämä kun olet toipilaana. Paras tapa saada elämä järjestykseen on ymmärtää, että parisuhde ei ole hoivasuhde ja vain sinä tiedät mikä sinulle on parasta, sinä olet itsesi paras ystävä. Tällä ajatuksella voit luopua entisestä mikä ole sinulle hyväksi ja tavoitella jotain parempaa, vaikka rauhallisempaa elämää.
Viisaita sanoja! Menet asian ytimeen nyt kyllä täysin! Ilahduin!
Mies on ollut tukena, todellakin! Mä taas olen ollut aikanaan hänelle tuki ja turva, kun sairasti. Arki sujuu hienosti, kauppakäynnit, kotityöt ja jopa ruuan laitto tehdään yhdessä (no nyt mies hoitaa siivouspuolta tällä hetkellä enemmän), kunnes taas paukahtaa...Kun on kuitenkin näitä hyviäkin pointteja tässä...
Mies tuntee jostain syystä (kunpa tietäis?) alemmuutta tai vähättelee itseään mun edessä. Pullistelee sitten noina pimeyden hetkinä. Lapsuudesta jo juontaa juurensa, minä en ole polkenut alas, enkä tosiaankaan vaadi mitään liikaa. Saa olla sellainen kuin on, ja omaa aikaa on. Voi mennä ja harrastaa, tavata kavereita, ottaa ne päiväoluet (fiksusti) ja vaikka matkustaa minne lystää. En vaani, vahdi tai tutki puhelimia tai taskuja, en tenttaile menemisiä (tai kuka sulle soittaa, kuka soittaa???) mistä voisi ahdistua ja alkaa juoda tms. Yhteiseloa takana on jo tosi pitkä taival, joten tunnetaan hyvin puolin ja toisin.
Mies ei suostu puhumaan eikä keskustelemaan. Sanoo, että kaikki on hyvin ja mitä ihmettä nyt höpötät..se siitä.
Sun sanat lämmittää! Kiitos!
Toivon sulle hyvää toipumista. Mieti itseksesi mihin vedät rajan.
Miehelläsi on sinusta riippumattomia ongelmia, käsittelemättömiä ongelmia ja hänen tapa käsitellä ongelmia on juominen. Hänen pitäisi pystyä puhumaan ja keskustelemaan muuten tilanne jää vellovaan loputtomiin samaksi. Sinulle taas se vellova aaltoliike ei ole hyväksi, sinä stressaat sitä ja miehen ongelmista tulee sinunkin ongelmia. Niin se ei saisi olla, tukeminen ei ole sama kuin kaataa kaikki toisen, läheisen ihmisen niskaan. Aikuinen ihminen ottaa vastuun tekemisistään eikä pidä niitä toisen ihmisen syynä.
Sitten on jännä juttu, että mies voi olla hyvin tyytyväinen tähän tilanteeseen. Hän voi välillä retkahtaa ja sitten palata taas normaaliin. Hän on oppinut pitkän suhteen aikana luottamaan sinuun, nythän on kaikki hyvin. Riippuu siitä, onko miehen normaali elämä sinun haluamasi elämä. Siinä alkaa rajojen miettiminen. Mieti mikä sinulle on normaalia elämää ja laita se tavoitteeksi. Se ei välttämättä onnistu tämän miehen kanssa koska hänestä kaikki on hyvin ja sinä höpötät. Ette tällä hetkellä kohtaa syvällä tasolla, puhu oikeasti teidän elämästä. Osa asioista vähän kuin lakaistaan maton alle. Keskustelemaan voi oppia. Ja luottamus, mies voi luottaa siihen, että saa aina kaiken anteeksi. Sinä päätät myös sen rajan, mihin asti annat anteeksi.
Mukavatkin miehet osaavat käyttää kilttiä naista hyväkseen koska heidän on niin vaikea käsitellä ongelmiaan, heikkouksiaan, jollon heidän normaslistaan tulee koko perheen normaali.
Kun mietit asioita niin parisuhde ei ole hoiva- tai terapiasuhde, sinä päätät saako kaiken anteeksi ja sinä tiedät parhaiten mikä sinulle on haluamasi normaali, hyvä elämä.
Paljon voimia ja ei voi mennä kovin pahasti pieleen kun mietit mikä sinulle on hyvää elämää ja asetat sen tavoitteeksi. Halaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exä teki juurikin tuota. Hävetti niin, että siksi on exä.
Sittemmin tämä mm. kärähtänyt ratista, joten ei ollut ollenkaan huono päätös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojat on poikia. Ei syytä huoleen. Vit#n nipottaja olet.
Vai on pojat vaan poikia...
Mä olen kans tuollaisen ääliön kumppani. Tyhmyydestä saan syyttää ainoastaan itseäni, mutta onhan tuo nyt raivostuttavaa ja noloa!
Pidin "erään tuotteen esittelykutsut" ja mies lupasi jo viikkoja aiemmin, että grillaa meille, kun itse toivotan kaverit tervetulleiksi, tarjoilen ja teen kaiken muun. Miehen ei olisi todellakaan tarvinnut edes nähdä silmäystäkään tulijoista, eli en pakottanut mihinkään. Pyysin grillaamaan, koska hän siitä itse tykkää.
Mites kävi? Joi viikon putken ennen tätä, hoiperteli, sotki kämpän ja kaatuili ulkona ja sisällä, haastoi riitaa koko repertuaarilla sekä kaiken kukkuraksi grillasi kaiken jo aamupäivällä, ennen sammumistaan. Olipa mukava ylläri, kun tulin töistä. Kuivat ja kylmät kamat vuokaan heitettyinä.
Positiivista oli kuitenkin, että ei tullut örveltämään kaiken kansan eteen, vaan onneksi makasi huoneessaan. On niin anteeksiantamatonta pettämistä ja välinpitämättömyyttä minua kohtaan, etten ikinä anna anteeksi. Eroa suunnittelen kokopäiväisesti. On sitä ihminen tyhmä, kun tuollaisen sian kanssa aikaansa tuhlaa!!! Ja on niiiin paljon kauheita tapahtumia takana...
Ja tämäkään ei juo päivittäin, vaan harvemmin, mutta menettää kaiken tajunnan, muistin ja moraalin. Yököttävää.
Olisko muuten sosiaalisten tilanteiden aiheuttama ahdistus jota lääkitsee alkoholilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestäni on erittäin itsekästä pilata toisten pitkään ja hartaasti valmistelemat juhlat örveltämällä tai juomalla itseltään jalat alta. Sen verran pitäisi osata käyttäytyä.
Olisin varmasti nyreänä ja vihainenkin. Mutta todenteolla suuttuisin, jos tämä toistuu tai näin on käynyt ennenkin. Jos näin sattuu kerran elämässä ja ihminen ottaa opiksi, niin annettakoon anteeksi. Mutta jos toistuvasti juo itsensä huonoon kuntoon, niin on joko osattava muuttaa juomistapaa/lopettaa juominen tai minä alan käydä juhlissa keskenäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä suuttuminen auttaisi? Meillä asiat hoidetaan puhumalla ja mies osaisi sanomattakin pyytää anteeksi hääparilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojat on poikia. Ei syytä huoleen. Vit#n nipottaja olet.
Vai on pojat vaan poikia...
Mä olen kans tuollaisen ääliön kumppani. Tyhmyydestä saan syyttää ainoastaan itseäni, mutta onhan tuo nyt raivostuttavaa ja noloa!
Pidin "erään tuotteen esittelykutsut" ja mies lupasi jo viikkoja aiemmin, että grillaa meille, kun itse toivotan kaverit tervetulleiksi, tarjoilen ja teen kaiken muun. Miehen ei olisi todellakaan tarvinnut edes nähdä silmäystäkään tulijoista, eli en pakottanut mihinkään. Pyysin grillaamaan, koska hän siitä itse tykkää.
Mites kävi? Joi viikon putken ennen tätä, hoiperteli, sotki kämpän ja kaatuili ulkona ja sisällä, haastoi riitaa koko repertuaarilla sekä kaiken kukkuraksi grillasi kaiken jo aamupäivällä, ennen sammumistaan. Olipa mukava ylläri, kun tulin töistä. Kuivat ja kylmät kamat vuokaan heitettyinä.
Positiivista oli kuitenkin, että ei tullut örveltämään kaiken kansan eteen, vaan onneksi makasi huoneessaan. On niin anteeksiantamatonta pettämistä ja välinpitämättömyyttä minua kohtaan, etten ikinä anna anteeksi. Eroa suunnittelen kokopäiväisesti. On sitä ihminen tyhmä, kun tuollaisen sian kanssa aikaansa tuhlaa!!! Ja on niiiin paljon kauheita tapahtumia takana...
Ja tämäkään ei juo päivittäin, vaan harvemmin, mutta menettää kaiken tajunnan, muistin ja moraalin. Yököttävää.
Lopettaisit jo suunnittelun ja eroaisit. Sanot, että ei juo päivittäin, mutta joi kuitenkin viikon putkeen? Aika lähteä honey ja rakentaa uusi parempi elämä.
Tiedän tämän. Meidän tilanne on vaan sen laatuinen, ettei tästä noin vain lähdetäkään. Olen esim. hiljattain sairastunut aika vakavasti, ja aikani menee toipumiseen ja itseni hoivaamiseen. Voimat on loppu. Oli liki, etten joutunut suoraan sairaalaan. Suunnittelutyö kai sitten edes hieman helpottaa asiaa. Lisäksi on surullisia lähiomaisteni ongelmia, joita yritän selvittää. Joiltain muiltakin kun näyttäis olevan voimat loppu.
Totta puhuen nämä tilanteet ovat onneksi koko ajan harventuneet (väli ainakin sen 2-3 kk, kun ennen puolta useammin), mikä ei nyt todellakaan ole mikään puolustelu!!!! Olen realisti, en keksi tekosyitä. Päivä kerrallaan.
Kiitos kannustuksesta!! :)
Joskus voi paniikkihäiriö laukaista juomisputken jos miehesi stressasi sinun kutsuistasi tai on stressannut sairaudestani. Kysele vähän mieheltä syitä miksi meni kuin meni, rauhallisesti. Hänelle on hänelle hyvä miettiä käytöksensä syitä. Onko hän ollut yhtään sinulle tukena?
Sinulle olisi parempi rauhallisempi elämä kun olet toipilaana. Paras tapa saada elämä järjestykseen on ymmärtää, että parisuhde ei ole hoivasuhde ja vain sinä tiedät mikä sinulle on parasta, sinä olet itsesi paras ystävä. Tällä ajatuksella voit luopua entisestä mikä ole sinulle hyväksi ja tavoitella jotain parempaa, vaikka rauhallisempaa elämää.
Viisaita sanoja! Menet asian ytimeen nyt kyllä täysin! Ilahduin!
Mies on ollut tukena, todellakin! Mä taas olen ollut aikanaan hänelle tuki ja turva, kun sairasti. Arki sujuu hienosti, kauppakäynnit, kotityöt ja jopa ruuan laitto tehdään yhdessä (no nyt mies hoitaa siivouspuolta tällä hetkellä enemmän), kunnes taas paukahtaa...Kun on kuitenkin näitä hyviäkin pointteja tässä...
Mies tuntee jostain syystä (kunpa tietäis?) alemmuutta tai vähättelee itseään mun edessä. Pullistelee sitten noina pimeyden hetkinä. Lapsuudesta jo juontaa juurensa, minä en ole polkenut alas, enkä tosiaankaan vaadi mitään liikaa. Saa olla sellainen kuin on, ja omaa aikaa on. Voi mennä ja harrastaa, tavata kavereita, ottaa ne päiväoluet (fiksusti) ja vaikka matkustaa minne lystää. En vaani, vahdi tai tutki puhelimia tai taskuja, en tenttaile menemisiä (tai kuka sulle soittaa, kuka soittaa???) mistä voisi ahdistua ja alkaa juoda tms. Yhteiseloa takana on jo tosi pitkä taival, joten tunnetaan hyvin puolin ja toisin.
Mies ei suostu puhumaan eikä keskustelemaan. Sanoo, että kaikki on hyvin ja mitä ihmettä nyt höpötät..se siitä.
Sun sanat lämmittää! Kiitos!
Toivon sulle hyvää toipumista. Mieti itseksesi mihin vedät rajan.
Miehelläsi on sinusta riippumattomia ongelmia, käsittelemättömiä ongelmia ja hänen tapa käsitellä ongelmia on juominen. Hänen pitäisi pystyä puhumaan ja keskustelemaan muuten tilanne jää vellovaan loputtomiin samaksi. Sinulle taas se vellova aaltoliike ei ole hyväksi, sinä stressaat sitä ja miehen ongelmista tulee sinunkin ongelmia. Niin se ei saisi olla, tukeminen ei ole sama kuin kaataa kaikki toisen, läheisen ihmisen niskaan. Aikuinen ihminen ottaa vastuun tekemisistään eikä pidä niitä toisen ihmisen syynä.
Sitten on jännä juttu, että mies voi olla hyvin tyytyväinen tähän tilanteeseen. Hän voi välillä retkahtaa ja sitten palata taas normaaliin. Hän on oppinut pitkän suhteen aikana luottamaan sinuun, nythän on kaikki hyvin. Riippuu siitä, onko miehen normaali elämä sinun haluamasi elämä. Siinä alkaa rajojen miettiminen. Mieti mikä sinulle on normaalia elämää ja laita se tavoitteeksi. Se ei välttämättä onnistu tämän miehen kanssa koska hänestä kaikki on hyvin ja sinä höpötät. Ette tällä hetkellä kohtaa syvällä tasolla, puhu oikeasti teidän elämästä. Osa asioista vähän kuin lakaistaan maton alle. Keskustelemaan voi oppia. Ja luottamus, mies voi luottaa siihen, että saa aina kaiken anteeksi. Sinä päätät myös sen rajan, mihin asti annat anteeksi.
Mukavatkin miehet osaavat käyttää kilttiä naista hyväkseen koska heidän on niin vaikea käsitellä ongelmiaan, heikkouksiaan, jollon heidän normaslistaan tulee koko perheen normaali.
Kun mietit asioita niin parisuhde ei ole hoiva- tai terapiasuhde, sinä päätät saako kaiken anteeksi ja sinä tiedät parhaiten mikä sinulle on haluamasi normaali, hyvä elämä.
Paljon voimia ja ei voi mennä kovin pahasti pieleen kun mietit mikä sinulle on hyvää elämää ja asetat sen tavoitteeksi. Halaus.
Lämmin kiitos :) Suorastaan pelottavan oikeaan osut!
Juuri tuo miehen itsestään selvä luottamus mun anteeksiantoon, ja siis asian HYVÄKSYNTÄÄN, raivostuttaa.
Ja totta sekin, että lääkärien mukaan nyt pitäisi olla tasainen ja ehdottoman stressitön elämä! (Ei ole masennusdiagnoosi, vaan ihan jotain muuta.)
Ja noista kotitöistä sen verran, että yritän tehdä kaikkea mihin pystyn, edes vähän. Ollaan kahden, niin vielä menee suht hyvin. Olen vaan nukkunut viime aikoina, mutta nyt häämöttää jo päivän sarastus aamuisin.
Olen aikanaan selvinnyt sairaasta suhteesta elinvoimaisena eroon. En edes jäänyt kärsimään vuosiksi, vaan sain voimat lähteä ajoissa, eli kyllä sitä sisua löytyy, kun tarve vaatii. Olen hoivaaja ihmistyyppinä, ja siihen tällaiset miehet luottavat ja kiinni ankkuroituvat.
Miten mä aavistelen, että nyt en ole tekemisissä minkään keittiöpsykologin kanssa, vaan jonkun asioista tietävämmän.. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojat on poikia. Ei syytä huoleen. Vit#n nipottaja olet.
Vai on pojat vaan poikia...
Mä olen kans tuollaisen ääliön kumppani. Tyhmyydestä saan syyttää ainoastaan itseäni, mutta onhan tuo nyt raivostuttavaa ja noloa!
Pidin "erään tuotteen esittelykutsut" ja mies lupasi jo viikkoja aiemmin, että grillaa meille, kun itse toivotan kaverit tervetulleiksi, tarjoilen ja teen kaiken muun. Miehen ei olisi todellakaan tarvinnut edes nähdä silmäystäkään tulijoista, eli en pakottanut mihinkään. Pyysin grillaamaan, koska hän siitä itse tykkää.
Mites kävi? Joi viikon putken ennen tätä, hoiperteli, sotki kämpän ja kaatuili ulkona ja sisällä, haastoi riitaa koko repertuaarilla sekä kaiken kukkuraksi grillasi kaiken jo aamupäivällä, ennen sammumistaan. Olipa mukava ylläri, kun tulin töistä. Kuivat ja kylmät kamat vuokaan heitettyinä.
Positiivista oli kuitenkin, että ei tullut örveltämään kaiken kansan eteen, vaan onneksi makasi huoneessaan. On niin anteeksiantamatonta pettämistä ja välinpitämättömyyttä minua kohtaan, etten ikinä anna anteeksi. Eroa suunnittelen kokopäiväisesti. On sitä ihminen tyhmä, kun tuollaisen sian kanssa aikaansa tuhlaa!!! Ja on niiiin paljon kauheita tapahtumia takana...
Ja tämäkään ei juo päivittäin, vaan harvemmin, mutta menettää kaiken tajunnan, muistin ja moraalin. Yököttävää.
Lopettaisit jo suunnittelun ja eroaisit. Sanot, että ei juo päivittäin, mutta joi kuitenkin viikon putkeen? Aika lähteä honey ja rakentaa uusi parempi elämä.
Tiedän tämän. Meidän tilanne on vaan sen laatuinen, ettei tästä noin vain lähdetäkään. Olen esim. hiljattain sairastunut aika vakavasti, ja aikani menee toipumiseen ja itseni hoivaamiseen. Voimat on loppu. Oli liki, etten joutunut suoraan sairaalaan. Suunnittelutyö kai sitten edes hieman helpottaa asiaa. Lisäksi on surullisia lähiomaisteni ongelmia, joita yritän selvittää. Joiltain muiltakin kun näyttäis olevan voimat loppu.
Totta puhuen nämä tilanteet ovat onneksi koko ajan harventuneet (väli ainakin sen 2-3 kk, kun ennen puolta useammin), mikä ei nyt todellakaan ole mikään puolustelu!!!! Olen realisti, en keksi tekosyitä. Päivä kerrallaan.
Kiitos kannustuksesta!! :)
Joskus voi paniikkihäiriö laukaista juomisputken jos miehesi stressasi sinun kutsuistasi tai on stressannut sairaudestani. Kysele vähän mieheltä syitä miksi meni kuin meni, rauhallisesti. Hänelle on hänelle hyvä miettiä käytöksensä syitä. Onko hän ollut yhtään sinulle tukena?
Sinulle olisi parempi rauhallisempi elämä kun olet toipilaana. Paras tapa saada elämä järjestykseen on ymmärtää, että parisuhde ei ole hoivasuhde ja vain sinä tiedät mikä sinulle on parasta, sinä olet itsesi paras ystävä. Tällä ajatuksella voit luopua entisestä mikä ole sinulle hyväksi ja tavoitella jotain parempaa, vaikka rauhallisempaa elämää.
Viisaita sanoja! Menet asian ytimeen nyt kyllä täysin! Ilahduin!
Mies on ollut tukena, todellakin! Mä taas olen ollut aikanaan hänelle tuki ja turva, kun sairasti. Arki sujuu hienosti, kauppakäynnit, kotityöt ja jopa ruuan laitto tehdään yhdessä (no nyt mies hoitaa siivouspuolta tällä hetkellä enemmän), kunnes taas paukahtaa...Kun on kuitenkin näitä hyviäkin pointteja tässä...
Mies tuntee jostain syystä (kunpa tietäis?) alemmuutta tai vähättelee itseään mun edessä. Pullistelee sitten noina pimeyden hetkinä. Lapsuudesta jo juontaa juurensa, minä en ole polkenut alas, enkä tosiaankaan vaadi mitään liikaa. Saa olla sellainen kuin on, ja omaa aikaa on. Voi mennä ja harrastaa, tavata kavereita, ottaa ne päiväoluet (fiksusti) ja vaikka matkustaa minne lystää. En vaani, vahdi tai tutki puhelimia tai taskuja, en tenttaile menemisiä (tai kuka sulle soittaa, kuka soittaa???) mistä voisi ahdistua ja alkaa juoda tms. Yhteiseloa takana on jo tosi pitkä taival, joten tunnetaan hyvin puolin ja toisin.
Mies ei suostu puhumaan eikä keskustelemaan. Sanoo, että kaikki on hyvin ja mitä ihmettä nyt höpötät..se siitä.
Sun sanat lämmittää! Kiitos!
Toivon sulle hyvää toipumista. Mieti itseksesi mihin vedät rajan.
Miehelläsi on sinusta riippumattomia ongelmia, käsittelemättömiä ongelmia ja hänen tapa käsitellä ongelmia on juominen. Hänen pitäisi pystyä puhumaan ja keskustelemaan muuten tilanne jää vellovaan loputtomiin samaksi. Sinulle taas se vellova aaltoliike ei ole hyväksi, sinä stressaat sitä ja miehen ongelmista tulee sinunkin ongelmia. Niin se ei saisi olla, tukeminen ei ole sama kuin kaataa kaikki toisen, läheisen ihmisen niskaan. Aikuinen ihminen ottaa vastuun tekemisistään eikä pidä niitä toisen ihmisen syynä.
Sitten on jännä juttu, että mies voi olla hyvin tyytyväinen tähän tilanteeseen. Hän voi välillä retkahtaa ja sitten palata taas normaaliin. Hän on oppinut pitkän suhteen aikana luottamaan sinuun, nythän on kaikki hyvin. Riippuu siitä, onko miehen normaali elämä sinun haluamasi elämä. Siinä alkaa rajojen miettiminen. Mieti mikä sinulle on normaalia elämää ja laita se tavoitteeksi. Se ei välttämättä onnistu tämän miehen kanssa koska hänestä kaikki on hyvin ja sinä höpötät. Ette tällä hetkellä kohtaa syvällä tasolla, puhu oikeasti teidän elämästä. Osa asioista vähän kuin lakaistaan maton alle. Keskustelemaan voi oppia. Ja luottamus, mies voi luottaa siihen, että saa aina kaiken anteeksi. Sinä päätät myös sen rajan, mihin asti annat anteeksi.
Mukavatkin miehet osaavat käyttää kilttiä naista hyväkseen koska heidän on niin vaikea käsitellä ongelmiaan, heikkouksiaan, jollon heidän normaslistaan tulee koko perheen normaali.
Kun mietit asioita niin parisuhde ei ole hoiva- tai terapiasuhde, sinä päätät saako kaiken anteeksi ja sinä tiedät parhaiten mikä sinulle on haluamasi normaali, hyvä elämä.
Paljon voimia ja ei voi mennä kovin pahasti pieleen kun mietit mikä sinulle on hyvää elämää ja asetat sen tavoitteeksi. Halaus.
Lämmin kiitos :) Suorastaan pelottavan oikeaan osut!
Juuri tuo miehen itsestään selvä luottamus mun anteeksiantoon, ja siis asian HYVÄKSYNTÄÄN, raivostuttaa.
Ja totta sekin, että lääkärien mukaan nyt pitäisi olla tasainen ja ehdottoman stressitön elämä! (Ei ole masennusdiagnoosi, vaan ihan jotain muuta.)
Ja noista kotitöistä sen verran, että yritän tehdä kaikkea mihin pystyn, edes vähän. Ollaan kahden, niin vielä menee suht hyvin. Olen vaan nukkunut viime aikoina, mutta nyt häämöttää jo päivän sarastus aamuisin.
Olen aikanaan selvinnyt sairaasta suhteesta elinvoimaisena eroon. En edes jäänyt kärsimään vuosiksi, vaan sain voimat lähteä ajoissa, eli kyllä sitä sisua löytyy, kun tarve vaatii. Olen hoivaaja ihmistyyppinä, ja siihen tällaiset miehet luottavat ja kiinni ankkuroituvat.
Miten mä aavistelen, että nyt en ole tekemisissä minkään keittiöpsykologin kanssa, vaan jonkun asioista tietävämmän.. :)
Elämällä oppii ja sisu kantaa, kaikkea hyvää sinulle :)
Tuollainen juoppolalli ei olisi minun mieheni. Taloudellisessa mielessä lienee pihtari. Asenne on se, että kun ilmaista viinaa on tarjolla, sitä on juotava niin paljon kuin maha vetää. Kannattaisi jo uskoa, ettei viina juomalla lopu. Uutta syntyy tehtaissa reippaaseen tahtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, oisin ite dumpannu moisen tyypin heti kun tuollainen taipumus tulee esiin. Eli luultavasti ois jäänyt yhteinen kotikin perustamatta ja lapset hankkimatta. Ihminen joka ei tunne omia rajojaan vaan vetää toistuvasti itsensä jalattomaksi ei ole sellainen jonka kumppaniksi kelpuuttaisin.
Minkä ihmeen takia sä olet moiseen sortunut?
Vanhempien häissä oli aikoinaan ihan tappelu kahden kuumapään välillä ja puvut riekaleina.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen juoppolalli ei olisi minun mieheni. Taloudellisessa mielessä lienee pihtari. Asenne on se, että kun ilmaista viinaa on tarjolla, sitä on juotava niin paljon kuin maha vetää. Kannattaisi jo uskoa, ettei viina juomalla lopu. Uutta syntyy tehtaissa reippaaseen tahtiin.
En ole ap, mutta tätä lukiessa kuohahti sisuksissa. Muistin eräätkin isommat kekkerit, joissa ex-miehen kanssa oltiin ja kaikki vieraat olivat saaneet tietyn määrän juomalippuja, joilla sai lippua kohden valita yhden juoman olutta, siideriä, limpparia, mitä tahtoikaan ja sen jälkeen juomat muuttuivat maksullisiksi. Mieheni suuttui minulle silmittömästi, kun olin itse limpparilinjalla ja halusin käyttää liput omiin juomiini, enkä antanut niitä hänelle. Menivät kuulemma hukkaan, kun en kerran juonut alkoholijuomia. Lähdinkin niistä juhlista sitten kesken kaiken taksilla ja olisi siinä vaiheessa jo pitänyt ymmärtää lähteä koko suhteesta...
Hohhoijaa kun on vakavaa. Häpeä on ihmisten itselle tekemä tunne. Kunnon känni piristää muuten umpitylsiä häitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojat on poikia. Ei syytä huoleen. Vit#n nipottaja olet.
Vai on pojat vaan poikia...
Mä olen kans tuollaisen ääliön kumppani. Tyhmyydestä saan syyttää ainoastaan itseäni, mutta onhan tuo nyt raivostuttavaa ja noloa!
Pidin "erään tuotteen esittelykutsut" ja mies lupasi jo viikkoja aiemmin, että grillaa meille, kun itse toivotan kaverit tervetulleiksi, tarjoilen ja teen kaiken muun. Miehen ei olisi todellakaan tarvinnut edes nähdä silmäystäkään tulijoista, eli en pakottanut mihinkään. Pyysin grillaamaan, koska hän siitä itse tykkää.
Mites kävi? Joi viikon putken ennen tätä, hoiperteli, sotki kämpän ja kaatuili ulkona ja sisällä, haastoi riitaa koko repertuaarilla sekä kaiken kukkuraksi grillasi kaiken jo aamupäivällä, ennen sammumistaan. Olipa mukava ylläri, kun tulin töistä. Kuivat ja kylmät kamat vuokaan heitettyinä.
Positiivista oli kuitenkin, että ei tullut örveltämään kaiken kansan eteen, vaan onneksi makasi huoneessaan. On niin anteeksiantamatonta pettämistä ja välinpitämättömyyttä minua kohtaan, etten ikinä anna anteeksi. Eroa suunnittelen kokopäiväisesti. On sitä ihminen tyhmä, kun tuollaisen sian kanssa aikaansa tuhlaa!!! Ja on niiiin paljon kauheita tapahtumia takana...
Ja tämäkään ei juo päivittäin, vaan harvemmin, mutta menettää kaiken tajunnan, muistin ja moraalin. Yököttävää.
Olisko muuten sosiaalisten tilanteiden aiheuttama ahdistus jota lääkitsee alkoholilla?
Taitaa olla juuri näin. Olen saanut uuden ystävän äskettäin (mies) ja olisin halunnut esitellä heidät. Täysin on pelkkä ystävyys kyseessä, eli ei edes epäilystä mistään, mutta mies ei halua tavata, koska ei ole kuulemma tarpeeksi fiksu. Tästä se kiikastaa.
Ja olet oikeassa, kyllä, kaikki muutkin sos. tilanteet ovat kauhistus. Vain kunnon humala laukaisee, ja voi voi, kun kukaan ei ole silloin parhaimmillaan, kuten itse asianomainen ilmeisesti luulee.
Äitiänikään ei ole mies koskaan tavannut, mutta minun piti melkein heti aikoinaan mennä hänen kotiinsa esittäytymään. Olen kuulemma kaunis, fiksu ja ihana, joten kelpaa esitellä. ??? Ihan tavis kyllä olen, tavallisen näköinen pienituloinen duunari. Mutta miten kukin näkee, tiedä sitten.
Mies on tehnyt pitkän uran alallaan ( arvostettu ja hyvä palkka) ja eläkkeelle jäänti muutti huonompaan suuntaan. Tuntee varmaan olevansa hyödytön. Jotain pitäisi keksiä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä suuttuminen auttaisi? Meillä asiat hoidetaan puhumalla ja mies osaisi sanomattakin pyytää anteeksi hääparilta.
Miksi hääparilta pitää pyytää anteeksi?
Ollut joskus morsian, enkä nyt ymmärrä miksi tälläisestä tehdään numero.
Kuulostaa lähinnä siltä että ap.lla ja hänen miehellään on joku ongelma, eikä se välttämättä liity mitenkään alkoholiin. Joskus ihmiset juo överit ja aina kun joku nainen alkaa siitä ottaa kierroksia niin siitä näkee vaan sen että ongelma ei ole tuo juominen vaan se että suhteessa joku muu hiertää.
Se että alkaa kumppaniaan kontrolloida ja sanoa mitä "kuuluu" nyt tehdä kun joi liikaa on hallintaa.
Alue: Aihe vapaa
Tätä ei kysytty