Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kummityttö hakemassa lukioon, vaikka ei pää vain meinaa riittää
22.02.2018 |
Vihjasin tytölle ja äidilleen jo tytön välitodistuksen nähdessäni, että amiksesta löytyy monia kivoja aloja. Äiti täräytti tytön kuitenkin hakevan lukioon, vaikka esimerkiksi matematiikka oli 5, äidinkieli 7 ja fysiikka 6. Taisi jokunen 8 ja yksi 9 olla muistaakseni myös. Tyttö on ihan mukava ja ahkerakin, mutta ei oikein näytä oppivan asioita. Mutta äitinsäkin kannustaa tyttöä lukioon, tyttö haaveilee jo vanhojen päivästä ja valkolakista. Hyvähän se on kulkea kohti unelmiaan, mutta todellisuus taitaa tässä iskeä kasvoille. Ei taida selvitä lukiossa ollenkaan, joten ehkä amista olisi syytä vielä miettiä?
Kommentit (31)
Asenne on tärkeämpi kuin osaaminen. Jos ihmisellä on asennetta oppia, hän on paremmissa lähtöasemissa kuin nuori, jolla on osaamista mutta ei halua ja asennetta. Älä lyttää ja mitätöi tyttöä. Epäonnistumisia tulee aina, mutta se, miten niihin suhtautuu, ratkaisee pitkässä juoksussa. Eli jos huomaa, että ei pärjää lukiossa niin vaihtaa sitten suuntaa. Miksi tytöille aina opetetaan, että älä kurkottele liian korkealle, putoat kuitenkin? Jos putoaa, niin putoaa. Mutta itse voi kehittää turvaverkon ja oikean asenteen epäonnistumisiin. Niitä kun tulee, on sitten kympin tyttö tai kutosen tyttö.
Itse olin luokan huonoin tyttö, mutta halusin päästä yliopistoon. Kunnianhimoa kun oli. Niin vain pääsin pari kolme vuotta muiden jäljessä, mutta minullapa oli jo työkokemusta. Maisteriksi opiskelin nopeasti. Mutta parasta lienee se oppi, että asenne luo sen menestymisen pohjan. Palkkaa ja auto- ym. etuja uskalsin ja osasin pyytää työnantajilta siinä missä ns. lahjakkaat miehetkin. Voin suoraan sanoa, että olen ollut huono oppilas, mutta pyrkyä on ollut. Ehkä se lahjakkuuteni olikin juuri siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttäreni peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo oli noin seiska. Lukiossa hän on pärjännyt keskitasoa paremmin.
Helsingissä ei seiskan keskiarvolla pääse lukioon.
Minulla oli matematiikka 6, Kemia 5, toki sitten useimmat aineet 7-9 arvosanoilla lukioon mennessä. Pärjäsin hyvin lukiossa, kirjoitin laudaturin paperit. Lukiossa yliopistoon ja nyt vaativissa asiantuntijatehtävissä maisterina.
Eli älä liikaa lyttää, kouluarvosanat eivät läheskään aina korreloi älykkyyden tai myöhemmän pärjäämisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiarvo ja paikkakunta?
En tiedä keskiarvoa, kun musitan vain muutaman arvosanan todistuksesta. Ja Helsinki.
ap
Helsingissä Vuosaaren lukio 7,25 ja muutama muu vähän enemmän.
Muuten ollaankin sitten keskiarvoissa 8,83 ja ylöspäin.
Höpö, höpö:
Tässä kevään 2017 lista Helsingistä, mukana kaupungin koulut (puuttuu mm. SYK, Kulosaari jne.)
Keskiarvorajat lukioittain
1. Ressun lukio, peruslinja 9,42
2. Helsingin luonnontiedelukio, luonnontiedelinja 9,22
3. Mäkelänrinteen lukio, peruslinja 9,00
3. Sibelius-lukio, peruslinja 9,00
5. Helsingin luonnontiedelukio, peruslinja 8,54
6. Etu-Töölön lukio, peruslinja 8,17
7. Gymnasiet Lärkan, peruslinja 8,08
8. Helsingin kielilukio, kielilinja 8,00
9. Alppilan lukio, peruslinja 7,83
10. Helsingin kielilukio, peruslinja 7,54
11. Helsingin medialukio, peruslinja 7,42
11. Brändö gymnasium, peruslinja 7,42
13. Tölö gymnasium, peruslinja 7,33
14. Vuosaaren lukio, peruslinja 7,25
Tässä listassa on kaikki Suomen lukiot, myös SYK ja Kulis jne. joissa mainitsemasi 8,83 keskiarvoraja. Helsingissä on kyllä enemmän lukioita alemmalla rajalla kuin tuolla 8,83 tai enemmän.
Helsingin suomalainen yhteiskoulu, A-englanti 9,69
Kulosaaren yhteiskoulu, yleislinja 9,5
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lukio 9,42
Jyväskylän normaalikoulun lukio 9,42
Ressun lukio 9,42
Turun suomalaisen yhteiskoulun lukio, luonnontiedelinja 9,39
Helsingin luonnontiedelukio, luonnontiedelinja 9,22
Töölön yhteiskoulu 9,17
Helsingin suomalainen yhteiskoulu, A-ranska 9,15
Kuninkaantien lukio 9,08
Helsingin suomalainen yhteiskoulu, lyhyiden vieraiden kielten linja 9
Mäkelänrinteen lukio 9
Sibelius-lukio, yleislinja 9
Tapiolan lukio, yleislinja 9
Etelä-Tapiolan lukio, yleislinja 8,92
Helsingin suomalainen yhteiskoulu, A-saksa 8,92
Kuopion klassillinen lukio 8,92
Pohjois-Haagan yhteiskoulu, yleislinja 8,92
Tampereen lyseon lukio 8,92
Haukilahden lukio, yleislinja 8,83
Herttoniemen yhteiskoulu 8,83
Lahden yhteiskoulun lukio 8,83*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä ei seiskan keskiarvolla pääse lukioon.
Menee sitten johonkin kaikille avoimeen aikuislukioon tai "huonoon" maalaislukioon. Problem solved.
Nykyisin lukio-opinnoissa on enemmän valinnanvaraa omien kiinnostuksen ja kykyjen mukaan. Käytännössä heikompikin menestys lukiossa on parempi kuin amispohja jatko-opintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun pojalla oli peruskoulun keskiarvo jotain seiskan luokkaa, ei päässyt sillä amikseen (raksapuolelle) mutta sinä vuonna sillä pääsi lukioon. Kävi lukion ja intin siinä välissä kun opiskelut vähän tökki. Mutta lakin sai.
Yritti sen jälkeen uudelleen amikseen raksalle - ei päässyt (ilmeisesti syynä jo suoritettu yo?). Teki muutaman vuoden hanttihommia (ei rakennuksilla) ja haki sitten ammattikorkeaan raksapuolelle ja meni heittämällä sisään. Siellä nyt opiskelee.
Että näin.
Jos pääsee keskiarvorajan yli niin 100% varmuudella pärjää mikäli motivaatio riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiossa on se hyvä puoli, että matikan vitosella ja kemian kutosella ei ole välttämättä juurikaan väliä. Jos pääsee kouluun, rohkaise vaan opiskelemaan ja priorisoimaan vahvempia aineita, eiköhän se selviä.
Tanssit ja lakki ei kieltämättä ole hyvä motivaatio tulla kouluun, mutta tietääkö ap kummitytön motivaatiosta oikeastaan mitään? Sanoisin, että tämäkin tyyppi saa luultavasti joka tapauksessa enemmän irti yleissivistävistä opinnoista kuin kotona lojumisesta tai amisalasta, joka ei kiinnosta lainkaan - tiedä vaikka päätyisi vaihtamaan amikseen esimerkiksi vuoden jälkeen jos joku ala onkin suorastaan sille luotu, sillä lukiossa monen itsetuntemus kypsyy.
Voi toki käydä niinkin, että opiskelu alkaa sujua lukiossa entistä paremmin tuloksin. Joillekin kurrsimuotoinen opiskelu sopii hyvin ja lukiossa laajempi ainevalikoima voi myös paljastaa uusia puolia nuoresta. (Esim. kaveri pääsi nipin napin lukioon, tykästyi terveystietoon ja hoksasi sen kautta, että luonnontieteistä on muuhunkin kuin sorsantunnistukseen --> alkoi menestyä niissä, kun löysi tavan liittää opittu omaan elämään ja kiinnostuksenkohteisiin.)
Plus se, että harvalta kysellään lukion jälkeen kovin tarkkaan mikä on ollut yläasteen matikan numero. Ehkä tytön toiveena on mennä lukioon ihan taitojen parantamiseksi ja haaveilee lakista, koska tietää koulutuksen merkityksen?
Alue: Aihe vapaa
Mitä se sulle kuuluu, minne se menee?