Parisuhde. Mitä tekisitte?!
Jäisittekö suhteeseen jossa arki rullaa todella hyvin, riitoja ei ole ja mies osallistuu kotitöihin. Lapsia on. MUTTA intohimoa tai läheisyyttä ei ole. Seksiä on harvakseltaan n 3 krt kuukaudessa. Seksi on ok mutta läheisyys puuttuu jokapäiväisestä elämästä, ei pusuja halauksia eikä mitään läheisyyttä.
Harmittaa ja surettaa nähdä pariskuntia jotka osoittavat toisilleen lämpöä ja läheisyyttä. Olen onnellinen heidän puolestaan mutta oma tilanne harmittaa ja korostuu tuolloin.
Mitä tekisitte? Onko erittäin hyvin rullaava arki suurempi ja tärkeämpi asia kuin kokonaan puuttuva läheisyys?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette? Entä lapset?
34v olemme ja lapset koululaisia. Ap
Olen tuollaisessa suhteessa ja aion pysyä.
N46 ja lapset kohta täysikäisiä
Kolmesti kuussa seksiä on ok. Jos suhde muuten on läheinen, oli ollaan ystäviä, niin minusta se on hyvä suhde.
Aina kandee muistaa, että jos lähtee sutta pakoon tulee karhu vastaan.
Ei tuollaiseen pysty vastaamaan. Pitäisi tietää, minkälaisia ihmisiä, ja mitkä ovat syyt tilanteeseen. Ja mitä muita asioita ja reunaehtoja elämässä on meneillään.
Mutta varmasti olisi syytä tehdä jotain asialle.
Ensin kysyisin että mitä olette tehneet ongelmienne ratkaisemiseksi? Oletko itse yrittänyt lisätä läheisyyttä ja toisen huomioimista? Milloin olitte viimeksi kahdestaan ulkona syömässä tai lomamatkalla? Kyllä minä sanoisin että hyvä kumppanuus on se kaiken perusta, ei intohimo. Kiinnostus seksiin ja läheisyyteen voi vaihdella kausittain.
Kannattaa tehdä asialle jotain. Mennä lähelle, olla lähellä. Yleensä hyvä luo hyvää. Ei se ehkä hetkessä mutta seuraa vaikka puoli vuotta asioita sen antamisen aloittamisen jälkeen.
Kysy mieheltäsi, täältä et ratkaisua saa.
Jos ei ole mitään henkistä väkivaltaa tms. ja tulette toimeen, puhutte toisillenne jne. niin jäisin.
Ai 3krt kuussa on harvakseltaan? :D
Vierailija kirjoitti:
Ai 3krt kuussa on harvakseltaan? :D
Noin 3krt kuussa eli joskus harvemminkin mutta ei koskaan tiiviimmin. Jollekin tämä on kai aivan normaalitilanne? Siksipä onkin mukava saada näkökulmia asioihin.
Joku kirjoitti että "kysy mieheltäsi, täältä et saa vastausta."
Asiasta on kyllä keskusteltu usein, mutta ratkaisua ei ole löydetty. Mies ei jotenkin osaa fyysisesti osoittaa hellyyttä ja se sitten vie minuakin kauemmas.
Olenkin sanonut että joku ulkopuolinen saattaisi kuvitella hetken seurattuaan että olemme vain kavereita. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ai 3krt kuussa on harvakseltaan? :D
No ei se nyt kovin useinkaan ole. Tietenkin tärkeämpää kun määrä on se kuinka usein sitä kaipaa.
Minun tilanteeseeni verrattuna ap:n tilanne kuulostaa hyvältä. Itseasiassa se kuulostaa siltä, mitä itse toivoisin. Intohimoa en edes toivo kun se niin harvassa pitkässä suhteessa enää on valloillansa. Unelma olisi osallisuva mies, jonka kanssa on ystävyyttä ja välittämistä.
Omani ei osallistu kotitöihin ja lasten kassa lähinnä leikkii hetkosen kun hänelle itselleen sopii. Arjen hallinta ruokailuineen, siivouksineen ym. on täysin minun harteillani.
Mieheni notkuu myös tuntikausia puhelimessa, ei pidä aikatauluista kiinni eikä saa hoidettua talousasioitaan. Laskut ovat rästissä hänen osaltaan jne. Joudun paikkailemaan esim. lainanmaksuja vaikka olen äitiyslomalla. Mistään asiasta hänelle ei voi mainita tai suuttuu. Itsepäinen on ja riitaantuu herkästi ihmisten kanssa.
Tälläkin hetkellä mies on kaverillaan (lähti eilen) eikä ole kuulunut mitään. Ei edes tekstaria ole tullut, vaikka olen pariin otteeseen kysellyt, onko kaikki hyvin jne.
Keskustelu ei koskenut miestäni, mutta laitoinpa vähän vertailukohtaa :D
En oikein usko tuohon ei osaa osoittaa hellyyttä - juttuun. Minullakin nimittäin on tuollainen mies. Joka siis mielellään vetoaa tähän. Kuitenkin, jos se haluaa tosissaan mielistellä mokattuaan niin pahasti, että se itsekin tajuaa, niin kyllä osoittaa hellyyttä keskivertoa paljon taitavammin.
Eli kysymys kuuluu, mitä mies mielestään menettää opetellessaan viehättämään vaimoa.
Taitaa miehellä olla joku nuori ja nätti nainen, jonka kanssa seksi luistaa. Luuletko, että tilanne jotenkin muuttuu, ei muutu. Hetken päästä huomaat, että olet yksin .
Meillä on juuri tuollainen tilanne. Minulla on toinen nainen. Usko tai älä, niin on miehelläsikin.
M 40
Meillä oli eksän kanssa vähän sama tilanne. Ei hellyyttä, suht harvoin seksiä, mutta kaikki muu luisti hyvin. Kävi sitten niin että hän ihastui toiseen naiseen ja jätti minut ja kaksi pientä lasta ja muutti tämän toisen naisen luo. Oli hyvin traumaattinen ero... Eron syyksi hän sanoi hellyyden puuttumisen. Olen syyttänyt itseäni etten osannut antaa hellyyttä vaan olimme kuin kämppikset. :( Erosta on nyt 1,5 vuotta, mutta kaipaan häntä edelleen. Koen itseni niin riittämättömäksi että en varmaan koskaan uskalla ryhtyä uuteen suhteeseen.
Yritä itse luoda sitä hellyyttä. Mene lähelle, hiero hartioita, tee mitä toivoisit itsellesi tehtävän.
Meillä samanlainen suhde. Se on siis ihan ok, mutta siinä kaikki. Olen päättänyt olla tässä suhteessa toistaiseksi, mutta katson ympärilleni kyllä. Tiedän myös mieheni katselevan. Lapset ovat jo teinejä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on juuri tuollainen tilanne. Minulla on toinen nainen. Usko tai älä, niin on miehelläsikin.
M 40
Kiitos tästäkin näkökulmasta, mutta näin ei meidän tapauksessa ole, tästä olen varma. AP
Minkä ikäisiä olette? Entä lapset?