Mies ryntää aina ensimmäisenä syömään!
Kun olen tehnyt ruokaa ja huudan perheelle että ”tulkaa syömään!” niin mies ryntää ensimmäisenä paikalle, ottaa ruokaa ja syö mässyttää naama kiinni lautasessa vailla minkäänlaisia keskustelutaitoja, jättää lautasen tiskipöydälle ja poistuu. Siinä vaiheessa me muut ollaa vasta usein istahdettu pöytään. Siinä sitten syödään rauhassa ja jutellaan kaikenlaista.
Jos mies tekee ruokaa ja huutaa ”syömään” ja istuu jo siinä vaiheessa ahmimassa ruokaansa.
Jos ollaan ravintolassa niin mies syö kauheen nopeesti kuin olisi joku uhanalainen ravinnonpuutteessa oleva erikoinen otus. Siinä se sitten toljottelee ja taputtaa mahaansa ja hokee ”olipas hyvää” kun muut rauhassa jatkaa ruokailuaan.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Usein perheessä mies syö loput ruoat, kun muut on syöneet tai ottaneet sen mitä aikovat syödä. Muistan kyllä erään tapauksen jossa 160cm nainen vaatimalla halusi saman määrän ruokaa kuin 190 cm mies. Tietenkin nainen lihoi tämän typerän periaatteensa takia.
Näin se on meilläkin. Mies ostaa kaupasta melkein samankokoiset pihvit kaikille, vaikka minä ja tyttö syödään vähemmän. Mies syö oman pihvinsä meitä nopeammin ja sitten alkaa se väijyminen, jääkö vaimolta ja/tai tytöltä yli. Ei sentään hyökkäile meidän lautasille, mutta selkeästi jää kyttäämään. Sama juttu lisukkeidne kanssa, ottaa ensin itselleen reippaasti mutta kuitenkin niin että meille muillekin jää. Sitten me otamme itsellemme tarpeeksi ja mies ottaa loput.
Kerran meille kävi niin, että mies sairastui rytmihäiriöön juuri kun oltiin lomamatkalle lähdössä eikä päässyt mukaan, minä menin tytön kanssa kahdestaan. Kyllä siellä reissussa moneen kertaan jouduttiin toteamaan, että taas olisi miestä tarvittu kun ravintola-annoksista jäi järjestään yli.
Suursyömärit. Ei ihme että lihotaan ja lihotaan kun syödään liikaa tiedostamatta tätä ollenkaan. Säännöllisellä ruokarytmillä ei tarvitse ahnehtia ja ahmia
Minulle jäi lapsuudesta sääntö, että banaania syödään vain puolikas kerrallaan ja kesti aika pitkään päästä siitä irti. Veljelläni se on vieläkin ja me lähennellään jo viittäkymmentä. Veljen vaimo oli tätä ihmetellyt, kunnes jossain kohtaa tuli puhetta ja kerroin vasta aikuisena oppineeni syömään kokonaisia banaaneja. Heti helpotti, kun kuuli tälle sitkeälle tavalle selityksen.
Talouspapereiden kanssa sama juttu, aina puoliksi. Niitäkin osaan ottaa nykyisin kokonaisen kerrallaan, mutta kovan opettelun takana se oli.
Veitsen käyttöä aloin opetella kolmannella luokalla kun huomasin koulussa, että luokkakaverit syövät veitsellä ja haarukalla. Otin sitten kotonakin itselleni veitsen ja veljeni kuittailivat, että mitä oikein yritän hienostella.
Ap:n miehellä on kyllä huonot tavat. Vaikka söisikin ruokansa nopeasti, niin pitäisi silti jäädä pöytään keskustelemaan muun perheen kanssa eikä häipyä omille teilleen.