Tiedätkö jonkun, jolla on aistiyliherkkyys?

Poika oli aina jotenkin " erilainen" . Hänellä epäiltiin ensimmäiseksi adhd:ta, koska hän oli varsinainen koheltaja.



Ihan tarkkaan en tiedä, miten ja kuka alkoi epäilemään aistiyliherkkyyttä. Yksi vaikuttava tekijä oli se, että poika laittoi pitkään kaiken suuhunsa, taitaa vieläkin tehdä sitä. Toinen tekijä oli se, että hän söi tosi huonosti, varsinkin niitä ruokalajeja, jotka kuuluvat taudinkuvaan. Näitä on esim. tahmeat ruoat kuten hillot.



En tiedä, miten sitä hoidetaan.

Oliko hän kömpelö? Minua kiinnostaa kovasti tietää.. Varaessani lapselleni aikaa toimintaterapeutille niin hän alkoi kysellä kaikkea lapsestani ja kun olin kertonut, hän sanoi että voisi kuulostaa aistiyliherkkyydelle. Mutta mitä se on? Tietysti se selviää minulle sitten kun menemme ensimmäiselle toimintaterapia käynnille mutta kuulisin mielelläni niitä kellä kokemusta tällaisesta on..

Hän vain ei totellut mitään. Oli hyväntahtoinen, ei siis " ilkeä" , mutta koko ajan räpeltämässä videoita ja joka ikistä nappia, joka tuli vastaan, yritti ovesta ulos, vauhtia oli sata lasissa.



Jotenkin vain aistit olivat pinnalla: illalla oli vaikea nukahtaa, kun äänet häiritsivät. Moni ruoka oli " pahaa" jne.



Valitettavasti en tiedä asiasta tämän enempää.

Muistan äidin puhuneen diagnoosivaiheessa sensorisen integraation häiriöstä. En tiedä, oliko se lopullinen diagnoosi, mutta googletapa se.

Minun lapseni syö hyvin ( melkein liiankin hyvin) , nukahtaa tosi hyvin, mutta ongelmana on että hän tönii kavereita herkästi. Hän haluaa olla ekana vaikka liukumäessä ja niin hän matkalla tönäisee kaverit kumoon. :( Noh, se selviää tutkimusten jälkeen onko tämä aistiyliherkkyyttä..

lääppimässä kaikkia lapsia kaikilla mahdollisilla tavoilla. Aistiherkkyys voi olla ylimenevää tai puutteellista. Eli riippuu kummasta on kyse.

Aistiyliherkkyydellä tarkoitetaan yleensä aistin yliherkkyyttä, esim. tuntoaisti (lapsi on erityisen valikoiva vaatteissa, on epäileväinen koskemasta kaikkeen uuteen ym.) Tuo sensorisen integraation häiriö ja tuollaiset yleiset oireet kuten kömpelyys yhdistettynä ehkä aistiyliherkkyyksiinkin on paremminkin aisti-integraation häiriö, eli ei sinällään yliherkkyys aisteille vaan ne eivät muodosta lapsen aivoissa järkevää kokonaisuutta, jolloin lapsen käyttäytyminenkään ei voi olla täysin adekvaattia.

Aistiyliherkkyyden huomiointi

Älä pakota lasta toimintoihin, mitkä aiheuttavat negatiivisen käyttäytymisvasteen.



" Siedätä" lasta epämieluisin ärsykkeisiin motivoivan leikin tai toiminnan yhteydessä. Keskitä huomio leikin juoneen, ei leikistä saataviin ärsykkeisiin.

Esim. keinussa älä sano " kuinka lujat vauhdit uskallat ottaa" vaan sano ennemmin " matkustetaan mummon luokse, missä se mummo asuukaan?" .



Muista, että nämä lapset eivät useimmiten itseohjautuen hakeudu toimintoihin, missä he saisivat " siedätystä" . Tämän vuoksi lapsi tarvitsee enemmän aikuisen johdonmukaista ja rauhallista kannustusta ja ohjausta toimintoihin.



Lisää aistimusten määrää ja laatua vähitellen esim. keinussa vauhdin lisääminen.



Käytä rinnalla jäsentäviä ja rauhoittavia aistimuksia. Syvätuntoaistimukset (pallohieronta, maton sisään kääriminen, selän sively rauhallisin mutta voimakkain ottein jne.) ovat useimmiten rauhoittavia. Jotakin lasta voi rauhoittaa esim. rauhallinen musiikki.



Seuraa tarkasti lapsen reaktioita ja älä kuormita lasta liiallisella aistitulvalla.



Muista, että aistiyliherkät lapset voivat kiukustua toiminnoista, mistä lapset useimmiten nauttivat.

Älä pelkää lapsen reaktioita.

Ole itse rauhallinen, johdonmukainen ja kärsivällinen.

Etene tavoitteissa pienin askelin.

Pidä mielessä, että ennen pitkää lapsi oppii sietämään ja jopa nauttimaan epämieluisilta tuntuvista toiminnoista ja perheen arki tai ryhmätilanteet voivat helpottua.



Anna lähiympäristölle tietoa aistiyliherkkyydestä, mikäli sellaista on lapsella todettu.

Tieto lisää ymmärrystä lapsen käyttäytymisestä ja toiminnasta.



Vaikuta ympäristöön ja tilanteisiin.

Esimerkiksi tuntoyliherkkä lapsi on hyvä asettaa jonotilanteissa viimeiseksi, jolloin takaapäin tulee mahdollisimman vähän yllättäviä tuntoaistimuksia.

Päiväkodin aamupiirissä tuntoyliherkän lapsen voi olla helpompi istua hieman etäämmällä vierustoverista.

Kuuloyliherkkä lapsi voi tarvita joissakin tilanteissa korvatulppien käyttöä jne.

Ennakoi lapselle tulevia tapahtumia ja tilanteita verbaalisesti tai kuvia käyttäen.



Valitse leikkejä ja toimintoja, joissa tulee " siedätystä" .

Tue leikeissä lapsen omaa aktiivisuutta.

Ohjaa lasta itseään kokeilemaan erilaisia asioita.



Esimerkkejä

Tuntoaistimuksille yliherkästi reagoivaa lasta on hyvä houkutella tekemään hiekka- ja vesileikkejä, leipomaan taikinalla tai muovailemaan muovailuvahoilla.

Pesutilanteissa on hyvä käyttää erilaisia sieniä, pulloja ja vesipistooleja, joilla ruiskuttaa vettä iholle.

Lapsen kanssa kannattaa askarrella erilaisilla materiaaleilla kuten kivillä, kävyillä, pumpulilla jne.

Lapsen ihoa voi käydä läpi pallohieronnan, hierontalaitteen, maalipensseleiden tai -telan tai erilaisten pölyviuhkojen kanssa.

Sokkoleikki, jossa yritetään tunnistaa kaveria käsillä tunnustellen on hauskaa vaikkakin usein jännittävää.



Tasapaino-ja liikeaistimuksille yliherkästi reagoivaa lasta kannattaa houkutella keinuihin, kiipeilyihin ja liukumäen laskemiseen.

Pienempää lasta voi kaksi aikuista keinuttaa viltissä.

Lapsi voi istua maton kyydillä, jota aikuinen vetää.

Hissit, portaat ja liukuportaat voivat olla lapsesta pelottavia, mutta turvallisten kokemusten kautta lapsi pystyy niissä kulkemaan.

Retkeily epätasaisessa ja mäkisessä maastossa ja monipuoliseen liikuntaleikkiin houkuttelu tukee näiden lasten kehitystä.



Opeta lapselle kognitiivisia strategioita esim. " mitä voin tehdä kun koen jännittyväni" .



Aistiyliherkkyys voi näkyä hyvin eri tavoin eri henkilöillä. Yksilöllisten ohjeiden saamiseksi konsultoi asiantuntijaa.



Osa lapsista voi tarvita terapiaa aistiyliherkkyyden vähentämiseksi.

Toimintaterapeuttinen sensorisen integraation menetelmä on kehitetty lasten kuntoutukseen, joilla on erilaisia aistitiedon prosessoinnin ja jäsentämisen vaikeuksia.

nimeltä tahatonta tohellusta-siinä kerrotaan laajasti ja seikkaperäisesti asiasta. Meidän pojalla epäillään autismi-tourette- SI:tä Siinäpä sekasotkua kerrakseen....

On kyllä vasta 2v, voiko näin aikaisin tehdä minkäänmoisia diagnooseja? Koko ajan on sata lasissa, kaikki pitää tutkia ja koskea, koko ajan pitää siis olla jotain kädessä ja ruokapöydässäkin pyörii ja räplää käsillään mitä vaan saa eteensä. Lääppii muita lapsia koko ajan kuulemma (on päiväkodissa) ja ei odota vuoroaan yhtään. Voiko tästä jotain päätellä? Päiväkodissa ei ole kyllä vielä mitään sanottu asiasta, että olisi syytä tutkia tms.

epäillään aistiyliherkkyyttä (SI; mahdollisesti liittyy aspergeriin, ADHD tm. Diagnoosit vielä epätarkkoja iästä johtuen)



Oireina lähinnä liian herkkä kuulo (ei kestä puheensorinaa esim. perhekahvilassa) ja hän ei kestä pyörimistä millään lailla. Samoin silittely, lähinnä sellainen kevyt sively ahdistaa, kosketuksen pitää olla " painava" .



Oireet ovat vahvistuneet pikkuhiljaa, ensimmäisenä oli tuo pyörimisen inhoaminen.



Poika on muutenkin vilkas ja agressiivinenkin. Nyt epäilty että tuo toisten tuuppiminen johtuisikin siitä ettei kestä näitä " hipaisuja" kun esim. joku ohittaa vaan puolustautuu heti.



Vaikeita asioita mutta me olemme osanneet varautua ainakin jonkinlaisiin ongelmiin koska hän syntyi erittäin pienenä keskosena. (aika usein ainakin jotain ongelmia heillä on...)

Meillä oli nyt lapsi on ollut terve ja " normaali" monta vuotta mutta miten purat diagnoosin ET mitenkään! joten älkää hakeko diagnooseja ihan vähin perustein!

päiväkodin aamupiirissä ei pysynyt hetkeäkään paikallaan, ei malta odottaa vuoroaan vaan haluaa olla kaikessa ensimmäinen, tönii kavereita, puhuu aika kovalla äänellä, puhuu muiden päälle, mitä hurjempi vauhti sitä kivempaa esim. keinussa. Tämmöistä meillä.. :)T:ap

Nuo oireet ovat NIIIIN tuttuja! En kestä hellää koskettamista, en ole koskaan voinut käydä edes hierojalla, koska pelkään, että hieroja ei paina tarpeeksi lujaa. En kestä pyörimistä. Jo pöydän kattaminen on tehtävä niin, että pyörähdän välillä oikealle ja välillä vasemmalle. Muuten tulee todella huono olo. Hiukset on pidettävä lyhyinä, koska en siedä pitkiä haivenia kasvoillani tai niskassa. Pidän aina tiukkaa aluspaitaa, kesälläkin, koska en pidä siitä tunteesta, että vaatteet liikkuvat päällä. Kaikki muutkin vaatteeni ovat tiukkoja, jotta ne eivät hankaa, eivätkä " pyöri" . Jne. Kuukautiset ovat painajainen, kun side housuissa ei mukamas koskaan ole hyvin. Koruja en ole koskaan käyttänyt. En myöskään yöpukua... Näitähän riittää.



Vai onko tällainen ihan normaalia? En ole nimittäin koskaan tullut edes ajatelleeksi, että tämä voisi olla vain minun juttuni, vaan olen kuvitellut, että kaikki muutkin ahdistuvat samanlaisista asioista.

Puheensorina ahdistaa välillä niin, että on pakko poistua huoneesta. Välillä tekisi mieli laittaa kädet korville, vaikka meteli ei ole kova, sitä vaan on jollain lailla liikaa.

Ei olla kauhean aktiivisesti diagnoosia hakemassakaan. Toki VSO/keskoskontrolleissa näistä asioita käydään läpi.

Ainoa syy miksi voisin " haluta" diagnoosin, ovat nämä äidit jotka eivät esim. puistossa hyväksy villimpiä lapsia ja ovat heti lapseni kimpussa kun hän ei istu ja leiki yhtä nätisti kuin heidän " Iiro-Petteri" .

Ehkä minäkin saisin olla ilman " v-ttuilua" huonotapaisesta lapsesta kun voisin kertoa että lapseni on oikeasti " sairas" eikä huonon kasvatuksen tulos. (ja kyllä, minulla on kaksi muuta lasta jotka käyttäytyvät todella hyvin ja tottelevat, samalla kasvatuksella kaikki.)

Kannattaa käydä kirjastosta lainaamassa Tahatonta tohellusta- kirja, niinkuin joku täällä jo ehdottikin.