Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kiusaajamuijat nelikymppisinä
02.03.2018 |
Millaisia ovat teidän yläasteella ja lukiossa tuntemat kiusaajatytöt nyt kun aikaa on vierähtänyt +20 vuotta?
Tunnen naisia, jotka ovat itsekkäitä, piikikkäitä, ilkeitä, pomottavia, perfektionisteja ja just sen vuoksi pirttihirmuja, eronneita tai vanhojapiikoja jne.
Usein mietin millaisia he ovat olleet nuorina koulussa. Minua kiusasi koulussa kolmen tytön jengi, jotka kaikki ovat nyt juuri tuollaisia, kohta kolmekymmentä vuotta myöhemmin.
Ajatuksia tästä?
Kommentit (43)
Yks lopetti peruskoulun kesken, tuli jo teini-iässä paksuksi ja on ollut koko aikuisiän työtön.
Kaksi muuta ovat ylipainoisia (oikeasti todella lihavia) yksinhuoltajia. Toinen opiskeli tarjoilijaksi, toinen suurtaulouskokiksi. Pätkätöitä tehneet.
Eli ei kiusaajat aina päädy huippuvirkoihin tai edes sinne työelämään jatkamaan kiusaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän myös näitä kiusaajia, jotka ovat nyt yh-äitejä. Se on jännä, miten jo yläasteella alkoi selvästi erottua "aines", joista tuli juuri näitä itsekkäitä, ilkeitä, inhottavia ihmisiä. Heillä ei ole oikeita ystävyyssuhteita, vain pelkkiä toisia katkeroituneita samanlaisia tapauksia kavereinaan. Haukkuvat sitten muita ja varmaan toisiaankin. Ei tosiaan käy kateeksi heidän pienisieluisuutensa ja yksinäisyytensä. Eivät tiedä oikeasta onnesta ja ystävyydestä mitään.
Mun kokemuksen mukaan näillä nimenomaan riittää ystäviä...
Tiedän muutamia tapauksia, joilla tosiaan on "ystäviä", mutta se on lähinnä pintaliitoa, ei oikeaa ystävyyttä. Ei kukaan näiden inhottavuuksien puolesta oikeasti tekisi mitään sankarillista, kuten toisi kotiin lääkkeitä, jos sattuu olemaan kipeänä. Näiden pitää laumautua keskenään, mutta se aito tunne puuttuu, eivät varmasti pysty olemaan aidosti onnellisia, jos toinen on vaikka voittanut lotossa tai jossain kilpailussa.
Sitäpaitsi tuollaisilla ihmisillä on luultavasti huonoja kokemuksia läheisistä ihmissuhteista kotoaan, mikä tekee heidän arvostelemisensa sinulta kuin löisit puukon navan alle, hyvät ihmissuhteet lahjana saanut arvostelemassa huonot eväät saaneita. Siitä vaan jos sillä lailla uskot omaan hyvyyteesi.
Kiusaamista ei perustella millään muulla kuin ihmisen omalla kusipäisyydellä. Ei kaikki, joilla on kotona huonot olot, oksenna sitä muiden päälle ja pilaa muiden elämää. Kiusaajia voisin lyödä puukolla navan alle ihan konkreettisesti. Yläasteella minulla oli yksi hyvä kaveri, ei ne lahjana tulleet hyvät ihmissuhteet vaan ihan sillä, millainen on henkilönä.
Kyllä ihmissuhteiden mallit opitaan kotoa, enkä mä puhunutkaan huonoista oloista, vaan huonoista kokemuksista läheisissä ihmissuhteissa. Et sä ole heitä sen parempi arvostelemaan ketään, jonka taustaa et tunne. Kiusaaminen on tietenkin väärin, ja heille saa toivoa pahaa, sehän ei mitään toteuta, mutta rumasti heistä ihmisinä puhuminen antaa sinusta ruman vaikutelman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän myös näitä kiusaajia, jotka ovat nyt yh-äitejä. Se on jännä, miten jo yläasteella alkoi selvästi erottua "aines", joista tuli juuri näitä itsekkäitä, ilkeitä, inhottavia ihmisiä. Heillä ei ole oikeita ystävyyssuhteita, vain pelkkiä toisia katkeroituneita samanlaisia tapauksia kavereinaan. Haukkuvat sitten muita ja varmaan toisiaankin. Ei tosiaan käy kateeksi heidän pienisieluisuutensa ja yksinäisyytensä. Eivät tiedä oikeasta onnesta ja ystävyydestä mitään.
Mun kokemuksen mukaan näillä nimenomaan riittää ystäviä...
Tiedän muutamia tapauksia, joilla tosiaan on "ystäviä", mutta se on lähinnä pintaliitoa, ei oikeaa ystävyyttä. Ei kukaan näiden inhottavuuksien puolesta oikeasti tekisi mitään sankarillista, kuten toisi kotiin lääkkeitä, jos sattuu olemaan kipeänä. Näiden pitää laumautua keskenään, mutta se aito tunne puuttuu, eivät varmasti pysty olemaan aidosti onnellisia, jos toinen on vaikka voittanut lotossa tai jossain kilpailussa.
Sitäpaitsi tuollaisilla ihmisillä on luultavasti huonoja kokemuksia läheisistä ihmissuhteista kotoaan, mikä tekee heidän arvostelemisensa sinulta kuin löisit puukon navan alle, hyvät ihmissuhteet lahjana saanut arvostelemassa huonot eväät saaneita. Siitä vaan jos sillä lailla uskot omaan hyvyyteesi.
Kiusaamista ei perustella millään muulla kuin ihmisen omalla kusipäisyydellä. Ei kaikki, joilla on kotona huonot olot, oksenna sitä muiden päälle ja pilaa muiden elämää. Kiusaajia voisin lyödä puukolla navan alle ihan konkreettisesti. Yläasteella minulla oli yksi hyvä kaveri, ei ne lahjana tulleet hyvät ihmissuhteet vaan ihan sillä, millainen on henkilönä.
Ovatko nämä kiusaajat pilanneet sinun elämäsi?
He ovat kaikki kauniita, korkeakoulutettuja, naimisissa ja heillä on älykkäitä lapsia.
Onneksi kukaan ei ole mitään niin kauhistuttavaa, kuin vanhapiika.
Musta tuntuu, että näitä kiusaajia, persoonallisuushäiriöisiä mt-ongelmaisia on eniten juuri matalapalkkaisilla aloilla. Korkeissa viroissa he saattavat olla yleensä narsisteja..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän myös näitä kiusaajia, jotka ovat nyt yh-äitejä. Se on jännä, miten jo yläasteella alkoi selvästi erottua "aines", joista tuli juuri näitä itsekkäitä, ilkeitä, inhottavia ihmisiä. Heillä ei ole oikeita ystävyyssuhteita, vain pelkkiä toisia katkeroituneita samanlaisia tapauksia kavereinaan. Haukkuvat sitten muita ja varmaan toisiaankin. Ei tosiaan käy kateeksi heidän pienisieluisuutensa ja yksinäisyytensä. Eivät tiedä oikeasta onnesta ja ystävyydestä mitään.
Mun kokemuksen mukaan näillä nimenomaan riittää ystäviä...
Tiedän muutamia tapauksia, joilla tosiaan on "ystäviä", mutta se on lähinnä pintaliitoa, ei oikeaa ystävyyttä. Ei kukaan näiden inhottavuuksien puolesta oikeasti tekisi mitään sankarillista, kuten toisi kotiin lääkkeitä, jos sattuu olemaan kipeänä. Näiden pitää laumautua keskenään, mutta se aito tunne puuttuu, eivät varmasti pysty olemaan aidosti onnellisia, jos toinen on vaikka voittanut lotossa tai jossain kilpailussa.
Sitäpaitsi tuollaisilla ihmisillä on luultavasti huonoja kokemuksia läheisistä ihmissuhteista kotoaan, mikä tekee heidän arvostelemisensa sinulta kuin löisit puukon navan alle, hyvät ihmissuhteet lahjana saanut arvostelemassa huonot eväät saaneita. Siitä vaan jos sillä lailla uskot omaan hyvyyteesi.
Kiusaamista ei perustella millään muulla kuin ihmisen omalla kusipäisyydellä. Ei kaikki, joilla on kotona huonot olot, oksenna sitä muiden päälle ja pilaa muiden elämää. Kiusaajia voisin lyödä puukolla navan alle ihan konkreettisesti. Yläasteella minulla oli yksi hyvä kaveri, ei ne lahjana tulleet hyvät ihmissuhteet vaan ihan sillä, millainen on henkilönä.
Kyllä ihmissuhteiden mallit opitaan kotoa, enkä mä puhunutkaan huonoista oloista, vaan huonoista kokemuksista läheisissä ihmissuhteissa. Et sä ole heitä sen parempi arvostelemaan ketään, jonka taustaa et tunne. Kiusaaminen on tietenkin väärin, ja heille saa toivoa pahaa, sehän ei mitään toteuta, mutta rumasti heistä ihmisinä puhuminen antaa sinusta ruman vaikutelman.
Ei kaikki, joilla on huonoja kokemuksia läheisissä ihmissuhteissakaan oksenna sitä omaa pahaa oloa muiden päälle ja edelleen pilaa muiden elämää. Todellakin voin arvostella näitä kusipäitä, jotka tekivät yläasteesta yhtä helvettiä. He olivat ja ovat ilmeisesti edelleen sisältä rumia ihmisiä. Se on aivan sama, millaisen vaikutelman annan itsestäni, se ei muuta minun mielipidettäni heistä. On hienoa, että sinä pystyt ajattelemaan heistä kauniisti ja ilmeisesti se sitten antaa sinusta mielestäsi kauniin vaikutelman. En ole anteeksiantavaa tyyppiä :D.
Sosiaalityöntekijänä lastensuojelussa. En vaan voi käsittää.. Ja 20 vuotta oikeasti saanut kaikki uskomaan että hän on aina ollut oikea herran terttu ja pitää itseään täydellisenä hyväntekijänä. Ymmärtäisin jos tekisi työtä edes siksi että myöntäisi virheensä ja haluaisi auttaa muita jotka joutuvat samaan mihin hän esim minut aikanaan laittoi, mutta ei, vaan virheetön on aina mielestään ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän myös näitä kiusaajia, jotka ovat nyt yh-äitejä. Se on jännä, miten jo yläasteella alkoi selvästi erottua "aines", joista tuli juuri näitä itsekkäitä, ilkeitä, inhottavia ihmisiä. Heillä ei ole oikeita ystävyyssuhteita, vain pelkkiä toisia katkeroituneita samanlaisia tapauksia kavereinaan. Haukkuvat sitten muita ja varmaan toisiaankin. Ei tosiaan käy kateeksi heidän pienisieluisuutensa ja yksinäisyytensä. Eivät tiedä oikeasta onnesta ja ystävyydestä mitään.
Mun kokemuksen mukaan näillä nimenomaan riittää ystäviä...
Tiedän muutamia tapauksia, joilla tosiaan on "ystäviä", mutta se on lähinnä pintaliitoa, ei oikeaa ystävyyttä. Ei kukaan näiden inhottavuuksien puolesta oikeasti tekisi mitään sankarillista, kuten toisi kotiin lääkkeitä, jos sattuu olemaan kipeänä. Näiden pitää laumautua keskenään, mutta se aito tunne puuttuu, eivät varmasti pysty olemaan aidosti onnellisia, jos toinen on vaikka voittanut lotossa tai jossain kilpailussa.
Sitäpaitsi tuollaisilla ihmisillä on luultavasti huonoja kokemuksia läheisistä ihmissuhteista kotoaan, mikä tekee heidän arvostelemisensa sinulta kuin löisit puukon navan alle, hyvät ihmissuhteet lahjana saanut arvostelemassa huonot eväät saaneita. Siitä vaan jos sillä lailla uskot omaan hyvyyteesi.
Kiusaamista ei perustella millään muulla kuin ihmisen omalla kusipäisyydellä. Ei kaikki, joilla on kotona huonot olot, oksenna sitä muiden päälle ja pilaa muiden elämää. Kiusaajia voisin lyödä puukolla navan alle ihan konkreettisesti. Yläasteella minulla oli yksi hyvä kaveri, ei ne lahjana tulleet hyvät ihmissuhteet vaan ihan sillä, millainen on henkilönä.
Kyllä ihmissuhteiden mallit opitaan kotoa, enkä mä puhunutkaan huonoista oloista, vaan huonoista kokemuksista läheisissä ihmissuhteissa. Et sä ole heitä sen parempi arvostelemaan ketään, jonka taustaa et tunne. Kiusaaminen on tietenkin väärin, ja heille saa toivoa pahaa, sehän ei mitään toteuta, mutta rumasti heistä ihmisinä puhuminen antaa sinusta ruman vaikutelman.
Ei kaikki, joilla on huonoja kokemuksia läheisissä ihmissuhteissakaan oksenna sitä omaa pahaa oloa muiden päälle ja edelleen pilaa muiden elämää. Todellakin voin arvostella näitä kusipäitä, jotka tekivät yläasteesta yhtä helvettiä. He olivat ja ovat ilmeisesti edelleen sisältä rumia ihmisiä. Se on aivan sama, millaisen vaikutelman annan itsestäni, se ei muuta minun mielipidettäni heistä. On hienoa, että sinä pystyt ajattelemaan heistä kauniisti ja ilmeisesti se sitten antaa sinusta mielestäsi kauniin vaikutelman. En ole anteeksiantavaa tyyppiä :D.
Kannattaisi ehkä tajuta, että ei kaikilla ole muutenkaan samanlainen (kova) psyyke tai samalla lailla vahingoittavia läheisiä. Aivan hölmöä ylentää itsensä sillä perusteella, että niillä muilla olisi muka ollut varaa valita. Mistä sinä sen tiedät, kun et tunne heidän kotiolojaan? Ja siis ovatko he pilanneet elämäsi jotenkin?
Vierailija kirjoitti:
Tiedän myös näitä kiusaajia, jotka ovat nyt yh-äitejä. Se on jännä, miten jo yläasteella alkoi selvästi erottua "aines", joista tuli juuri näitä itsekkäitä, ilkeitä, inhottavia ihmisiä. Heillä ei ole oikeita ystävyyssuhteita, vain pelkkiä toisia katkeroituneita samanlaisia tapauksia kavereinaan. Haukkuvat sitten muita ja varmaan toisiaankin. Ei tosiaan käy kateeksi heidän pienisieluisuutensa ja yksinäisyytensä. Eivät tiedä oikeasta onnesta ja ystävyydestä mitään.
Mun kiusaajat taas ovat pitkissä avioliitoissaan, luulisin, ja mä kiusattu yh:na, että ei se elämä mitenkään rankaise tai palkitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän myös näitä kiusaajia, jotka ovat nyt yh-äitejä. Se on jännä, miten jo yläasteella alkoi selvästi erottua "aines", joista tuli juuri näitä itsekkäitä, ilkeitä, inhottavia ihmisiä. Heillä ei ole oikeita ystävyyssuhteita, vain pelkkiä toisia katkeroituneita samanlaisia tapauksia kavereinaan. Haukkuvat sitten muita ja varmaan toisiaankin. Ei tosiaan käy kateeksi heidän pienisieluisuutensa ja yksinäisyytensä. Eivät tiedä oikeasta onnesta ja ystävyydestä mitään.
Mun kokemuksen mukaan näillä nimenomaan riittää ystäviä...
Tiedän muutamia tapauksia, joilla tosiaan on "ystäviä", mutta se on lähinnä pintaliitoa, ei oikeaa ystävyyttä. Ei kukaan näiden inhottavuuksien puolesta oikeasti tekisi mitään sankarillista, kuten toisi kotiin lääkkeitä, jos sattuu olemaan kipeänä. Näiden pitää laumautua keskenään, mutta se aito tunne puuttuu, eivät varmasti pysty olemaan aidosti onnellisia, jos toinen on vaikka voittanut lotossa tai jossain kilpailussa.
Sitäpaitsi tuollaisilla ihmisillä on luultavasti huonoja kokemuksia läheisistä ihmissuhteista kotoaan, mikä tekee heidän arvostelemisensa sinulta kuin löisit puukon navan alle, hyvät ihmissuhteet lahjana saanut arvostelemassa huonot eväät saaneita. Siitä vaan jos sillä lailla uskot omaan hyvyyteesi.
Kiusaamista ei perustella millään muulla kuin ihmisen omalla kusipäisyydellä. Ei kaikki, joilla on kotona huonot olot, oksenna sitä muiden päälle ja pilaa muiden elämää. Kiusaajia voisin lyödä puukolla navan alle ihan konkreettisesti. Yläasteella minulla oli yksi hyvä kaveri, ei ne lahjana tulleet hyvät ihmissuhteet vaan ihan sillä, millainen on henkilönä.
Kyllä ihmissuhteiden mallit opitaan kotoa, enkä mä puhunutkaan huonoista oloista, vaan huonoista kokemuksista läheisissä ihmissuhteissa. Et sä ole heitä sen parempi arvostelemaan ketään, jonka taustaa et tunne. Kiusaaminen on tietenkin väärin, ja heille saa toivoa pahaa, sehän ei mitään toteuta, mutta rumasti heistä ihmisinä puhuminen antaa sinusta ruman vaikutelman.
Ei kaikki, joilla on huonoja kokemuksia läheisissä ihmissuhteissakaan oksenna sitä omaa pahaa oloa muiden päälle ja edelleen pilaa muiden elämää. Todellakin voin arvostella näitä kusipäitä, jotka tekivät yläasteesta yhtä helvettiä. He olivat ja ovat ilmeisesti edelleen sisältä rumia ihmisiä. Se on aivan sama, millaisen vaikutelman annan itsestäni, se ei muuta minun mielipidettäni heistä. On hienoa, että sinä pystyt ajattelemaan heistä kauniisti ja ilmeisesti se sitten antaa sinusta mielestäsi kauniin vaikutelman. En ole anteeksiantavaa tyyppiä :D.
Kannattaisi ehkä tajuta, että ei kaikilla ole muutenkaan samanlainen (kova) psyyke tai samalla lailla vahingoittavia läheisiä. Aivan hölmöä ylentää itsensä sillä perusteella, että niillä muilla olisi muka ollut varaa valita. Mistä sinä sen tiedät, kun et tunne heidän kotiolojaan? Ja siis ovatko he pilanneet elämäsi jotenkin?
Ai heillä ei ole ollut varaa valita muuta kuin kusipäisyys ja pilata muiden päivä viikosta ja kuukaudesta toiseen? Koska olin kiusaamisen kohde, olisinko voinut tällä logiikalla tykittää samalla lailla jotain muuta viatonta, etten vain ylentäisi itseäni? Mikä antaa vaikutelman, että ylennän itseni tässä? Juuri sekö, kun en itse alentunut kiusaamaan? Olitko sinä tällainen kiusaaja? Pilasivat nämä tapaukset itsetuntoani aika tehokkaasti tuolloin ja kaverini ajoivat anoreksiaan, mistä hän kärsii edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että näitä kiusaajia, persoonallisuushäiriöisiä mt-ongelmaisia on eniten juuri matalapalkkaisilla aloilla. Korkeissa viroissa he saattavat olla yleensä narsisteja..
Hohhoijaa, mitähän narsismi on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän myös näitä kiusaajia, jotka ovat nyt yh-äitejä. Se on jännä, miten jo yläasteella alkoi selvästi erottua "aines", joista tuli juuri näitä itsekkäitä, ilkeitä, inhottavia ihmisiä. Heillä ei ole oikeita ystävyyssuhteita, vain pelkkiä toisia katkeroituneita samanlaisia tapauksia kavereinaan. Haukkuvat sitten muita ja varmaan toisiaankin. Ei tosiaan käy kateeksi heidän pienisieluisuutensa ja yksinäisyytensä. Eivät tiedä oikeasta onnesta ja ystävyydestä mitään.
Mun kokemuksen mukaan näillä nimenomaan riittää ystäviä...
Tiedän muutamia tapauksia, joilla tosiaan on "ystäviä", mutta se on lähinnä pintaliitoa, ei oikeaa ystävyyttä. Ei kukaan näiden inhottavuuksien puolesta oikeasti tekisi mitään sankarillista, kuten toisi kotiin lääkkeitä, jos sattuu olemaan kipeänä. Näiden pitää laumautua keskenään, mutta se aito tunne puuttuu, eivät varmasti pysty olemaan aidosti onnellisia, jos toinen on vaikka voittanut lotossa tai jossain kilpailussa.
Sitäpaitsi tuollaisilla ihmisillä on luultavasti huonoja kokemuksia läheisistä ihmissuhteista kotoaan, mikä tekee heidän arvostelemisensa sinulta kuin löisit puukon navan alle, hyvät ihmissuhteet lahjana saanut arvostelemassa huonot eväät saaneita. Siitä vaan jos sillä lailla uskot omaan hyvyyteesi.
Kiusaamista ei perustella millään muulla kuin ihmisen omalla kusipäisyydellä. Ei kaikki, joilla on kotona huonot olot, oksenna sitä muiden päälle ja pilaa muiden elämää. Kiusaajia voisin lyödä puukolla navan alle ihan konkreettisesti. Yläasteella minulla oli yksi hyvä kaveri, ei ne lahjana tulleet hyvät ihmissuhteet vaan ihan sillä, millainen on henkilönä.
Kyllä ihmissuhteiden mallit opitaan kotoa, enkä mä puhunutkaan huonoista oloista, vaan huonoista kokemuksista läheisissä ihmissuhteissa. Et sä ole heitä sen parempi arvostelemaan ketään, jonka taustaa et tunne. Kiusaaminen on tietenkin väärin, ja heille saa toivoa pahaa, sehän ei mitään toteuta, mutta rumasti heistä ihmisinä puhuminen antaa sinusta ruman vaikutelman.
Ei kaikki, joilla on huonoja kokemuksia läheisissä ihmissuhteissakaan oksenna sitä omaa pahaa oloa muiden päälle ja edelleen pilaa muiden elämää. Todellakin voin arvostella näitä kusipäitä, jotka tekivät yläasteesta yhtä helvettiä. He olivat ja ovat ilmeisesti edelleen sisältä rumia ihmisiä. Se on aivan sama, millaisen vaikutelman annan itsestäni, se ei muuta minun mielipidettäni heistä. On hienoa, että sinä pystyt ajattelemaan heistä kauniisti ja ilmeisesti se sitten antaa sinusta mielestäsi kauniin vaikutelman. En ole anteeksiantavaa tyyppiä :D.
Kannattaisi ehkä tajuta, että ei kaikilla ole muutenkaan samanlainen (kova) psyyke tai samalla lailla vahingoittavia läheisiä. Aivan hölmöä ylentää itsensä sillä perusteella, että niillä muilla olisi muka ollut varaa valita. Mistä sinä sen tiedät, kun et tunne heidän kotiolojaan? Ja siis ovatko he pilanneet elämäsi jotenkin?
Ai heillä ei ole ollut varaa valita muuta kuin kusipäisyys ja pilata muiden päivä viikosta ja kuukaudesta toiseen? Koska olin kiusaamisen kohde, olisinko voinut tällä logiikalla tykittää samalla lailla jotain muuta viatonta, etten vain ylentäisi itseäni? Mikä antaa vaikutelman, että ylennän itseni tässä? Juuri sekö, kun en itse alentunut kiusaamaan? Olitko sinä tällainen kiusaaja? Pilasivat nämä tapaukset itsetuntoani aika tehokkaasti tuolloin ja kaverini ajoivat anoreksiaan, mistä hän kärsii edelleen.
Etkö todellakaan tajua mikä antaa vaikutelman, että ylennät itseäsi? Miksi et tykittänyt heitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän myös näitä kiusaajia, jotka ovat nyt yh-äitejä. Se on jännä, miten jo yläasteella alkoi selvästi erottua "aines", joista tuli juuri näitä itsekkäitä, ilkeitä, inhottavia ihmisiä. Heillä ei ole oikeita ystävyyssuhteita, vain pelkkiä toisia katkeroituneita samanlaisia tapauksia kavereinaan. Haukkuvat sitten muita ja varmaan toisiaankin. Ei tosiaan käy kateeksi heidän pienisieluisuutensa ja yksinäisyytensä. Eivät tiedä oikeasta onnesta ja ystävyydestä mitään.
Mun kokemuksen mukaan näillä nimenomaan riittää ystäviä...
Tiedän muutamia tapauksia, joilla tosiaan on "ystäviä", mutta se on lähinnä pintaliitoa, ei oikeaa ystävyyttä. Ei kukaan näiden inhottavuuksien puolesta oikeasti tekisi mitään sankarillista, kuten toisi kotiin lääkkeitä, jos sattuu olemaan kipeänä. Näiden pitää laumautua keskenään, mutta se aito tunne puuttuu, eivät varmasti pysty olemaan aidosti onnellisia, jos toinen on vaikka voittanut lotossa tai jossain kilpailussa.
Sitäpaitsi tuollaisilla ihmisillä on luultavasti huonoja kokemuksia läheisistä ihmissuhteista kotoaan, mikä tekee heidän arvostelemisensa sinulta kuin löisit puukon navan alle, hyvät ihmissuhteet lahjana saanut arvostelemassa huonot eväät saaneita. Siitä vaan jos sillä lailla uskot omaan hyvyyteesi.
Kiusaamista ei perustella millään muulla kuin ihmisen omalla kusipäisyydellä. Ei kaikki, joilla on kotona huonot olot, oksenna sitä muiden päälle ja pilaa muiden elämää. Kiusaajia voisin lyödä puukolla navan alle ihan konkreettisesti. Yläasteella minulla oli yksi hyvä kaveri, ei ne lahjana tulleet hyvät ihmissuhteet vaan ihan sillä, millainen on henkilönä.
Kyllä ihmissuhteiden mallit opitaan kotoa, enkä mä puhunutkaan huonoista oloista, vaan huonoista kokemuksista läheisissä ihmissuhteissa. Et sä ole heitä sen parempi arvostelemaan ketään, jonka taustaa et tunne. Kiusaaminen on tietenkin väärin, ja heille saa toivoa pahaa, sehän ei mitään toteuta, mutta rumasti heistä ihmisinä puhuminen antaa sinusta ruman vaikutelman.
Ei kaikki, joilla on huonoja kokemuksia läheisissä ihmissuhteissakaan oksenna sitä omaa pahaa oloa muiden päälle ja edelleen pilaa muiden elämää. Todellakin voin arvostella näitä kusipäitä, jotka tekivät yläasteesta yhtä helvettiä. He olivat ja ovat ilmeisesti edelleen sisältä rumia ihmisiä. Se on aivan sama, millaisen vaikutelman annan itsestäni, se ei muuta minun mielipidettäni heistä. On hienoa, että sinä pystyt ajattelemaan heistä kauniisti ja ilmeisesti se sitten antaa sinusta mielestäsi kauniin vaikutelman. En ole anteeksiantavaa tyyppiä :D.
Kannattaisi ehkä tajuta, että ei kaikilla ole muutenkaan samanlainen (kova) psyyke tai samalla lailla vahingoittavia läheisiä. Aivan hölmöä ylentää itsensä sillä perusteella, että niillä muilla olisi muka ollut varaa valita. Mistä sinä sen tiedät, kun et tunne heidän kotiolojaan? Ja siis ovatko he pilanneet elämäsi jotenkin?
Ai heillä ei ole ollut varaa valita muuta kuin kusipäisyys ja pilata muiden päivä viikosta ja kuukaudesta toiseen? Koska olin kiusaamisen kohde, olisinko voinut tällä logiikalla tykittää samalla lailla jotain muuta viatonta, etten vain ylentäisi itseäni? Mikä antaa vaikutelman, että ylennän itseni tässä? Juuri sekö, kun en itse alentunut kiusaamaan? Olitko sinä tällainen kiusaaja? Pilasivat nämä tapaukset itsetuntoani aika tehokkaasti tuolloin ja kaverini ajoivat anoreksiaan, mistä hän kärsii edelleen.
Etkö todellakaan tajua mikä antaa vaikutelman, että ylennät itseäsi? Miksi et tykittänyt heitä?
Kerro nyt, miten ylennän itseäni. Jos väittää jotain, kait sille on perustelut. En ollut niin idiootti, että alkaisin kiusaamaan sen takia, että itselläni on paha olla muiden kiusaamisen ja kohtelun tuloksena. Niin olitko itse tällainen kiusaaja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän myös näitä kiusaajia, jotka ovat nyt yh-äitejä. Se on jännä, miten jo yläasteella alkoi selvästi erottua "aines", joista tuli juuri näitä itsekkäitä, ilkeitä, inhottavia ihmisiä. Heillä ei ole oikeita ystävyyssuhteita, vain pelkkiä toisia katkeroituneita samanlaisia tapauksia kavereinaan. Haukkuvat sitten muita ja varmaan toisiaankin. Ei tosiaan käy kateeksi heidän pienisieluisuutensa ja yksinäisyytensä. Eivät tiedä oikeasta onnesta ja ystävyydestä mitään.
Mun kokemuksen mukaan näillä nimenomaan riittää ystäviä...
Tiedän muutamia tapauksia, joilla tosiaan on "ystäviä", mutta se on lähinnä pintaliitoa, ei oikeaa ystävyyttä. Ei kukaan näiden inhottavuuksien puolesta oikeasti tekisi mitään sankarillista, kuten toisi kotiin lääkkeitä, jos sattuu olemaan kipeänä. Näiden pitää laumautua keskenään, mutta se aito tunne puuttuu, eivät varmasti pysty olemaan aidosti onnellisia, jos toinen on vaikka voittanut lotossa tai jossain kilpailussa.
Sitäpaitsi tuollaisilla ihmisillä on luultavasti huonoja kokemuksia läheisistä ihmissuhteista kotoaan, mikä tekee heidän arvostelemisensa sinulta kuin löisit puukon navan alle, hyvät ihmissuhteet lahjana saanut arvostelemassa huonot eväät saaneita. Siitä vaan jos sillä lailla uskot omaan hyvyyteesi.
Kiusaamista ei perustella millään muulla kuin ihmisen omalla kusipäisyydellä. Ei kaikki, joilla on kotona huonot olot, oksenna sitä muiden päälle ja pilaa muiden elämää. Kiusaajia voisin lyödä puukolla navan alle ihan konkreettisesti. Yläasteella minulla oli yksi hyvä kaveri, ei ne lahjana tulleet hyvät ihmissuhteet vaan ihan sillä, millainen on henkilönä.
Kyllä ihmissuhteiden mallit opitaan kotoa, enkä mä puhunutkaan huonoista oloista, vaan huonoista kokemuksista läheisissä ihmissuhteissa. Et sä ole heitä sen parempi arvostelemaan ketään, jonka taustaa et tunne. Kiusaaminen on tietenkin väärin, ja heille saa toivoa pahaa, sehän ei mitään toteuta, mutta rumasti heistä ihmisinä puhuminen antaa sinusta ruman vaikutelman.
Ei kaikki, joilla on huonoja kokemuksia läheisissä ihmissuhteissakaan oksenna sitä omaa pahaa oloa muiden päälle ja edelleen pilaa muiden elämää. Todellakin voin arvostella näitä kusipäitä, jotka tekivät yläasteesta yhtä helvettiä. He olivat ja ovat ilmeisesti edelleen sisältä rumia ihmisiä. Se on aivan sama, millaisen vaikutelman annan itsestäni, se ei muuta minun mielipidettäni heistä. On hienoa, että sinä pystyt ajattelemaan heistä kauniisti ja ilmeisesti se sitten antaa sinusta mielestäsi kauniin vaikutelman. En ole anteeksiantavaa tyyppiä :D.
Kannattaisi ehkä tajuta, että ei kaikilla ole muutenkaan samanlainen (kova) psyyke tai samalla lailla vahingoittavia läheisiä. Aivan hölmöä ylentää itsensä sillä perusteella, että niillä muilla olisi muka ollut varaa valita. Mistä sinä sen tiedät, kun et tunne heidän kotiolojaan? Ja siis ovatko he pilanneet elämäsi jotenkin?
Ai heillä ei ole ollut varaa valita muuta kuin kusipäisyys ja pilata muiden päivä viikosta ja kuukaudesta toiseen? Koska olin kiusaamisen kohde, olisinko voinut tällä logiikalla tykittää samalla lailla jotain muuta viatonta, etten vain ylentäisi itseäni? Mikä antaa vaikutelman, että ylennän itseni tässä? Juuri sekö, kun en itse alentunut kiusaamaan? Olitko sinä tällainen kiusaaja? Pilasivat nämä tapaukset itsetuntoani aika tehokkaasti tuolloin ja kaverini ajoivat anoreksiaan, mistä hän kärsii edelleen.
Millä he pilasivat muiden päivän? Satuttaviin ihmissuhteisiin joutunut ei valitse sitä, miten se häneen vaikuttaa, silloinhan se ei olisi satuttava ihmissuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän myös näitä kiusaajia, jotka ovat nyt yh-äitejä. Se on jännä, miten jo yläasteella alkoi selvästi erottua "aines", joista tuli juuri näitä itsekkäitä, ilkeitä, inhottavia ihmisiä. Heillä ei ole oikeita ystävyyssuhteita, vain pelkkiä toisia katkeroituneita samanlaisia tapauksia kavereinaan. Haukkuvat sitten muita ja varmaan toisiaankin. Ei tosiaan käy kateeksi heidän pienisieluisuutensa ja yksinäisyytensä. Eivät tiedä oikeasta onnesta ja ystävyydestä mitään.
Mun kokemuksen mukaan näillä nimenomaan riittää ystäviä...
Tiedän muutamia tapauksia, joilla tosiaan on "ystäviä", mutta se on lähinnä pintaliitoa, ei oikeaa ystävyyttä. Ei kukaan näiden inhottavuuksien puolesta oikeasti tekisi mitään sankarillista, kuten toisi kotiin lääkkeitä, jos sattuu olemaan kipeänä. Näiden pitää laumautua keskenään, mutta se aito tunne puuttuu, eivät varmasti pysty olemaan aidosti onnellisia, jos toinen on vaikka voittanut lotossa tai jossain kilpailussa.
Sitäpaitsi tuollaisilla ihmisillä on luultavasti huonoja kokemuksia läheisistä ihmissuhteista kotoaan, mikä tekee heidän arvostelemisensa sinulta kuin löisit puukon navan alle, hyvät ihmissuhteet lahjana saanut arvostelemassa huonot eväät saaneita. Siitä vaan jos sillä lailla uskot omaan hyvyyteesi.
Kiusaamista ei perustella millään muulla kuin ihmisen omalla kusipäisyydellä. Ei kaikki, joilla on kotona huonot olot, oksenna sitä muiden päälle ja pilaa muiden elämää. Kiusaajia voisin lyödä puukolla navan alle ihan konkreettisesti. Yläasteella minulla oli yksi hyvä kaveri, ei ne lahjana tulleet hyvät ihmissuhteet vaan ihan sillä, millainen on henkilönä.
Kyllä ihmissuhteiden mallit opitaan kotoa, enkä mä puhunutkaan huonoista oloista, vaan huonoista kokemuksista läheisissä ihmissuhteissa. Et sä ole heitä sen parempi arvostelemaan ketään, jonka taustaa et tunne. Kiusaaminen on tietenkin väärin, ja heille saa toivoa pahaa, sehän ei mitään toteuta, mutta rumasti heistä ihmisinä puhuminen antaa sinusta ruman vaikutelman.
Ei kaikki, joilla on huonoja kokemuksia läheisissä ihmissuhteissakaan oksenna sitä omaa pahaa oloa muiden päälle ja edelleen pilaa muiden elämää. Todellakin voin arvostella näitä kusipäitä, jotka tekivät yläasteesta yhtä helvettiä. He olivat ja ovat ilmeisesti edelleen sisältä rumia ihmisiä. Se on aivan sama, millaisen vaikutelman annan itsestäni, se ei muuta minun mielipidettäni heistä. On hienoa, että sinä pystyt ajattelemaan heistä kauniisti ja ilmeisesti se sitten antaa sinusta mielestäsi kauniin vaikutelman. En ole anteeksiantavaa tyyppiä :D.
Kannattaisi ehkä tajuta, että ei kaikilla ole muutenkaan samanlainen (kova) psyyke tai samalla lailla vahingoittavia läheisiä. Aivan hölmöä ylentää itsensä sillä perusteella, että niillä muilla olisi muka ollut varaa valita. Mistä sinä sen tiedät, kun et tunne heidän kotiolojaan? Ja siis ovatko he pilanneet elämäsi jotenkin?
Ai heillä ei ole ollut varaa valita muuta kuin kusipäisyys ja pilata muiden päivä viikosta ja kuukaudesta toiseen? Koska olin kiusaamisen kohde, olisinko voinut tällä logiikalla tykittää samalla lailla jotain muuta viatonta, etten vain ylentäisi itseäni? Mikä antaa vaikutelman, että ylennän itseni tässä? Juuri sekö, kun en itse alentunut kiusaamaan? Olitko sinä tällainen kiusaaja? Pilasivat nämä tapaukset itsetuntoani aika tehokkaasti tuolloin ja kaverini ajoivat anoreksiaan, mistä hän kärsii edelleen.
Etkö todellakaan tajua mikä antaa vaikutelman, että ylennät itseäsi? Miksi et tykittänyt heitä?
Kerro nyt, miten ylennän itseäni. Jos väittää jotain, kait sille on perustelut. En ollut niin idiootti, että alkaisin kiusaamaan sen takia, että itselläni on paha olla muiden kiusaamisen ja kohtelun tuloksena. Niin olitko itse tällainen kiusaaja?
Ei kiusaamaan, mutta puolustamaan. Ja en ollut kiusaaja. Vertailemalla ylennät itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän myös näitä kiusaajia, jotka ovat nyt yh-äitejä. Se on jännä, miten jo yläasteella alkoi selvästi erottua "aines", joista tuli juuri näitä itsekkäitä, ilkeitä, inhottavia ihmisiä. Heillä ei ole oikeita ystävyyssuhteita, vain pelkkiä toisia katkeroituneita samanlaisia tapauksia kavereinaan. Haukkuvat sitten muita ja varmaan toisiaankin. Ei tosiaan käy kateeksi heidän pienisieluisuutensa ja yksinäisyytensä. Eivät tiedä oikeasta onnesta ja ystävyydestä mitään.
Mun kokemuksen mukaan näillä nimenomaan riittää ystäviä...
Tiedän muutamia tapauksia, joilla tosiaan on "ystäviä", mutta se on lähinnä pintaliitoa, ei oikeaa ystävyyttä. Ei kukaan näiden inhottavuuksien puolesta oikeasti tekisi mitään sankarillista, kuten toisi kotiin lääkkeitä, jos sattuu olemaan kipeänä. Näiden pitää laumautua keskenään, mutta se aito tunne puuttuu, eivät varmasti pysty olemaan aidosti onnellisia, jos toinen on vaikka voittanut lotossa tai jossain kilpailussa.
Sitäpaitsi tuollaisilla ihmisillä on luultavasti huonoja kokemuksia läheisistä ihmissuhteista kotoaan, mikä tekee heidän arvostelemisensa sinulta kuin löisit puukon navan alle, hyvät ihmissuhteet lahjana saanut arvostelemassa huonot eväät saaneita. Siitä vaan jos sillä lailla uskot omaan hyvyyteesi.
Kiusaamista ei perustella millään muulla kuin ihmisen omalla kusipäisyydellä. Ei kaikki, joilla on kotona huonot olot, oksenna sitä muiden päälle ja pilaa muiden elämää. Kiusaajia voisin lyödä puukolla navan alle ihan konkreettisesti. Yläasteella minulla oli yksi hyvä kaveri, ei ne lahjana tulleet hyvät ihmissuhteet vaan ihan sillä, millainen on henkilönä.
Kyllä ihmissuhteiden mallit opitaan kotoa, enkä mä puhunutkaan huonoista oloista, vaan huonoista kokemuksista läheisissä ihmissuhteissa. Et sä ole heitä sen parempi arvostelemaan ketään, jonka taustaa et tunne. Kiusaaminen on tietenkin väärin, ja heille saa toivoa pahaa, sehän ei mitään toteuta, mutta rumasti heistä ihmisinä puhuminen antaa sinusta ruman vaikutelman.
Ei kaikki, joilla on huonoja kokemuksia läheisissä ihmissuhteissakaan oksenna sitä omaa pahaa oloa muiden päälle ja edelleen pilaa muiden elämää. Todellakin voin arvostella näitä kusipäitä, jotka tekivät yläasteesta yhtä helvettiä. He olivat ja ovat ilmeisesti edelleen sisältä rumia ihmisiä. Se on aivan sama, millaisen vaikutelman annan itsestäni, se ei muuta minun mielipidettäni heistä. On hienoa, että sinä pystyt ajattelemaan heistä kauniisti ja ilmeisesti se sitten antaa sinusta mielestäsi kauniin vaikutelman. En ole anteeksiantavaa tyyppiä :D.
Kannattaisi ehkä tajuta, että ei kaikilla ole muutenkaan samanlainen (kova) psyyke tai samalla lailla vahingoittavia läheisiä. Aivan hölmöä ylentää itsensä sillä perusteella, että niillä muilla olisi muka ollut varaa valita. Mistä sinä sen tiedät, kun et tunne heidän kotiolojaan? Ja siis ovatko he pilanneet elämäsi jotenkin?
Ai heillä ei ole ollut varaa valita muuta kuin kusipäisyys ja pilata muiden päivä viikosta ja kuukaudesta toiseen? Koska olin kiusaamisen kohde, olisinko voinut tällä logiikalla tykittää samalla lailla jotain muuta viatonta, etten vain ylentäisi itseäni? Mikä antaa vaikutelman, että ylennän itseni tässä? Juuri sekö, kun en itse alentunut kiusaamaan? Olitko sinä tällainen kiusaaja? Pilasivat nämä tapaukset itsetuntoani aika tehokkaasti tuolloin ja kaverini ajoivat anoreksiaan, mistä hän kärsii edelleen.
Etkö todellakaan tajua mikä antaa vaikutelman, että ylennät itseäsi? Miksi et tykittänyt heitä?
Kerro nyt, miten ylennän itseäni. Jos väittää jotain, kait sille on perustelut. En ollut niin idiootti, että alkaisin kiusaamaan sen takia, että itselläni on paha olla muiden kiusaamisen ja kohtelun tuloksena. Niin olitko itse tällainen kiusaaja?
Ei kiusaamaan, mutta puolustamaan. Ja en ollut kiusaaja. Vertailemalla ylennät itseäsi.
Kyllähän sitä yritti puolustautua, mutta ei silloin ollut vielä verbaalisesti niin lahjakas. Tässä nämä kusipäät olivat kyllä hyviä. En nyt ihan tiedä, mitä tarkoitat tuolla vertailulla. Itseni vertaamisella heihin? On vaikea keskustella tästä asiasta, jos en voi tuoda omia kokemuksia esille. Ja kieltämättä, tunnen olevani henkisesti ylivertainen heihin verrattuna, koska tällä hetkellä itsetunto alkaa olemaan aika lailla kohdillaan ja kun näen, missä jamassa jotkut näistä kiusaajista on, tunnen suurta tyytyväisyyttä. Joten voin kyllä tämän myöntää, että tunnen olevani henkisesti heitä korkeammalla, älyllisesti. Vaikea selittää :D.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän myös näitä kiusaajia, jotka ovat nyt yh-äitejä. Se on jännä, miten jo yläasteella alkoi selvästi erottua "aines", joista tuli juuri näitä itsekkäitä, ilkeitä, inhottavia ihmisiä. Heillä ei ole oikeita ystävyyssuhteita, vain pelkkiä toisia katkeroituneita samanlaisia tapauksia kavereinaan. Haukkuvat sitten muita ja varmaan toisiaankin. Ei tosiaan käy kateeksi heidän pienisieluisuutensa ja yksinäisyytensä. Eivät tiedä oikeasta onnesta ja ystävyydestä mitään.
Mun kokemuksen mukaan näillä nimenomaan riittää ystäviä...
Tiedän muutamia tapauksia, joilla tosiaan on "ystäviä", mutta se on lähinnä pintaliitoa, ei oikeaa ystävyyttä. Ei kukaan näiden inhottavuuksien puolesta oikeasti tekisi mitään sankarillista, kuten toisi kotiin lääkkeitä, jos sattuu olemaan kipeänä. Näiden pitää laumautua keskenään, mutta se aito tunne puuttuu, eivät varmasti pysty olemaan aidosti onnellisia, jos toinen on vaikka voittanut lotossa tai jossain kilpailussa.
Sitäpaitsi tuollaisilla ihmisillä on luultavasti huonoja kokemuksia läheisistä ihmissuhteista kotoaan, mikä tekee heidän arvostelemisensa sinulta kuin löisit puukon navan alle, hyvät ihmissuhteet lahjana saanut arvostelemassa huonot eväät saaneita. Siitä vaan jos sillä lailla uskot omaan hyvyyteesi.
Kiusaamista ei perustella millään muulla kuin ihmisen omalla kusipäisyydellä. Ei kaikki, joilla on kotona huonot olot, oksenna sitä muiden päälle ja pilaa muiden elämää. Kiusaajia voisin lyödä puukolla navan alle ihan konkreettisesti. Yläasteella minulla oli yksi hyvä kaveri, ei ne lahjana tulleet hyvät ihmissuhteet vaan ihan sillä, millainen on henkilönä.
Kyllä ihmissuhteiden mallit opitaan kotoa, enkä mä puhunutkaan huonoista oloista, vaan huonoista kokemuksista läheisissä ihmissuhteissa. Et sä ole heitä sen parempi arvostelemaan ketään, jonka taustaa et tunne. Kiusaaminen on tietenkin väärin, ja heille saa toivoa pahaa, sehän ei mitään toteuta, mutta rumasti heistä ihmisinä puhuminen antaa sinusta ruman vaikutelman.
Ei kaikki, joilla on huonoja kokemuksia läheisissä ihmissuhteissakaan oksenna sitä omaa pahaa oloa muiden päälle ja edelleen pilaa muiden elämää. Todellakin voin arvostella näitä kusipäitä, jotka tekivät yläasteesta yhtä helvettiä. He olivat ja ovat ilmeisesti edelleen sisältä rumia ihmisiä. Se on aivan sama, millaisen vaikutelman annan itsestäni, se ei muuta minun mielipidettäni heistä. On hienoa, että sinä pystyt ajattelemaan heistä kauniisti ja ilmeisesti se sitten antaa sinusta mielestäsi kauniin vaikutelman. En ole anteeksiantavaa tyyppiä :D.
Kannattaisi ehkä tajuta, että ei kaikilla ole muutenkaan samanlainen (kova) psyyke tai samalla lailla vahingoittavia läheisiä. Aivan hölmöä ylentää itsensä sillä perusteella, että niillä muilla olisi muka ollut varaa valita. Mistä sinä sen tiedät, kun et tunne heidän kotiolojaan? Ja siis ovatko he pilanneet elämäsi jotenkin?
Ai heillä ei ole ollut varaa valita muuta kuin kusipäisyys ja pilata muiden päivä viikosta ja kuukaudesta toiseen? Koska olin kiusaamisen kohde, olisinko voinut tällä logiikalla tykittää samalla lailla jotain muuta viatonta, etten vain ylentäisi itseäni? Mikä antaa vaikutelman, että ylennän itseni tässä? Juuri sekö, kun en itse alentunut kiusaamaan? Olitko sinä tällainen kiusaaja? Pilasivat nämä tapaukset itsetuntoani aika tehokkaasti tuolloin ja kaverini ajoivat anoreksiaan, mistä hän kärsii edelleen.
Etkö todellakaan tajua mikä antaa vaikutelman, että ylennät itseäsi? Miksi et tykittänyt heitä?
Kerro nyt, miten ylennän itseäni. Jos väittää jotain, kait sille on perustelut. En ollut niin idiootti, että alkaisin kiusaamaan sen takia, että itselläni on paha olla muiden kiusaamisen ja kohtelun tuloksena. Niin olitko itse tällainen kiusaaja?
Ei kiusaamaan, mutta puolustamaan. Ja en ollut kiusaaja. Vertailemalla ylennät itseäsi.
Kyllähän sitä yritti puolustautua, mutta ei silloin ollut vielä verbaalisesti niin lahjakas. Tässä nämä kusipäät olivat kyllä hyviä. En nyt ihan tiedä, mitä tarkoitat tuolla vertailulla. Itseni vertaamisella heihin? On vaikea keskustella tästä asiasta, jos en voi tuoda omia kokemuksia esille. Ja kieltämättä, tunnen olevani henkisesti ylivertainen heihin verrattuna, koska tällä hetkellä itsetunto alkaa olemaan aika lailla kohdillaan ja kun näen, missä jamassa jotkut näistä kiusaajista on, tunnen suurta tyytyväisyyttä. Joten voin kyllä tämän myöntää, että tunnen olevani henkisesti heitä korkeammalla, älyllisesti. Vaikea selittää :D.
Mä en ymmärrä, millä lailla ei voi puolustautua, jos ei ole verbaalisesti niin lahjakas? Millaiselta kiusaamiselta? Vaikuttaa sille, vaikka voi olla että saan nyt väärän vaikutelman, ettei sinua ole kiusattu edes. Eli sinulla ei ollut mitään sanottavaa heidän syytöksiinsä? No eivätkö he silloin olleet vain oikeassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän myös näitä kiusaajia, jotka ovat nyt yh-äitejä. Se on jännä, miten jo yläasteella alkoi selvästi erottua "aines", joista tuli juuri näitä itsekkäitä, ilkeitä, inhottavia ihmisiä. Heillä ei ole oikeita ystävyyssuhteita, vain pelkkiä toisia katkeroituneita samanlaisia tapauksia kavereinaan. Haukkuvat sitten muita ja varmaan toisiaankin. Ei tosiaan käy kateeksi heidän pienisieluisuutensa ja yksinäisyytensä. Eivät tiedä oikeasta onnesta ja ystävyydestä mitään.
Mun kokemuksen mukaan näillä nimenomaan riittää ystäviä...
Tiedän muutamia tapauksia, joilla tosiaan on "ystäviä", mutta se on lähinnä pintaliitoa, ei oikeaa ystävyyttä. Ei kukaan näiden inhottavuuksien puolesta oikeasti tekisi mitään sankarillista, kuten toisi kotiin lääkkeitä, jos sattuu olemaan kipeänä. Näiden pitää laumautua keskenään, mutta se aito tunne puuttuu, eivät varmasti pysty olemaan aidosti onnellisia, jos toinen on vaikka voittanut lotossa tai jossain kilpailussa.
Sitäpaitsi tuollaisilla ihmisillä on luultavasti huonoja kokemuksia läheisistä ihmissuhteista kotoaan, mikä tekee heidän arvostelemisensa sinulta kuin löisit puukon navan alle, hyvät ihmissuhteet lahjana saanut arvostelemassa huonot eväät saaneita. Siitä vaan jos sillä lailla uskot omaan hyvyyteesi.
Kiusaamista ei perustella millään muulla kuin ihmisen omalla kusipäisyydellä. Ei kaikki, joilla on kotona huonot olot, oksenna sitä muiden päälle ja pilaa muiden elämää. Kiusaajia voisin lyödä puukolla navan alle ihan konkreettisesti. Yläasteella minulla oli yksi hyvä kaveri, ei ne lahjana tulleet hyvät ihmissuhteet vaan ihan sillä, millainen on henkilönä.
Kyllä ihmissuhteiden mallit opitaan kotoa, enkä mä puhunutkaan huonoista oloista, vaan huonoista kokemuksista läheisissä ihmissuhteissa. Et sä ole heitä sen parempi arvostelemaan ketään, jonka taustaa et tunne. Kiusaaminen on tietenkin väärin, ja heille saa toivoa pahaa, sehän ei mitään toteuta, mutta rumasti heistä ihmisinä puhuminen antaa sinusta ruman vaikutelman.
Ei kaikki, joilla on huonoja kokemuksia läheisissä ihmissuhteissakaan oksenna sitä omaa pahaa oloa muiden päälle ja edelleen pilaa muiden elämää. Todellakin voin arvostella näitä kusipäitä, jotka tekivät yläasteesta yhtä helvettiä. He olivat ja ovat ilmeisesti edelleen sisältä rumia ihmisiä. Se on aivan sama, millaisen vaikutelman annan itsestäni, se ei muuta minun mielipidettäni heistä. On hienoa, että sinä pystyt ajattelemaan heistä kauniisti ja ilmeisesti se sitten antaa sinusta mielestäsi kauniin vaikutelman. En ole anteeksiantavaa tyyppiä :D.
Kannattaisi ehkä tajuta, että ei kaikilla ole muutenkaan samanlainen (kova) psyyke tai samalla lailla vahingoittavia läheisiä. Aivan hölmöä ylentää itsensä sillä perusteella, että niillä muilla olisi muka ollut varaa valita. Mistä sinä sen tiedät, kun et tunne heidän kotiolojaan? Ja siis ovatko he pilanneet elämäsi jotenkin?
Ai heillä ei ole ollut varaa valita muuta kuin kusipäisyys ja pilata muiden päivä viikosta ja kuukaudesta toiseen? Koska olin kiusaamisen kohde, olisinko voinut tällä logiikalla tykittää samalla lailla jotain muuta viatonta, etten vain ylentäisi itseäni? Mikä antaa vaikutelman, että ylennän itseni tässä? Juuri sekö, kun en itse alentunut kiusaamaan? Olitko sinä tällainen kiusaaja? Pilasivat nämä tapaukset itsetuntoani aika tehokkaasti tuolloin ja kaverini ajoivat anoreksiaan, mistä hän kärsii edelleen.
Etkö todellakaan tajua mikä antaa vaikutelman, että ylennät itseäsi? Miksi et tykittänyt heitä?
Kerro nyt, miten ylennän itseäni. Jos väittää jotain, kait sille on perustelut. En ollut niin idiootti, että alkaisin kiusaamaan sen takia, että itselläni on paha olla muiden kiusaamisen ja kohtelun tuloksena. Niin olitko itse tällainen kiusaaja?
Ei kiusaamaan, mutta puolustamaan. Ja en ollut kiusaaja. Vertailemalla ylennät itseäsi.
Kyllähän sitä yritti puolustautua, mutta ei silloin ollut vielä verbaalisesti niin lahjakas. Tässä nämä kusipäät olivat kyllä hyviä. En nyt ihan tiedä, mitä tarkoitat tuolla vertailulla. Itseni vertaamisella heihin? On vaikea keskustella tästä asiasta, jos en voi tuoda omia kokemuksia esille. Ja kieltämättä, tunnen olevani henkisesti ylivertainen heihin verrattuna, koska tällä hetkellä itsetunto alkaa olemaan aika lailla kohdillaan ja kun näen, missä jamassa jotkut näistä kiusaajista on, tunnen suurta tyytyväisyyttä. Joten voin kyllä tämän myöntää, että tunnen olevani henkisesti heitä korkeammalla, älyllisesti. Vaikea selittää :D.
Mä en ymmärrä, millä lailla ei voi puolustautua, jos ei ole verbaalisesti niin lahjakas? Millaiselta kiusaamiselta? Vaikuttaa sille, vaikka voi olla että saan nyt väärän vaikutelman, ettei sinua ole kiusattu edes. Eli sinulla ei ollut mitään sanottavaa heidän syytöksiinsä? No eivätkö he silloin olleet vain oikeassa?
Sanallista kiusaamista, joskus päälle sylkemistä. Olisi hyvä vaan, jos vaikuttaa, ettei minua ole kiusattukaan, sillä alkaa olla jo aikaa siitäkin. Kaverini tosin kärsii edelleen anoreksiasta, johtuen lukuisista läski-kommenteista, se sattuu itseen nähdä hänen olevan edelleen siinä maailmassa. Hienoa, että koitat väittää heidän olleen oikeassa. Jos tietäisit, millaisen helvetin läpi yläasteella tuli mentyä, et ehkä sanoisi noin, mutta minä en voi mielipiteellesi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän myös näitä kiusaajia, jotka ovat nyt yh-äitejä. Se on jännä, miten jo yläasteella alkoi selvästi erottua "aines", joista tuli juuri näitä itsekkäitä, ilkeitä, inhottavia ihmisiä. Heillä ei ole oikeita ystävyyssuhteita, vain pelkkiä toisia katkeroituneita samanlaisia tapauksia kavereinaan. Haukkuvat sitten muita ja varmaan toisiaankin. Ei tosiaan käy kateeksi heidän pienisieluisuutensa ja yksinäisyytensä. Eivät tiedä oikeasta onnesta ja ystävyydestä mitään.
Mun kokemuksen mukaan näillä nimenomaan riittää ystäviä...
Tiedän muutamia tapauksia, joilla tosiaan on "ystäviä", mutta se on lähinnä pintaliitoa, ei oikeaa ystävyyttä. Ei kukaan näiden inhottavuuksien puolesta oikeasti tekisi mitään sankarillista, kuten toisi kotiin lääkkeitä, jos sattuu olemaan kipeänä. Näiden pitää laumautua keskenään, mutta se aito tunne puuttuu, eivät varmasti pysty olemaan aidosti onnellisia, jos toinen on vaikka voittanut lotossa tai jossain kilpailussa.
Sitäpaitsi tuollaisilla ihmisillä on luultavasti huonoja kokemuksia läheisistä ihmissuhteista kotoaan, mikä tekee heidän arvostelemisensa sinulta kuin löisit puukon navan alle, hyvät ihmissuhteet lahjana saanut arvostelemassa huonot eväät saaneita. Siitä vaan jos sillä lailla uskot omaan hyvyyteesi.
Kiusaamista ei perustella millään muulla kuin ihmisen omalla kusipäisyydellä. Ei kaikki, joilla on kotona huonot olot, oksenna sitä muiden päälle ja pilaa muiden elämää. Kiusaajia voisin lyödä puukolla navan alle ihan konkreettisesti. Yläasteella minulla oli yksi hyvä kaveri, ei ne lahjana tulleet hyvät ihmissuhteet vaan ihan sillä, millainen on henkilönä.
Kyllä ihmissuhteiden mallit opitaan kotoa, enkä mä puhunutkaan huonoista oloista, vaan huonoista kokemuksista läheisissä ihmissuhteissa. Et sä ole heitä sen parempi arvostelemaan ketään, jonka taustaa et tunne. Kiusaaminen on tietenkin väärin, ja heille saa toivoa pahaa, sehän ei mitään toteuta, mutta rumasti heistä ihmisinä puhuminen antaa sinusta ruman vaikutelman.
Ei kaikki, joilla on huonoja kokemuksia läheisissä ihmissuhteissakaan oksenna sitä omaa pahaa oloa muiden päälle ja edelleen pilaa muiden elämää. Todellakin voin arvostella näitä kusipäitä, jotka tekivät yläasteesta yhtä helvettiä. He olivat ja ovat ilmeisesti edelleen sisältä rumia ihmisiä. Se on aivan sama, millaisen vaikutelman annan itsestäni, se ei muuta minun mielipidettäni heistä. On hienoa, että sinä pystyt ajattelemaan heistä kauniisti ja ilmeisesti se sitten antaa sinusta mielestäsi kauniin vaikutelman. En ole anteeksiantavaa tyyppiä :D.
Kannattaisi ehkä tajuta, että ei kaikilla ole muutenkaan samanlainen (kova) psyyke tai samalla lailla vahingoittavia läheisiä. Aivan hölmöä ylentää itsensä sillä perusteella, että niillä muilla olisi muka ollut varaa valita. Mistä sinä sen tiedät, kun et tunne heidän kotiolojaan? Ja siis ovatko he pilanneet elämäsi jotenkin?
Ai heillä ei ole ollut varaa valita muuta kuin kusipäisyys ja pilata muiden päivä viikosta ja kuukaudesta toiseen? Koska olin kiusaamisen kohde, olisinko voinut tällä logiikalla tykittää samalla lailla jotain muuta viatonta, etten vain ylentäisi itseäni? Mikä antaa vaikutelman, että ylennän itseni tässä? Juuri sekö, kun en itse alentunut kiusaamaan? Olitko sinä tällainen kiusaaja? Pilasivat nämä tapaukset itsetuntoani aika tehokkaasti tuolloin ja kaverini ajoivat anoreksiaan, mistä hän kärsii edelleen.
Etkö todellakaan tajua mikä antaa vaikutelman, että ylennät itseäsi? Miksi et tykittänyt heitä?
Kerro nyt, miten ylennän itseäni. Jos väittää jotain, kait sille on perustelut. En ollut niin idiootti, että alkaisin kiusaamaan sen takia, että itselläni on paha olla muiden kiusaamisen ja kohtelun tuloksena. Niin olitko itse tällainen kiusaaja?
Ei kiusaamaan, mutta puolustamaan. Ja en ollut kiusaaja. Vertailemalla ylennät itseäsi.
Kyllähän sitä yritti puolustautua, mutta ei silloin ollut vielä verbaalisesti niin lahjakas. Tässä nämä kusipäät olivat kyllä hyviä. En nyt ihan tiedä, mitä tarkoitat tuolla vertailulla. Itseni vertaamisella heihin? On vaikea keskustella tästä asiasta, jos en voi tuoda omia kokemuksia esille. Ja kieltämättä, tunnen olevani henkisesti ylivertainen heihin verrattuna, koska tällä hetkellä itsetunto alkaa olemaan aika lailla kohdillaan ja kun näen, missä jamassa jotkut näistä kiusaajista on, tunnen suurta tyytyväisyyttä. Joten voin kyllä tämän myöntää, että tunnen olevani henkisesti heitä korkeammalla, älyllisesti. Vaikea selittää :D.
Mä en ymmärrä, millä lailla ei voi puolustautua, jos ei ole verbaalisesti niin lahjakas? Millaiselta kiusaamiselta? Vaikuttaa sille, vaikka voi olla että saan nyt väärän vaikutelman, ettei sinua ole kiusattu edes. Eli sinulla ei ollut mitään sanottavaa heidän syytöksiinsä? No eivätkö he silloin olleet vain oikeassa?
Sanallista kiusaamista, joskus päälle sylkemistä. Olisi hyvä vaan, jos vaikuttaa, ettei minua ole kiusattukaan, sillä alkaa olla jo aikaa siitäkin. Kaverini tosin kärsii edelleen anoreksiasta, johtuen lukuisista läski-kommenteista, se sattuu itseen nähdä hänen olevan edelleen siinä maailmassa. Hienoa, että koitat väittää heidän olleen oikeassa. Jos tietäisit, millaisen helvetin läpi yläasteella tuli mentyä, et ehkä sanoisi noin, mutta minä en voi mielipiteellesi mitään.
No en kyllä voi tietää, jos et osaa kuvailla tuon tarkemmin, ja siihen nähden jos sanot, että ehkä sinua ei olekaan kiusattu puhut heistä siis aika rumasti.
Alue: Aihe vapaa
Kiusaamista ei perustella millään muulla kuin ihmisen omalla kusipäisyydellä. Ei kaikki, joilla on kotona huonot olot, oksenna sitä muiden päälle ja pilaa muiden elämää. Kiusaajia voisin lyödä puukolla navan alle ihan konkreettisesti. Yläasteella minulla oli yksi hyvä kaveri, ei ne lahjana tulleet hyvät ihmissuhteet vaan ihan sillä, millainen on henkilönä.