Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tuleeko lapselle tarjota mahdollisuus valita olla uskonnoton tai uskovainen?
26.02.2018 |
Tuleeko lapsille kertoa avoimesti sekä uskonnottomuudesta että uskonnollisuudesta, millaisia eri moraalisia näkemyksiä on olemassa yhteiskunnassa, ja antaa hänen itse valita kuinka haluaa maailmaa katsoa? Vai tuleeko häntä voimakkaasti ohjata yhteen oikeaksi koettuun maailmankatsomukseen, jonka aikuiset näkevät lapselle parhaaksi? Tuleeko jopa olla vaiti aikuisten vääränlaisena pitämistä moraalisista näkemyksistä, että lapsi ei alkaisi ajatella toisella tavalla kuin aikuiset haluavat?
Kommentit (3)
Totta kai lapsen pitäisi saada itse valita eikä tuputtaa sille omia uskomuksiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyrin antamaan lapselleni mahdollisimman laajan tietopaketin uskonnoista. Päättää sitten aikuisena itse, mihin uskoo vai uskooko mihinkään. Itse olen yksinäinen susi, uskon omaan ideologiaan ja maailmankatsomukseeni. En siis istu mihinkään uskontoon. Siksi en oikein voi ohjata mihinkään uskontoon/uskomattomuuteen suoraan.
Alue: Aihe vapaa
Mulla on sellainen ajatus, että lapsi saa ihan itse muodostaa ajatuksensa uskonnoista ja uskonnottomuudesta. Toisaalta kyllä ahdistaisi, jos lapset päätyisivät sellaiseen tuhoisaan hihhuliporukkaan, johon veljeni on ajautunut. Mutta toisaalta, ei se ajatuminen ole kiinni siitä, kasvattaako lapsensa johonkin vakaumukseen tai jättääkö kasvattamatta, se on niitä valintoja, jotka muovautuvat elämänpolun mukaan, ja on yks hailee, mitä vanhemmat ovat kotona opettaneet.
Sinun lapsesi eivät ole sinun, kuten siinä Kalhlil Gibranin kuuluisassa ajatuksessa sanotaan. Voit antaa heille rakkauttasi, mutta et ajatuksiasi. Ja näin se just on.