Oudoin/mitättömin asia, josta olet liikuttunut?

Parasta huvia kun sekopäät itkee ilman syytä

Fazerin se mainos, jossa on pariskunnan tarina, piano soi ja sitten se nainen onkin jo kuollut... Joka kerta nousee pala kurkkuun.

Se oli italialaisen taitoluisteluparin vapaaohjelma olympialaisissa. Ne liikkeet oli jotain hypnoottista yhdistettynä kauniiseen musiikkiin! Pari taisi tulla ehkä kymmenenneksi.

Eilen kävin itkemään, kun näin kolmen peuran juoksevan pellolla.

Liikutuin Nepalin lipulle. Se on ainoa valtion lippu, joka ei ole nelikulmainen.

Ihan mikä vaan. Ambulanssi pillit päällä aiheuttaa palan kurkkuun nyt ainakin.

Takuulla oudoin: jokin aika sitten kovalla pakkasella auto valitti kovasti liikkeelle lähtiessä vaikka oli ollut lämmityksessä. Taputin konepeltiä ja sanoin autolle, että äläpä huoli, ajellaan varovasti. Ja silmät kostuivat! Olin itsekin ihan, että mitä ihmettä!? Olen kyllä ihan normaali ihminen muuten...

Eräässä vilkkaassa roskalavaryhmässä nuori ja vähävarainen, mutta taiteellisesti lahjakas tyttö olisi halunnut vaihtaa kotinsa värejä pitkästä aikaa. Hän pyysi metsänvihreitä kodin tekstiilejä ja luetteli pitkät pätkät, mistä muustakin tykkäisi. Meni jonkin aikaa eikä tyttö kai saanut mitään keneltäkään. Jotenkin liikuttavasti oli sitten itse kommentoinut omaa postaustaan tyyliin; "no niin, tässä tää taiteiljarassu kertoo, mitä se olis ottanut vastaan". Se oli jotenkin liikuttavaa. Vieläkin harmittaa ettei ollut mitään antaa niistä väreistä, mitä olisi toivonut.

Paikallinen, nyt jo edesmennyt puli oli matkalla katkopaikkaansa, jonne ei saanut viedä juomiaan - antoi miltei kokonaan juomansa Jorma-viinipullon minulle laitoksensa ovella. Olin vain sattumalta paikalla...

Törmäsin Instagramissa tileihin, jotka keskittyvät jonkin pehmolelun tms. "elämään". Eli pehmolle on keksitty nimi ja sitä kuljetetaan ja kuvataan eri paikoissa. Ne on jotenkin niin söpöjä ja ehkä reppanoitakin.

Aina joskus ravintoloiden ikkunapaikoilla istuu ihmisiä, joihin verrattuna kaikki ravintolassa näyttää suurelta. Tuolit ja pöydät näyttää suurelta ja henkilön kädet näyttää pieneltä verrattuina jättimäisiin aterimiin. Välillä on vielä se servettikin ruokalappuna. Jotenkin liikutun tästä, en tiedä miksi. Välillä liikutun vielä enemmän jos he yrittävät syödä kaksin käsin jotakin suurta, vaikkapa hampurilaista :D

Vuosi sitten lahdem mm-kisoissa nyyhkin kun Siiri Äitee Rantanen hiihti stadionin ympäri.

Angels & demons-leffassa kun Tom Hanks yrittää yksin nostaa sitä suihkulähteeseen upotettua miestä ja altaaseen hyppää toinen mies auttamaan.

Arkielämässä kaikki tapaukset kun ihmiset auttaa pyyteettömästi muita elollisia olentoja (vaikka se kuuluisi ihan lakiinkin, esim. hälytysajon väistäminen).

Salatuissa elämissä Sieviset istui kerran niin onnellisina aamupalapöydässä, että purskahdin itkuun. Puolustuksekseni sanon, että olin juuri ottanut kokeiluun uudet ehkäisypillerit.

Vierailija kirjoitti:

Takuulla oudoin: jokin aika sitten kovalla pakkasella auto valitti kovasti liikkeelle lähtiessä vaikka oli ollut lämmityksessä. Taputin konepeltiä ja sanoin autolle, että äläpä huoli, ajellaan varovasti. Ja silmät kostuivat! Olin itsekin ihan, että mitä ihmettä!? Olen kyllä ihan normaali ihminen muuten...

Voi ei. Mulla nousi tästä kyyneleet silmiin ja nyt naurattaa:)

Olympiateemaan liittyen kun se kanadalainen teki 10 000metrin pikaluistelussa uuden olympiaennätyksen. En ollut koskaan katsonut pikaluistelua ennen.

Liikenteessä jos olen lasten kanssa ja autoilijat pysähtyvät suojatielle ja vilkuttavat lapsille.Varsinkin jos jostain kuorma-autosta joku iso örmy vilkuttaa.

Katoin eiliset Sohvaperunat ja liikutuin, kun eräs nainen liikuttuneena sanoi miten ihanaa on olla mummo.

Viimeisin tyhmä asia, josta oon liikuttunut, oli artikkeli, jossa kerrottiin, että Thomas-hanhi on elänyt joutsenen kanssa homosuhteessa ja hoitanut sen poikasia. Nää linnut ilmeisesti vielä haudataan vierekkäin.

Raveissa pikkuponien lähdöt. Siellä ne tikuttaa eteenpäin niin tomerina pikkujaloillaan, pienten kuskiensa kanssa.