Miten jaksat perinteistä suomalaista miestäsi?

Mulla on periaatteessa ihana mies. Osallistuu kotitöihin, on lapsen kanssa, ei odota minulta palvelua, hoitaa siis oman tonttinsa ja vähän vielä päälle.

Mutta tämä puhumattomuus! En tiedä, onko se sitä suomalaisuutta jäyhyyttä vai mitä, mutta tunteista ei vain puhuta. Se tarkoittaa myös sitä, että vaikeista asioista ei puhuta, ei edes silloin, kun ne ei varsinaisesti koske miestä. Minulla on läheinen vakavasti sairas. Siitä ei voi miehelle puhua, saatikka odottaa, että saisin jonkinlaista tukea.

Aina sanotaan, että arjen pienet teot kertoo välittämisestä, mutta kyllä sitä nyt pitäisi suukin saada auki. Itse alan olla siinä pisteessä, että laitetaan lusikat jakoon.