Mistä seuraavan kerran tunnistan epäempaattisen miehen kun he aina aluksi antavat aivan eri vaikutelman?

Älä ole itse kuin avoin kirja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, huomaatko ristiriidan tekstissäsi? Et ole miellyttämisenhaluinen, mutta kuitenkin venynyt kaikkeen ja harmittaakin...

Ei ole ristiriitaa. Ap yritti selittää olevansa toiset huomioonottava, kiltti ihminen. (Mikä olisikin ideaalia ihan jokaiselle.)

Se on eri asia kuin miellyttämisenhaluinen.

Kyllä seurustelun aikana kaikkeen venyvä on melkoisen miellyttämisenhaluinen ihminen, jos se vielä harmittaakin jälkikäteen. Se on juuri sitä liiallista kiltteyttä, jolle kukaan muu ei voi tehdä stoppia kuin henkilö itse.

Vierailija kirjoitti:

Voisihan sitä toki itsekin heittäytyä vain palveltavaksi jos ei olisi tosissaan suhteen kanssa mutta en minä siitä itselleni saa mitään. Mutta olisiko se sitten parempi?  Ehkä olen yliyrittänyt. ap

Ehkä sun nyt pitäisi vaan päättää, että teetkö asioita aidosti siksi, että haluat, vai heitätkö miellyttämisellä saavuttaa jotakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, huomaatko ristiriidan tekstissäsi? Et ole miellyttämisenhaluinen, mutta kuitenkin venynyt kaikkeen ja harmittaakin...

En huomaa. Harmittaa siis oma venyminen jälkeenpäin kun sillä energialla ym. olisi voinut tehdä muutakin.  En tunnista sitä niissä tilanteissa venymiseksi. ap

Miksi harmittaa, jos et käyttänyt energiaa toisen miellyttämiseen, vaan juuri siten kuten itse halusitkin?

Muiden huomioonottaminen ym, siinä missä niistä ystävyyssuhteissa on iloa ja  koen minua arvostettavan, niin aivan kuin miessuhteissa kääntyisi niin että olen kuspäiden magneetti? Tällainen teoria. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisihan sitä toki itsekin heittäytyä vain palveltavaksi jos ei olisi tosissaan suhteen kanssa mutta en minä siitä itselleni saa mitään. Mutta olisiko se sitten parempi?  Ehkä olen yliyrittänyt. ap

Ehkä sun nyt pitäisi vaan päättää, että teetkö asioita aidosti siksi, että haluat, vai heitätkö miellyttämisellä saavuttaa jotakin.

No, suurin osa jätkistä yrittää saavuttaa sen yhden asia nimenomaan pelkästään mielistelemällä ja myötäilemällä. Edelleen se vaan näyttää useimpiin naisiinkin toimivan.

Mä en taas ymmärrä, miten te ette nää siitä keikaroinnista ja näyttelemisestä läpi vaan aina lankeette.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, huomaatko ristiriidan tekstissäsi? Et ole miellyttämisenhaluinen, mutta kuitenkin venynyt kaikkeen ja harmittaakin...

En huomaa. Harmittaa siis oma venyminen jälkeenpäin kun sillä energialla ym. olisi voinut tehdä muutakin.  En tunnista sitä niissä tilanteissa venymiseksi. ap

Miksi harmittaa, jos et käyttänyt energiaa toisen miellyttämiseen, vaan juuri siten kuten itse halusitkin?

Aa totta, kiitos :D ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, huomaatko ristiriidan tekstissäsi? Et ole miellyttämisenhaluinen, mutta kuitenkin venynyt kaikkeen ja harmittaakin...

En huomaa. Harmittaa siis oma venyminen jälkeenpäin kun sillä energialla ym. olisi voinut tehdä muutakin.  En tunnista sitä niissä tilanteissa venymiseksi. ap

Ei ole sun vika, ap. Ei ole sun vika että joku toinen on huonokäytöksinen ja petturi. Ei ole väärin olla luottavainen ihminen.

Pettikö mies ap:n luottamuksen? Millä tavoin? Eikö mies olisi saanut luottaa siihen, että ap tuntee omat rajansa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, huomaatko ristiriidan tekstissäsi? Et ole miellyttämisenhaluinen, mutta kuitenkin venynyt kaikkeen ja harmittaakin...

En huomaa. Harmittaa siis oma venyminen jälkeenpäin kun sillä energialla ym. olisi voinut tehdä muutakin.  En tunnista sitä niissä tilanteissa venymiseksi. ap

Ei ole sun vika, ap. Ei ole sun vika että joku toinen on huonokäytöksinen ja petturi. Ei ole väärin olla luottavainen ihminen.

<3

Vierailija kirjoitti:

Kuten tuossa jo yksi edellisistä sanoikin, anna sen toisen olla aktiivisempi osapuoli. Jos miestä kiinnostaa se kyllä etsiytyy seuraasi. Jos ei tosissaan kiinnosta niin saattaa pitää jotain lämmikettä minimiteholla yllä mutta ae on vain juuri sitä miltä kuulostaakin, etsii parempaa siinä samalla.

Ajattelin ennen että tuo on ihan typerää ja kiinnostuksen voi kyllä näyttää itse reippaasti jos sitä on. Mutta elämä on tuntunut osoittavan että miehille on erikseen ne naiset jotka kiinnostavat heitä itseään ja ne joita voi käyttää sen aikaa kun tekevät itseään tykö tai ovat helposti höynäytettävissä eli käytettävissä vaikka itse ei laita tikkua ristiin.

Miehenä voin vahvistaa, että näinhän se on. Sen takia ei kannata esimerkiksi ihastua itsevarmuuteen, joka onkin oikeasti ihan vain välinpitämättömyyttä ja kusipäisyyttä. Miehenä on kaikkein helpointa olla itsevarma silloin, kun ei ole mitään menetettävää, eli jos naisen menettäminen ei tuntuisi missään.

Vierailija kirjoitti:

Empaattisuutta ja tunne-elämää voisi selvittää tekemällä suoria kysymyksia asiasta.

Mies ehkä pelästyy ja hämmentyy, mutta sekin kertoo paljon.

Voi kysellä esim. Itketkö? milloin olet viimeksi itkenyt? Onko miehellä ollut menetyksiä (ystävän/(iso)vanhemman/lemmikin kuo!ema)? Miltä se tuntui?

Tiedän, nämä ovat aika intiimejä aiheita. Mutta itse olen ajatellut tulevaisuudessa seuloa jyvät akanoista jo ennen ekoja treffejä.

On helppo jutella puhelimessa ja viesteissä kevyitä juttuja, puutaheinää, päivän tapahtumia. Mutta se ei auta tutustumaantoisen persoonaan.

Ei terve ihminen kysele toiselta asioita tuohon tyyliin, huhhuh. Ehkä joku narsisti, joka haluaa kartoittaa toisen heikkouksia jotta voi käyttää niitä myöhemmin hyväkseen.

Vierailija kirjoitti:

Pettikö mies ap:n luottamuksen? Millä tavoin? Eikö mies olisi saanut luottaa siihen, että ap tuntee omat rajansa?

Koen että mies on/ oli itse myös jolllain tapaa 'rajaton'. Siis juuri siinä alkuvaiheessa ainakin minua kohtaan. Ja olen samaa mieltä kanssasi että itse pitäisi toki tuntea rajansa , olisi toki myös kiva että toinen jotenkin huomioisi ne myös? ap

Pyydä parin eksän puhelinnumero. En ymmärrä, miksei näin toimita. Säästettäisiin kaikkien vaivoja.

Mietin tässä itse, pitäisikö jättää mies, jonka kanssa olen ehtinyt muodostaa uusperheen ja ekaluokkalainen poikani on häneen lääpällään. Että olisiko kuitenkin pienempi paha kuihduttaa heidän suhteensa nyt ennen kuin pojalle käy selväksi, että mies ei oikeasti ole niin rakastettava kuin esittää.

Mies yrittää hyötyä minusta maksimaalisesti ja samaan aikaan pelkää ja kokee itse tulevansa riistetyksi. Näitä työhulluja yrittäjiä. Niitä ainakin varokaa, voi hyvä ihme miten ohraisesti näiden kanssa voikaan käydä.

Pyydä treffikaveria laskemaan housunsa. Jos löytyy munat, niin epäempaattinen ihminen on kyseessä.

Ei se aina hetkessä selviä kuka on oikeasti empaattinen, tarvitaan syvempää tutustumista. Ihmissuhteet on aina jonkinlainen riski eikä niissä kannata hirveästi mittailla panos-tuotos -suhteita. Toinen osapuoli saattaa tuntea antaneensa myös paljon suhteeseen vaikka pieleen menikin.

Jos ap on sitä mieltä että kaikki hänen suhteensa ovat päättyneet miehen empatian puutteeseen, niin kuulostaa kummalliselta. Ethän nyt vaan yksioikoisesti syytä miehiä suhteiden epäonnistumisesta? Ei tarvitse itse asiassa syyttää kumpaakaan, ainekset vaan eivät ole olleet oikeat hyvään suhteeseen.

Ymmärrän kyllä että harmittaa hirveästi jos aina tuntuu menevän pieleen. Se on raastavaa, ja varsinkin se syiden pohtiminen ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, huomaatko ristiriidan tekstissäsi? Et ole miellyttämisenhaluinen, mutta kuitenkin venynyt kaikkeen ja harmittaakin...

Ja vetää puoleensa pellejä, jotka ei mitään muuta teekkään kuin tarjoavat huomiota- ja mielistelyä pillu mielessä.

Niin, kannnattaisi mieluummin suoraan tulla kysymän seksiä kuin esittää jotain muuta, silloin ei ainakaan tee mieli seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Pettikö mies ap:n luottamuksen? Millä tavoin? Eikö mies olisi saanut luottaa siihen, että ap tuntee omat rajansa?

Näin minunkin työhullu yrittäjäni on yrittänyt asiat esittää. Että ei hän ole minulle mitään velkaa jos olen ollut niin hölmö, etten omia rajojani ymmärrä. Samaan aikaan kun on kiukunnut minulle, jos en ole täysin hänen käytettävissään. Tämä kuitenkin oudosti häneltä unohtuu.

Ottaa aikansa ymmärtää, että joko on tullut suoraan höynäytetyksi tai sitten toinen on liian itsekeskeinen parisuhteeseen. Oli miten oli, niin kun itsekeskeinen ihminen on koko ajan vahtimassa, etteivät muut vain käytä hyväksi, niin sellaisen ihmisen mielestä aapeen tai itseni kaltainen hyväntahtoinen hölmö ansaitseekin kuritusta. Eli pitää saada rankaista viattomuutensa säilyttänyttä, koska oma on kadotettu.

Niin onko sellainen edes hyvä parisuhde jossa rajat on joka tapauksessa jotenkin koetuksella tai niitä toisen rajoja ylitetään jotenkin ja sitten ihmetellään miksi toinen ei niitä vain pitänyt.

Mulla on ton tilanteen jälkeen ollut vielä vuosia kasvettavana ennen kuin olen alkanut ymmärtää mitään siitä kuinka johdateltavissa miellyttämään olen. Sanot ettet aio ihmisenä muuttua mutta se saattaa olla ristiriita jos et halua tulla tallotuksi mutta pidät muiden tallottavana oloa hyvänä juttuna. Aikaansa kannattaa uhrata niihin jotka todella merkitsee ja alussa et mitenkään voi tietää kuka merkitsee.