Miksi Jumala loi kylmät talvet?

Miten aatami eeva muka olivat ensimmäiset ihmiset. ennen ihmistä oli ihmisapinat ja neandertalinihminen.

ja ennen ihmistä oli dinosaurukset. kaikesta tästä on todiste.

Maa kiertää Auringon kerran vuodessa. Kiertäminen tapahtuu vastapäivään jos kuten yleensä, Maa esitetään asennossa jossa pohjoinen pallonpuolisko on kiertoradan yläpuolella. Kiertäessään Aurinkoa Maan pyörimisakseli pysyy suunnilleen vakiona: jos pyörimisakselin paikalle kuvitellaan nuoli, jonka kärki tulee ulos pohjoisella pallonpuoliskolla, niin nuoli osoittaa koko ajan suunnilleen kohti Pohjantähteä.

Maan vastaanottama Auringon säteily jakautuu vuoden mittaan eri lailla Maan kiertäessä radallaan Aurinkoa: kesäisin Maan pohjoinen pallonpuolisko vastaanottaa enemmän säteilyä kuin eteläinen, ja talvella eteläinen pallonpuolisko vastaanottaa enemmän säteilyä kuin pohjoinen. Keväällä ja syksyllä pallonpuoliskot vastaanottavat saman verran Auringon säteilyä.

Talvella Aurinko paistaa matalammalta ja talvella osa pohjoista pallonpuoliskoa on jatkuvasti varjossa.

Matalalta paistavan Auringon säteily jakautuu suuremmalla alueelle ja säteilyä absorboituu enemmän ilmakehään.

Kesällä päivä on pitempi: Aurinko paistaa vuorokauden aikana enemmän kuin talvella. Myös Auringon säteilyn tulokulma Maan pintaan nähden vaihtelee vuodenajasta riippuen: kesäisin Aurinko paistaa korkeammalta ja talvisin matalalta. Matalalta paistava Aurinko lämmittää vähemmän Maata, koska säteily leviää isommalle alueelle. Lisäksi säteilyä absorboituu ilmakehään enemmän Auringon paistaessa matalalta.

Maan radan soikeuden vaikutus vuodenaikoihin

Maa kiertää Aurinkoa hieman soikealla radalla. Tämä vaikuttaa vuodenaikoihin vain vähän, koska maapallon rata on vain hieman soikea. Itse asiassa Maa on nykyään lähimpänä Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi.

Tammikuun alussa Maa on Aurinkoa lähinnä (radan periheli) ja heinäkuun alussa kauimpana (radan apheli). Keskimäärin koko Maan vastaanottaman Auringon säteilyn määrä on aphelissa noin 7 % pienempi kuin perihelissä.[2]

Maa on kuitenkin lämpimämpi sen ollessa kauimpana aphelissa: koko Maan keskilämpötila on noin 2,3 °C astetta korkeampi kuin perihelissä. Tämä johtuu siitä, että Maan pohjoisella pallonpuoliskolla, joka on aphelissa kääntyneenä kohti Aurinkoa, on enemmän maata kuin merta. Mantereet lämpiävät helpommin kuin vesi, koska niillä on pienempi lämpökapasiteetti kuin vedellä.[2] Tämä tarkoittaa sitä, että pohjoisella pallonpuoliskolla on lämpimämpi kesä kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Vastaavasti pohjoisessa on kylmempi talvi kuin etelässä, koska mantereet luovuttavat nopeammin lämpöä kuin meret. Tämän vuoksi pohjoispuoliskon lämpötilanvaihtelut ovat eteläpuoliskon lämpötilanvaihteluja suuremmat.[3]

Pohjoisen pallonpuoliskon kesä on 2–3 päivää pidempi kuin eteläisen pallonpuoliskon kesä. Tämä johtuu Keplerin toisesta laista: planeetat liikkuvat radallaan hitaammin aphelissa.[2]

Perihelin ja aphelin sijoittuminen vuodenaikoihin siirtyy hitaasti sekä akselin prekession että perihelin kiertymisen vuoksi. Näin syntyvät noin 20 000 vuoden mittaiset Milankovićin jaksot.

Tämä varmaan vataa siihen että ei kukaan luonut talvea. se on aivan hassua :)

Vierailija kirjoitti:

Alunperin koko maapallon ilmasto oli tasainen maata ympäröineen ja suojanneen vesihöyrykerroksen ansiosta samaan tapaan kuin kasvihuoneessa.

Vedenpaisumuksen yhteydessä tämä vesi satoi maahan, jolloin myös lämpötilan tasainen jakautuminen loppui.

Olisi kiinnostavaa tietää dinosaurusten ja ihmisten alueet, kai olivat kaukana ihmisistä.

Onhan joku profeetta nähnyt paratiisin, millaisia ihania hedelmäpuita ja rauha siellä on.

Antaakseen meille upeat hiihtokelit kevättalvella. 

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö että pakkanen tappaa monia tarttuvia tauteja ja loisia ihmisillä sekä eläimillä.

Kylmissä maissa vuodenajat on: kylmiä-kuumia.

Lämpimissä maissa kaikki vuodenajat on kuumia, mutta vuodenajat on: kuivia-märkiä.

Sikäli mulle tuo kuuma/kuiva-märkä sopisi. Paljon paremmin kuin kylmä!

Mutta joo, tuo mitä lainaan, se on iso juttu. Tai siis... täällä pohjoisessa luonto on aika pieni uhka. Ainoa luonnon uhka täällä on kylmyys ja ehkä punkit. Etelän lämmössä taas... hemmetin paljon kaikkea kauheeta ympärillä kaiken aikaa. Hyttysiä, skorpioneja, malariaa, dengue-kuumetta, loisia, käärmeitä, haita, meduusoja, jne. Suomessa voi makoilla maassa rentoutumassa turvallisesti melkein missä vain. Siis pihalla, puistossa, metsässä,... mutta yritäpäs jossain Vietnamissa maata maassa. Saat sata loista kimppuusi, tai vielä pahempaa.

ettei allahin palvojat ja muut tulisi pohjoisiin osiin asumaan ja pilaamaan maata, tosin nythän ne on tulleet sitten