Miksi Suomessa tehdään suomenkielisistä nimistä ruotsinkielisiä nimiä laittamalla "s" sen perään?
Kommentit (22)
Tai laittamalla o:n tilalle å:
Konala = Kånala
Vierailija kirjoitti:
Tai laittamalla o:n tilalle å:
Konala = Kånala
Pårvåå.
-is -pääte on itse asiassa hyvin vanha ruotsinkielisten paikannimien pääte.
esim. Tolkis (suom. Tolkkinen), Oravais (suom. Oravainen) ovat alkuperäisiä paikannimiä, suomennokset uudempia.
Lahtis kuulostaa minunkin korvaani hieman hassulta; toinen versio olisi "täyskäännös" (Vik). Lahtis on kuitenkin muodostettu ruotsinkielisen paikannimistön yhden muodon mukaan, joten se on perusteltu.
Vierailija kirjoitti:
-is -pääte on itse asiassa hyvin vanha ruotsinkielisten paikannimien pääte.
esim. Tolkis (suom. Tolkkinen), Oravais (suom. Oravainen) ovat alkuperäisiä paikannimiä, suomennokset uudempia.
Väärin. Esim. Oravainen on alunperin suomenkielinen nimi (kuten jo ihan maalaisjärjelläkin näkee) ja Oravais on väännös suomenkielisestä nimestä.
Kakka - kakkas
Pippelis, poppelis
Vierailija kirjoitti:
-is -pääte on itse asiassa hyvin vanha ruotsinkielisten paikannimien pääte.
esim. Tolkis (suom. Tolkkinen), Oravais (suom. Oravainen) ovat alkuperäisiä paikannimiä, suomennokset uudempia.
Lahtis kuulostaa minunkin korvaani hieman hassulta; toinen versio olisi "täyskäännös" (Vik). Lahtis on kuitenkin muodostettu ruotsinkielisen paikannimistön yhden muodon mukaan, joten se on perusteltu.
Eiköhän se ole juuri päinvastoin, eli is-päätettä on käytetty, kun ruotsalaissiirtolaiset ovat tehneet suomenkielisistä vaikeasti lausuttavista alkuperäisnimistä helpommin lausuttavia ruotsinkielisiä versioita.
Vierailija kirjoitti:
-is -pääte on itse asiassa hyvin vanha ruotsinkielisten paikannimien pääte.
esim. Tolkis (suom. Tolkkinen), Oravais (suom. Oravainen) ovat alkuperäisiä paikannimiä, suomennokset uudempia.
.
Tolkis - Tolkien?
Kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat alunperin suomenkielisiä. Laksi (lahti-sanan vanha muoto) vääntyi ruotsinkieliseen asuun lax. Ei siis tarkoita lohta vaan lahtea.
Kerava > Kervo, Perävä>Pervo, Tervajärvi>Tervjärv, Munasalo>Munsala, Hartola> Gustaf Adolfs Socken, Jokioinen>Jockis, Juva>Jockas, Maalahti>Malax, Kemiö>Kimitö, Tuusula>Tusby,Vihti>Vichtis, Karjaa>Karis, Pohja>Pojo, Lohja>Lojo, Tenhola>Tenala, Joroinen>Jorois.
Vierailija kirjoitti:
Kerava > Kervo, Perävä>Pervo, Tervajärvi>Tervjärv, Munasalo>Munsala, Hartola> Gustaf Adolfs Socken, Jokioinen>Jockis, Juva>Jockas, Maalahti>Malax, Kemiö>Kimitö, Tuusula>Tusby,Vihti>Vichtis, Karjaa>Karis, Pohja>Pojo, Lohja>Lojo, Tenhola>Tenala, Joroinen>Jorois.
Joroinen on ihan täysin umpisuomenkielinen kunta, joten ihan puhdasta vi**uilua tuollainen Jorois.
Laihia = Laihela
Jostain kumman syystä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat alunperin suomenkielisiä. Laksi (lahti-sanan vanha muoto) vääntyi ruotsinkieliseen asuun lax. Ei siis tarkoita lohta vaan lahtea.
Totta, ehit ennemmin. "Lahti" sanan varhempi muoto on laksi, joka edelliinkin on käytössä karjalan kielessä. Genetiivimuotoa käytettin harvoin, jolloin sen nominatiivi sekaantui "tähti" sanan genetiivin taivutusmuotoon "tähden" mukaisesti virheellisellä analogialla: Tähti-tähden > Lahti-lahden (eikä laksi-lahden).
Kaikki ruottinkieliset paikkakunnat lax-lopulla olleet suoalaisia aluksi. Savon ruottalainen nimikin juontuu keskiaikaisesta kirjurinvirheestä. Savilaksi (Savilahti, nyk.Mikkeli) tulkittiin muotoon Savolax.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerava > Kervo, Perävä>Pervo, Tervajärvi>Tervjärv, Munasalo>Munsala, Hartola> Gustaf Adolfs Socken, Jokioinen>Jockis, Juva>Jockas, Maalahti>Malax, Kemiö>Kimitö, Tuusula>Tusby,Vihti>Vichtis, Karjaa>Karis, Pohja>Pojo, Lohja>Lojo, Tenhola>Tenala, Joroinen>Jorois.
Joroinen on ihan täysin umpisuomenkielinen kunta, joten ihan puhdasta vi**uilua tuollainen Jorois.
Niin Juvakin. Ja Rantasalmi on Randasalmi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat alunperin suomenkielisiä. Laksi (lahti-sanan vanha muoto) vääntyi ruotsinkieliseen asuun lax. Ei siis tarkoita lohta vaan lahtea.
Totta, ehit ennemmin. "Lahti" sanan varhempi muoto on laksi, joka edelliinkin on käytössä karjalan kielessä. Genetiivimuotoa käytettin harvoin, jolloin sen nominatiivi sekaantui "tähti" sanan genetiivin taivutusmuotoon "tähden" mukaisesti virheellisellä analogialla: Tähti-tähden > Lahti-lahden (eikä laksi-lahden).
Kaikki ruottinkieliset paikkakunnat lax-lopulla olleet suoalaisia aluksi. Savon ruottalainen nimikin juontuu keskiaikaisesta kirjurinvirheestä. Savilaksi (Savilahti, nyk.Mikkeli) tulkittiin muotoon Savolax.
Ja jos siis kaikki rannikon lax-nimet ovat alunperin olleet suomenkielinen laksi, niin sehän tarkoittaa sitä, että rannikot olivat suomenkielisten asuttamia jo ennen kuin kuin ruotsalaissiirtolaiset tulivat sinne.
Vanuka=vanukas