Mikä yllätti sektiossa? Plussat ja miinukset?

Eka tuli alakautta ja vannoin täälläkin sen nimeen, mutta toinen jouduttiinkin leikkaamaan enkä ollutkaan kipeä leikkauksen aikana enkä jälkeen ja pystyin hoitamaan vauvaa normaalisti. Se yllätti, että koin synnyttäneeni vaikka aiemmin väitin täälä muuta :)



T. 2kk vanhan tytön äiti

prantumisen jälkeen. Kuten joku kirjoitti ' siinä katkotan enempi lihaksi' joten sitten parannnuttuakin on monta eri lihasta pidättelemässä arpea. Mutta ehkä pystyviilto falskaa myöhemmin helpommin, kun siinä vain yhden lihasryhmän lihaksia leikattu pystypäin miten ne syytkin kulkee.... arvailua vaan siis tämä.

Tosi hirveä paikka henkisesti, en tiedä minkä takia, tai olihan tottakai sillä osuutta asiaan, että olin vasta rv 35, mutta muutenkin. Jotenkin muhun kolahti tosi lujasti, että mun vatsani ja kohtuni aukaistiin, ja lapsi otettiin ulos. Hrrrrrrrrr.

Toinen sektio oli enemmän suunniteltu, eikä ihan niin hirveän kova pala henkisesti.



Ensimmäisessä sektiossa yllätti täysin älyttömän nopea toipuminen leikkaushaavan suhteen. Illalla jo suihkussa, seuraavana päivänä pystyssä melkein normaalisti ja suihkussa, viikon päästä en edes muistanut sektiota. Sama juttu toisella kerralla, toivuin tosi nopeasti, ei minkäänlaista ongelmaa, eikä kummallakaan kerralla mitään kipuja, särkyjä tms. kuin pari ekaa päivää. Hoitajat patistelivat ottamaan särkylääkettä, enkä oikein tajunnut että miksi ihmeessä, kun mihinkään ei sattunut.

-Helvetillinen haavakipu

- Märkivä haava

- Huonommuuden tunne

Seuraavana päivänä leikkauksesta hoitaja motkotti että ylös vaan ja minä yritin tosissani, mutta kauheat ilmavaivat aiheutti ihan hirveätä kipua. Hengittäminenkin sattui! Se pönttö ei antanut siihen mitään lääkettä, mutta illaksi tullut hoitaja tajusi mistä on kyse. Pelkäsin myös hysteerisesti että haava tulehtuu tai aukeaa. Ja niinhän se tulehtuikin. Mies putsaili kuukauden ajan ja makuulla piti antaa ilmakylpyjä ( koska maha roikui haavan päällä) Myös hoitajien negatiivinen asenne itse toivottuun sektioon haittasi. Enpä toivoisi toista kertaa.

positiivista oli nopeus ja ei tarvinnut kestää pitkittynyttä synnytystä. ja tietysti se ihana poika joka sieltä mahasta nostettiin.

Ja pystyviilto napaan saakka.. eli ei jää bikinien peittoon, ellei sitten kainaloihin niitä nosta... =)

Mulla oli myös valtavat ilmavaivat, en tiedä mistä johtui kun en niistä yleensä kärsi. Ja vielä molemmissa sektioissa. Jotenkin tuntui että suolet oli solmussa eikä ilma tullut ulos vaan maha oli kuin kipeä ilmapallo ja ihan kuin suolissa olisi liikkunut terävä veitsi tms.



Se mikä yllätti oli millä voimalla vauva sieltä ulos kaivettiin, siinä kyllä leikkauspöytä heilui ja tutisi. Myös spinaaripuudutuksen laitto oli aika ikävä kokemus kun jännitti niin kauheasti että tärisin kuin horkassa, eikä spinaarin laitto meinannut onnistua. Kuvittelin että olisin saanut jonkin rauhoittavan esilääkityksen ennen sektiota, mutta ei kai sellaista voi antaa vauvan takia?



Mulla myös 3 ekaa päivää ihan helvettiä. Vauvoja en joutunut antamaan hoitoon sillä mies avusti perhehuoneessamme. Silti tuli kyyneleet kivusta silmiin aina kun joutui kääntymään. 4. ja 5. päivä oli vielä kipeitä mutta siedettäviä ja viikon päästä selvisin ilman särkylääkkeitä.

että minulla jalat eivät liikkuneet lainkaan moneen tuntiin leikkauksen jälkeen. Ennen leikkausta fysioterapeutti neuvoi aloittamaan nilkkojen jumppauksen jo heräämössä, mutta tuolloin eivät edes varpaat liikkuneet vielä. Leikkaus tehtiin ennen puoltapäivää ja vasta illalla vähän ennen nukkumaan menoa yritettiin hoitajan kanssa pystyyn nousemista. Tuosta ei tullut kuitenkaan mitään, vaan jalat pettivät alta.



Tämän johdosta myös vauvan hoito oli alkuun tosi hankalaa. Jouduin joka imetystä varten kutsumaan hoitajan nostamaan vauvan vierelle ja taas takaisin sänkyyn.



Puudutuksen pitkittyneestä kestosta oli toisaalta se etu, että ei tuntunut kipuakaan!



Tuon alkuhelvetin jälkeen pahinta oli pari päivää ennen tikkien poistoa, kun jokainen askel tuntui tikeissä. Sen jälkeen paraneminen menikin sitten tosi sutjakkaasti