Tuntuu hölmöltä kun on aina yrittänyt pärjätä itse - paljon helpommalla pääsisi jos heittäytyisi yhteiskunnan tuille - tositarina

Vierailija kirjoitti:

Eli oltiin pari vuotta sitten yhden tuttuni kanssa hyvin samanlaisessa tilanteessa - työpaikka meni alta ja jotain piti tehdä jotta tilanteessa talouden sai taas kuntoon.

Itselläni lähipiiri oli kovin tiukkana, että itse pitää selvitä. Eli karsin kaikki kulut: Luovuin asunnostani ja muutin poikaystäväni luo ja säästin kaikesta. Perustin toiminimen, vaikka sen takia en sitten saanut ansiosidonnaista. Tein mielettömästi töitä toiminimen kautta voidakseni maksaa velkani pois ja etsin koko ajan uutta työpaikkaa. Helppoa ei ollut asua toisen nurkissa, syödä papuja ja tehdä epätoivoisesti mitä tahansa työkeikkoja yötä myöten. Silloin kun itselläni ei rahaa ollut, läheiseni joutuivat auttamaan, sillä yhteiskunnalta en saanut mitään.

Kaverini joutui samaan aikaan myös työttömäksi ja velat painoivat päälle. Hän valitsi täysin toisen reitin: Päästi laskut ulosottoon jotta pystyi hakemaan ansiosidonnaisen lisäksi harkinnanvaraista toimeentulotukea. Tällä tavalla onnistui pitämään omistusasunnon, kun ansiosidonnainen meni asunnon velkalyhennyksiin, toimeentulotuella maksoi peruselämisen, ja kulutusluotot jätti kylmästi maksamatta. Ilmoitti vain, että mitään häneltä ei voi periä kun hänet on julistettu varattomaksi. Viimeksi kun kuulin hänestä, oli hakeutumassa velkajärjestelyyn jotta saisi velat anteeksi.

Ja mikä oli lopputulos? Minä maksoin ja tein kaiken itse ja läheisteni avulla, yhteiskunnalta en saanut mitään. Nuo vuodet vetivät sekä itseni että läheiseni aivan loppuun, paljolti koska taloudellinen epävarmuus ja sen aiheuttama paha olo olivat kauheita sietää. Nyt olen velaton ja taas vakituisessa työpaikassa, mutta asun vuokralla ja vaikeiden aikojen jäljet näkyvät vielä sekä minussa että läheisissäni sekä meidän keskinäisissä suhteissamme.

Kaverini, joka heittäytyi yhteiskunnan varaan, omistaa omistusasunnon hyvällä paikalla, ei edelleenkään aio maksaa velkojaan vaan pyrkii saamaan ne kokonaan anteeksi velkajärjestelyllä, ja on tukityöpaikassa. Kehuskelee matkoillaan ja kalliilla omaisuudellaan.

Eli kyllä se vähän siltä vaikuttaa, että tässä yhteiskunnassa pärjää parhaiten kun ei ota mistään itse vastuuta, maksa velkojaan tai tee töitä. Kun oikein surkeaksi heittäytyy, niin yhteiskunta auttaa kaikin tavoin. Jos taas pärjää vähänkään "liian hyvin", niin saa itse pitää kaikesta huolta, tehdä työtä ja maksaa ja apu tulee vain läheisiltä. Kyllä tämä katkeraksi vetää. Tässä yhteiskunnassa kannattaa olla vastuuton sosiaalipummi, sillä tavalla pääse helpoimmalla.

Minä aikoinaan sain anteeksi 16000 euron opintolainat. Jätin vaan maksamatta pankille ja pankki irtisano lainan. Kelalta sitten tuli kirje miten tehdään? Kirjoitin sinne vapaamuotoisen a4 paperin liitteen kera. Sain koko summan korkoineen anteeksi ja luottotiedot pysy. Huvittaa miten jotkut maksaa opintolainaa itkusilmässä kun rahat muutenkin tiukalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli oltiin pari vuotta sitten yhden tuttuni kanssa hyvin samanlaisessa tilanteessa - työpaikka meni alta ja jotain piti tehdä jotta tilanteessa talouden sai taas kuntoon.

Itselläni lähipiiri oli kovin tiukkana, että itse pitää selvitä. Eli karsin kaikki kulut: Luovuin asunnostani ja muutin poikaystäväni luo ja säästin kaikesta. Perustin toiminimen, vaikka sen takia en sitten saanut ansiosidonnaista. Tein mielettömästi töitä toiminimen kautta voidakseni maksaa velkani pois ja etsin koko ajan uutta työpaikkaa. Helppoa ei ollut asua toisen nurkissa, syödä papuja ja tehdä epätoivoisesti mitä tahansa työkeikkoja yötä myöten. Silloin kun itselläni ei rahaa ollut, läheiseni joutuivat auttamaan, sillä yhteiskunnalta en saanut mitään.

Kaverini joutui samaan aikaan myös työttömäksi ja velat painoivat päälle. Hän valitsi täysin toisen reitin: Päästi laskut ulosottoon jotta pystyi hakemaan ansiosidonnaisen lisäksi harkinnanvaraista toimeentulotukea. Tällä tavalla onnistui pitämään omistusasunnon, kun ansiosidonnainen meni asunnon velkalyhennyksiin, toimeentulotuella maksoi peruselämisen, ja kulutusluotot jätti kylmästi maksamatta. Ilmoitti vain, että mitään häneltä ei voi periä kun hänet on julistettu varattomaksi. Viimeksi kun kuulin hänestä, oli hakeutumassa velkajärjestelyyn jotta saisi velat anteeksi.

Ja mikä oli lopputulos? Minä maksoin ja tein kaiken itse ja läheisteni avulla, yhteiskunnalta en saanut mitään. Nuo vuodet vetivät sekä itseni että läheiseni aivan loppuun, paljolti koska taloudellinen epävarmuus ja sen aiheuttama paha olo olivat kauheita sietää. Nyt olen velaton ja taas vakituisessa työpaikassa, mutta asun vuokralla ja vaikeiden aikojen jäljet näkyvät vielä sekä minussa että läheisissäni sekä meidän keskinäisissä suhteissamme.

Kaverini, joka heittäytyi yhteiskunnan varaan, omistaa omistusasunnon hyvällä paikalla, ei edelleenkään aio maksaa velkojaan vaan pyrkii saamaan ne kokonaan anteeksi velkajärjestelyllä, ja on tukityöpaikassa. Kehuskelee matkoillaan ja kalliilla omaisuudellaan.

Eli kyllä se vähän siltä vaikuttaa, että tässä yhteiskunnassa pärjää parhaiten kun ei ota mistään itse vastuuta, maksa velkojaan tai tee töitä. Kun oikein surkeaksi heittäytyy, niin yhteiskunta auttaa kaikin tavoin. Jos taas pärjää vähänkään "liian hyvin", niin saa itse pitää kaikesta huolta, tehdä työtä ja maksaa ja apu tulee vain läheisiltä. Kyllä tämä katkeraksi vetää. Tässä yhteiskunnassa kannattaa olla vastuuton sosiaalipummi, sillä tavalla pääse helpoimmalla.

Minä aikoinaan sain anteeksi 16000 euron opintolainat. Jätin vaan maksamatta pankille ja pankki irtisano lainan. Kelalta sitten tuli kirje miten tehdään? Kirjoitin sinne vapaamuotoisen a4 paperin liitteen kera. Sain koko summan korkoineen anteeksi ja luottotiedot pysy. Huvittaa miten jotkut maksaa opintolainaa itkusilmässä kun rahat muutenkin tiukalla.

Nyt tuli kyllä niin paksua tuubaa. Opintolaina on laina ja mitään lainaa ei saa anteeksi!

Joo, Kelahan tunnetusti kysyy asiakkailta miten tehdään- Hei, sinulle maksettiin liikaa opintotukea viime vuonna, tienasit yli tulorajan, haluatko maksaa takaisin vai annetaanko olla? Ruksita vaihtoehto a) maksan takaisin tai b) annetaan olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimeentulotuki ei toimi noin, että sieltä maksetaan "peruseläminen" ja ansiosidonnainen on sitten jotain ylimääräistä rahaa, jolla maksaa lainanlyhennyksiä. Jos kaverisi on siitä 491 euron perusosastaan pystynyt maksamaan lainanlyhennykset ja elämisensä, niin hieno homma hänelle. 

Kyllä se vain toimi tässä tapauksessa. Eli ei ollut oikeutettu perustoimeentulotukeen, mutta pystyi silti saamaan ennaltaehkäisevää ja harkinnanvaraista, sossun virkailijan päätöksellä. 

Eli kyllä, sai pari tonnia nettona kuukaudessa joka meni asuntolainan lyhennyksiin ja kai siitä jotain ulosottokin otti, ja sossu maksoi ennaltaehkäisevää ja harkinnanvaraista muuhun elämiseen. 

Ehkäisevää/täydentävää voidaan myöntää satunnaisesti, esimerkiksi maksusitoumuksena kauppaan, tai esim. joku sähkölasku tai matkakortti, tai muutama kymppui ruokarahaa. Isommista summista puhuttaessa saatetaan myöntää satunnaiseen kriisitilanteessa tms. syntyneeseen vuokravelkaan tukea, tai erityistilanteissa vaikka pyykkikoneseen.

Harkinnanvaraista toimeentulotukea EI voida myöntää useiden kuukausien elinkustannuksiin. Eli älä valehtele.

Sossutäti, teen noita päätöksiä joka pv, ja tunnen kyllä pysyohjeet

Tänään luin hesarin mielipidepalstalta, että noita maksusitoumuksia(esim.pesukone) saa vaan ne joilla lapsia

Vierailija kirjoitti:

Joo, Kelahan tunnetusti kysyy asiakkailta miten tehdään- Hei, sinulle maksettiin liikaa opintotukea viime vuonna, tienasit yli tulorajan, haluatko maksaa takaisin vai annetaanko olla? Ruksita vaihtoehto a) maksan takaisin tai b) annetaan olla.

Opintolaina lasketaan opintotukeen mutta kela ei maksa sitä vaan pankki. Kela takaa lainan ja todellakin perii pois, siitä ei neuvotella yhtään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on omistusasunto, ei saa toimeentulotukea.

Hain toimeentulotukea. Vastaus oli myy asuntosi. Tämä Helsingissä.

Omistusasuntoa ei tarvitse myydä, mutta jos asunto niin velkainen, ettei lainojen hoito onnistu, täytyy myydä. Ei toimeentulotuella asuntolainoja maksella. Korot otetaan huomioon. Oma ja pankin asunto on kaksi eri asiaa.

En lukenut koko keskustelua, mutta mun mielestä kyse on erilaisesta persoonallisuudesta. Tiedättekö, kun sijoittajilta kysytään pankissa riskinottotavoista? Se, joka ottaa pieniä riskejä, ottaa isoja myös. Kaveri otti suuren riskin jättäytymällä yhteiskunnan varaan. Tukia voi saada tai olla saamatta, ei ole mitenkään sanottua, että velkojakaan saa anteeksi vaikka yrittäisikin.

Vierailija kirjoitti:

Sinulle on syötetty pahasti pajunköyttä.  Toimeentulotukea ei myönnetä jos on omaisuutta. Velkajärjestelyynkään ei pääse samasta syystä, vaan omaisuus pitää ensin realisoida.  Ehkä joskus kauan sitten ollut porsaanreikiä, mutta ei ainakaan 20vuoteen ole ollut mahdollista.

Velkajärjestelyssä on mahdollista säilyttää omistusasunto, jos katsotaan, että asuminen lainakuluineen siinä on halvempaa kuin vuokralla. Itse sain taloni pitää.