”Me aateltiin, että sä oot tähän hommaan vähän liian fiksu ja kokenut”
”Sä voisit hyvin hakea jotain vaativampaa kuin tällaista rutiinityötä”
Ja kun haen vaativampaa työtä, niin ”puuttuu kokemus, pitäisi ehkä hankkia sitä jostain rutiininomaisemmasta”
En kelpaa mihinkään. 2,5 vuotta työttömänä eikä loppua näy.
Kommentit (35)
Erittäin tuttua... Luojan kiitos lopulta löytyi työnantaja, joka suostui palkkaamaan minut pitkään 5kk kesätyöhön vaikka muut kesätyöntekijät olivat muiden työntekijöiden täysin eri alaa opiskelevia lapsia. Lisäksi tämä ongelma koskee erityisesti naisia. Miesten kohdalla kummasti ei kiinnitetä niin paljon huomiota, jos heillä ei ole valmiiksi kokemusta jokaikisestä vaativamman työn eri osa-alueesta.
Tarkoittaa että työnantaja kokee sinut uhaksi, koska tiedät ja osaat enemmän.
Vähän sama kuin yrittäisi päästä parisuhteeseen naisen kanssa.
"vaikutat kivalta ja mulla oli kivaa sun kanssa mutta en näe että tästä tulisi mitään enempää"
Yksi toisensa jälkeen tuollainen "olisit hyvä mies jollekulle naiselle, mutta et minulle etkä oikeastaan kenellekään"
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaa että työnantaja kokee sinut uhaksi, koska tiedät ja osaat enemmän.
Ei, vaan työnantaja olettaa että työntekijä irtisanoutuu heti kun löytää koulutustaan ja kokemustaan vastaavan työn, eikä halua käyttää resursseja todennäköisesti kohta irtisanoutuvan työntekijän perehdyttämiseen. Työnantaja ei myöskään halua maksaa suurta liksaa kokeneelle tyypille, kun saman työn voi tehdä myös joku juniori pienemmällä palkalla.
Vierailija kirjoitti:
Vähän sama kuin yrittäisi päästä parisuhteeseen naisen kanssa.
"vaikutat kivalta ja mulla oli kivaa sun kanssa mutta en näe että tästä tulisi mitään enempää"
Yksi toisensa jälkeen tuollainen "olisit hyvä mies jollekulle naiselle, mutta et minulle etkä oikeastaan kenellekään"
Miksi tämä pitää vetää joka ikiseen ketjuun?
Tyhmääkö tässä pitäisi esittää?
Hassua on, että minä nimenomaan haaveilen helposta, yksinkertaisesta rutiinityöstä. Juuri sellaisesta mihin taas kerran ”olin liian hyvä”. Ap. 
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaa että työnantaja kokee sinut uhaksi, koska tiedät ja osaat enemmän.
Ei, vaan työnantaja olettaa että työntekijä irtisanoutuu heti kun löytää koulutustaan ja kokemustaan vastaavan työn, eikä halua käyttää resursseja todennäköisesti kohta irtisanoutuvan työntekijän perehdyttämiseen. Työnantaja ei myöskään halua maksaa suurta liksaa kokeneelle tyypille, kun saman työn voi tehdä myös joku juniori pienemmällä palkalla.
Totta tämäkin mutta myös se että kukaan pomo ei halua että joku alainen ns. talloo varpaille.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaa että työnantaja kokee sinut uhaksi, koska tiedät ja osaat enemmän.
Tämä.
Mulle käynyt samoin. Se on jännä ettei työpaikat sitten kuitenkaan halua hyödyntää sitä osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaa että työnantaja kokee sinut uhaksi, koska tiedät ja osaat enemmän.
Ei, vaan työnantaja olettaa että työntekijä irtisanoutuu heti kun löytää koulutustaan ja kokemustaan vastaavan työn, eikä halua käyttää resursseja todennäköisesti kohta irtisanoutuvan työntekijän perehdyttämiseen. Työnantaja ei myöskään halua maksaa suurta liksaa kokeneelle tyypille, kun saman työn voi tehdä myös joku juniori pienemmällä palkalla.
Paitsi että palkasta voi neuvotella. Ja moni vähän varttuneempi saattaa sitoutua mielellään.
Mutta kun tätä ei ymmärretä.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmääkö tässä pitäisi esittää?
Itseasiassa, ehkä kannattaa kokeilla? :D Ei millään pahalla siis, kunhan pohdin voisiko strategianmuutos tuottaa oikeasti tulosta. Jos et ole 2½v aikana niitä töitä saanut ja yleinen hylky on fiksuus, mitä menetettävää enää on...
On itsestä kiinni mitä kerrot. Jos haluatckaupan kassalle et mainitse akateemista koulutusta. Yksinkertaista.
Jos olet n. 30 ja nainen ja lapseton odota 10vuotta. Olet lapsiteko iässä. 40v voit tiedetä että se juna meni jo ja nuoret ovat pätevämpiä.
Paras keino jos rahkeet riittää on yrittäminen. Ei tarvitse olla muiden varassa.
Yt. Samassa kuopassa ollut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaa että työnantaja kokee sinut uhaksi, koska tiedät ja osaat enemmän.
Ei, vaan työnantaja olettaa että työntekijä irtisanoutuu heti kun löytää koulutustaan ja kokemustaan vastaavan työn, eikä halua käyttää resursseja todennäköisesti kohta irtisanoutuvan työntekijän perehdyttämiseen. Työnantaja ei myöskään halua maksaa suurta liksaa kokeneelle tyypille, kun saman työn voi tehdä myös joku juniori pienemmällä palkalla.
Paitsi että palkasta voi neuvotella. Ja moni vähän varttuneempi saattaa sitoutua mielellään.
Mutta kun tätä ei ymmärretä.
Miksi ottaa riski jonkun ylikoulutetun kanssa, jos tarjolla on myös osaamiseltaan tehtävää vastaava juniori, jolla oli jo valmiiksi palkkapyyntö realistisella tasolla?
Rekrytointi on Suomessa valtava taloudellinen riski etenkin pienemmille yrityksille. Tätä et taida nyt ymmärtää.
Palkka tässä työssä olisi ollut 2300 euroa, ei neuvoteltavissa. Olisin ollut siihen supertyytyväinen. Saman päivänä sähköpostiin tuli kaksi ”kiitos mielenkiinnosta, emme kutsu sinua haastatteluun” -viestiä. Olen itkenyt koko aamun, millähän tästä taas pääsee ylös. Ap.
Jo oikeasti haaveilet duunarihommista niin niitä saa akateeminenkin käymällä oikean koulun. Itsekkin luulin tätä haluavani, kävin pikaisen ammattitutkinnon ja sain töitä (ala on sellainen johon palkataan ihmisiä ilman koulutustakin, mutta minä tarvitsin sen todistaakseni olevani tosissani).
Surkean palkan kanssa kestän, en tarvitsekkaan paljon rahaa. Mutta jatkuva alisuorittaminen ottaa oikeasti niin sielun päälle että haaveissani jo poltan koko roskan maan tasalle ja suolaan päälle. Luulin tämäntyyppisen työn olevan rentouttavaa lepoa aivoille ja että kerkeäisin haastamaan itseäni sitten vapaa-ajalla. Paskat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmääkö tässä pitäisi esittää?
Itseasiassa, ehkä kannattaa kokeilla? :D Ei millään pahalla siis, kunhan pohdin voisiko strategianmuutos tuottaa oikeasti tulosta. Jos et ole 2½v aikana niitä töitä saanut ja yleinen hylky on fiksuus, mitä menetettävää enää on...
Itse asiassa... joo, esitä "tyhmää". Voi olla välttämätöntä.
Useinhan sitä sanotaan että ainakin jos on akateemista koulutusta (edes Amk) niin se kannattaa pitää salassa jos hakee alemman tason töihin. Ehdottomasti! Tämä on myös mun kokemus, eli sillä lailla mä vihdoin viimein pääsin haaveilemiini yksinkertaisiin rutiinitöihin. Pelkäsin että mitähän ihmettä mä oikeen vastaan jos työnantaja kysyy CV:tä katsoessani että "hei mitä sä oot tehnyt noi 5 vuotta kun on vähän niinku aukkoa työhistoriassa?" (kun siis olin opiskellut 5 vuotta ja se ei näkynyt CV:ssä)... mutta ei se onneksi kysynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaa että työnantaja kokee sinut uhaksi, koska tiedät ja osaat enemmän.
Ei, vaan työnantaja olettaa että työntekijä irtisanoutuu heti kun löytää koulutustaan ja kokemustaan vastaavan työn, eikä halua käyttää resursseja todennäköisesti kohta irtisanoutuvan työntekijän perehdyttämiseen. Työnantaja ei myöskään halua maksaa suurta liksaa kokeneelle tyypille, kun saman työn voi tehdä myös joku juniori pienemmällä palkalla.
Paitsi että palkasta voi neuvotella. Ja moni vähän varttuneempi saattaa sitoutua mielellään.
Mutta kun tätä ei ymmärretä.
Miksi ottaa riski jonkun ylikoulutetun kanssa, jos tarjolla on myös osaamiseltaan tehtävää vastaava juniori, jolla oli jo valmiiksi palkkapyyntö realistisella tasolla?
Rekrytointi on Suomessa valtava taloudellinen riski etenkin pienemmille yrityksille. Tätä et taida nyt ymmärtää.
Se riski että juniori siirtyy aika pikaisesti toisiin tehtäviin. Oppimaan lisää.
Tiedän tunteen. Samaa paskaa sain kuulla vuosia ja tein vieläpä niin, että opiskelin jatkuvasti lisää, kun ura ei auennut millään sektorilla. Tein lapsetkin sitten siinä sivussa, mutta vakituista työsuhdetta, ei suorittaa eikä mitään muutakaan löytynyt. Valmistuin maisteriksi ja taas työttömänä. Sitten sain jatko-opintopaikan eli työpaikan yliopistolta ja akateeminen maailma on vienyt mukanaan. Saan käyttää aivojani, ajatuksiani arvostetaan, löysin vihdoin henkisen kotini. Eipä ole kertaakaan tullut kukaan sanomaan, että olet liian fiksu. Eikä ole pelkoa, että kukaan tuleekaan, kun olen jatkuvasti itseäni fiksumpien seurassa.
Nyt ne 'olet liian fiksu' tulee lähinnä jossain satunnaisissa illanvietoissa puolituntemattomilta ihmisiltä. Ja niiden mielipiteillä ei nyt kauheasti ole väliä ;).
Tsemppiä!
Nimim. Vihdoinkin aidossa asiantuntijatyössä oleva ja viihtyvä
Vierailija kirjoitti:
Palkka tässä työssä olisi ollut 2300 euroa, ei neuvoteltavissa. Olisin ollut siihen supertyytyväinen. Saman päivänä sähköpostiin tuli kaksi ”kiitos mielenkiinnosta, emme kutsu sinua haastatteluun” -viestiä. Olen itkenyt koko aamun, millähän tästä taas pääsee ylös. Ap.
Hei ap. Sääli, voi surku. En nyt surkuttele sitä että sinulla on työnsaantivaikeuksia. Niitä on tosi monella. Surkuttelen sitä kuinka raskasta tuo sinulle on. En tiedä osaako kukaan hyviä neuvoja antaa. Mutta oman kokemukseni voin kertoa...
Itse olin samanlainen. Oli tosi raskasta olla saamatta työtä kaikesta ahkerasta työnhausta huolimatta. Panostin työnhakuun tosi paljon. Kaikki hakemukset, kaikki viestit, kaikki CV:t,... kaikki hioin ihan täydellisesti. Ja se oli ihan täysin hyödytöntä. En ollut lähelläkään työnsaantia. Väsyin. Olin hermoromahduksen partaalla. Lopulta... no, lopulta lopetin. Totesin että "ei sitten", että en ilmeisesti voi töitä saada, ei ilmeisesti hyödytä hakea. Joten lakkasin hakemasta. Aloin sitten työnhaun sijaan maleksia, annoin vain ajan kulua, päivien kulua. Jossain vaiheessa sattumalta näin jonkin ilmoituksen jostain rutiinityöstä. Sellaisen mihin olin hakenut jo 100 kertaa. Päätin että "blaah, hitto, no kai nyt tohon voi hakea, mitä väliä, kunhan en tuhlaa aikaani enemmän kuin 5 minuuttia".
Lähetin firmalle sähköpostin, se oli suunnilleen tällänen (jos edes ihan näinkään pitkä ja hieno):
"Hei. Luin työpaikkailmoituksenne. Tahdon teille töihin. Minulla on jo hieman kokemusta vastaavista töistä. Jos palkkaatte minut, homma on yksinkertainen: te maksatte palkan ja minä teen työt. Teen työt aina ajallaan ja varmasti oikein. Terveisin, X".
Eniten aikaa minulla kului kun loppuun pitkään harkitsin että lisäisinkö tuohon vielä "PS. Haistakaa paska!". Oli vaikea päätös. Lopulta päätin että en lisännyt. No, sain työn. Olisinkohan saanut tuon työn tuolla PS-lisäykselläkin..?
No siis, mielenterveyttäni auttoi hirveästi kun päätin että HÄLLÄVÄLIÄ! Se pelasti minut hermoromahdukselta.
Ja siis... työnhakuani se auttoi hirveästi myös - sain yhdellä ainoalla hälläväliä-työhakemuksella töitä. Outoa. Älytöntä. Sairasta.
Ehkä hanttihommien työnantajat ei kertakaikkiaan tykkää jos niille lähettää pitkän ja hienon työhakemuksen. Ehkä niille pitää lähettää hanttihommahakemus eli paska hakemus. Ja ehkä sinä ja minä osaamme kirjoittaa paskan hakemuksen vain hälläväliä asenteella. Hakemuksesi on hyvä jos sen loppuun mielestäsi sopisi "PS. Haistakaa paska!"
Paskamainen tilanne. Työnantaja voi pelätä, että jos ottaa ylikoulutetun työtekijän, työntekijä katoaa heti, kun saa jostain paremman työpaikan. Sinulle se on kuitenkin kurjaa.