Mies ryntää aina ensimmäisenä syömään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko miehelläsi paljon sisaruksia? Voi olla opittu tapa, jos lapsena on joutunut syömään nopeasti että varmasti saa. Isäni, setäni ja tätini tekevät kaikki samaa :D

Onko mukamas perheitä jossa ruokaa riittää vaan nopeimille?! Oikeesti:O

Tuleeko mukamas jollekin yllätyksenä, että on ja on ollut köyhiä perheitä? Ja lapsena opittu tapa pysyy aikuisena, vaikka olisikin vaurastunut. Ja kyllä vauraammissakin perheissä lapset voivat kilpailla herkkujen syömisessä.

Vierailija kirjoitti:

Kun olen tehnyt ruokaa ja huudan perheelle että ”tulkaa syömään!” niin mies ryntää ensimmäisenä paikalle, ottaa ruokaa ja syö mässyttää naama kiinni lautasessa vailla minkäänlaisia keskustelutaitoja, jättää lautasen tiskipöydälle ja poistuu. Siinä vaiheessa me muut ollaa vasta usein istahdettu pöytään. Siinä sitten syödään rauhassa ja jutellaan kaikenlaista.

Jos mies tekee ruokaa ja huutaa ”syömään” ja istuu jo siinä vaiheessa ahmimassa ruokaansa.

Jos ollaan ravintolassa niin mies syö kauheen nopeesti kuin olisi joku uhanalainen ravinnonpuutteessa oleva erikoinen otus. Siinä se sitten toljottelee ja taputtaa mahaansa ja hokee ”olipas hyvää” kun muut rauhassa jatkaa ruokailuaan.

Mikä mies, naapurin mieskö? Miksi pidätte ulko-ovea lukitsematta? Laittakaa ovi lukkoon, niin eipä ryntää naapuri enää ensimmäisenä pöytään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko miehelläsi paljon sisaruksia? Voi olla opittu tapa, jos lapsena on joutunut syömään nopeasti että varmasti saa. Isäni, setäni ja tätini tekevät kaikki samaa :D

Onko mukamas perheitä jossa ruokaa riittää vaan nopeimille?! Oikeesti:O

Siis tienaako joku muka oikeasti alle 2600€?? Lol!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli taas on ruoanmäärät ja ruokailutottumukset jossain perheessä pielessä. Mitä teette sille ylimääräiselle ruoalle heitätte menemään vai? 

Täh?

Oliko tämä joku kysymysyritys kenties? Jokaisessa loogisessa perhessä osataan kysyä jos ei ymmärrä, taitaa olla ap:n perheessä vain ihan liikaa vaadittu ja loogisessa perheessä osataan valmistaa ruokaa, niin että se palvelee tarkoitustaan. Jos mies ottaa ensin kertoo se siitä että ruokaa laitetaan niin paljon, että sitä voi heittää menemään, kun kerran ei ole vaaraa että se loppuu kesken. Mitä teet sille ruoalle joka jää yli. Koeta löytyykö vastaus tähän jos oikein pinnistät. 

Meillä vastaavaa. Mies oppinut varmaan äidiltään, joka aina ensimmäisenä ruokajonossa juhlissakin. Anoppi siis laiska tekemään itse ruokaa, joten noi juhlien herkkupöydät on aina tärkeitä, puhuu aina jos on käynyt jossain, että millaiset tarjottavat oli. Ärsyttävä tapa myös se, että joskus appivanhemmat sanovat etteivät halua syödä ruokaa meillä kyläillessään ja tekevät jo lähtöä. Sitten jämähtävät kuitenkin ja kas, kun ruoka on valmis, niin kukahan ensimmäisenä jonossa. Ja jos me ollaan heillä kylässä, niin saa aina kuulla, miten kallista, aikaavievää, rasittavaa jne olisi laittaa meille ruokaa (eli yleensä laitetaankin itse), vaikka me käydään siellä kaksi kertaa vuodessa ja he meillä vähintään kerran kuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko miehelläsi paljon sisaruksia? Voi olla opittu tapa, jos lapsena on joutunut syömään nopeasti että varmasti saa. Isäni, setäni ja tätini tekevät kaikki samaa :D

Onko mukamas perheitä jossa ruokaa riittää vaan nopeimille?! Oikeesti:O

Tuleeko mukamas jollekin yllätyksenä, että on ja on ollut köyhiä perheitä? Ja lapsena opittu tapa pysyy aikuisena, vaikka olisikin vaurastunut. Ja kyllä vauraammissakin perheissä lapset voivat kilpailla herkkujen syömisessä.

Tuossa on kyllä enemmänkin kyse huonosta kasvatuksesta kuin köyhyydestä, jos yksi eli nopein lapsista saa syödä leijonan osan ja muille jää vain vähän. Vanhempien pitäisi huolehtia kaikille samankokoisen annoskoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli taas on ruoanmäärät ja ruokailutottumukset jossain perheessä pielessä. Mitä teette sille ylimääräiselle ruoalle heitätte menemään vai? 

Täh?

Oliko tämä joku kysymysyritys kenties? Jokaisessa loogisessa perhessä osataan kysyä jos ei ymmärrä, taitaa olla ap:n perheessä vain ihan liikaa vaadittu ja loogisessa perheessä osataan valmistaa ruokaa, niin että se palvelee tarkoitustaan. Jos mies ottaa ensin kertoo se siitä että ruokaa laitetaan niin paljon, että sitä voi heittää menemään, kun kerran ei ole vaaraa että se loppuu kesken. Mitä teet sille ruoalle joka jää yli. Koeta löytyykö vastaus tähän jos oikein pinnistät. 

Näinhän se on melkein 100% varmuudella. Mies ottaa aina loput jotka jää yli on kulttuurirajoja rikkova perinne. Kerrankin mies ei ilmeisesti ole se jäteastia, johon yritetään tunkea yli jäänyt ruoka. Miten on ap mitä teet ruoalle joka jää teiltä yli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli taas on ruoanmäärät ja ruokailutottumukset jossain perheessä pielessä. Mitä teette sille ylimääräiselle ruoalle heitätte menemään vai? 

Täh?

Oliko tämä joku kysymysyritys kenties? Jokaisessa loogisessa perhessä osataan kysyä jos ei ymmärrä, taitaa olla ap:n perheessä vain ihan liikaa vaadittu ja loogisessa perheessä osataan valmistaa ruokaa, niin että se palvelee tarkoitustaan. Jos mies ottaa ensin kertoo se siitä että ruokaa laitetaan niin paljon, että sitä voi heittää menemään, kun kerran ei ole vaaraa että se loppuu kesken. Mitä teet sille ruoalle joka jää yli. Koeta löytyykö vastaus tähän jos oikein pinnistät. 

Täh?

Eihän ap:n alotuksella ole mitään tekemistä ruuan määrän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko miehelläsi paljon sisaruksia? Voi olla opittu tapa, jos lapsena on joutunut syömään nopeasti että varmasti saa. Isäni, setäni ja tätini tekevät kaikki samaa :D

Onko mukamas perheitä jossa ruokaa riittää vaan nopeimille?! Oikeesti:O

Mun ex-mies oli sellainen että otti ensimmäisenä ruokaa valtavan määrän ja muille jäi mitä jäi. Oli kuulemma isäntä talossa ja hänen kuului ottaa ensin. Isäntä ei kyllä mitään vuokraa tai laskuja saati asuntolainaa osannut maksaa, vaan niitä piti aina nyhtää. Saati mitään kodin töitä, edes lumitöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli taas on ruoanmäärät ja ruokailutottumukset jossain perheessä pielessä. Mitä teette sille ylimääräiselle ruoalle heitätte menemään vai? 

Täh?

Oliko tämä joku kysymysyritys kenties? Jokaisessa loogisessa perhessä osataan kysyä jos ei ymmärrä, taitaa olla ap:n perheessä vain ihan liikaa vaadittu ja loogisessa perheessä osataan valmistaa ruokaa, niin että se palvelee tarkoitustaan. Jos mies ottaa ensin kertoo se siitä että ruokaa laitetaan niin paljon, että sitä voi heittää menemään, kun kerran ei ole vaaraa että se loppuu kesken. Mitä teet sille ruoalle joka jää yli. Koeta löytyykö vastaus tähän jos oikein pinnistät. 

Näinhän se on melkein 100% varmuudella. Mies ottaa aina loput jotka jää yli on kulttuurirajoja rikkova perinne. Kerrankin mies ei ilmeisesti ole se jäteastia, johon yritetään tunkea yli jäänyt ruoka. Miten on ap mitä teet ruoalle joka jää teiltä yli?

Kyllä tuttua tääläkin, että mies toimii viimeisenä sijoituspaikkana perheen ruoille..

Eroa.

Meillä huomasin pikkulapsiaikana vähän vastaavaa. Joskus kun mies huokaili syötyään kuinka hyvää oli totesin etten ole vielä kerennyt maistamaankaan. Mies katsoi hölmönä ja tajusi että olin kuorinut perunat kolmelle lapselle, tehnyt pienimmille leipiä, kaatanut maitoja jne. Eli mies otti vain itselleen ruuan kattilasta ja rupesi suömään muista välittämätt. Minä jouduin pääosin yksin huolehtimaan lasten ruokailuista. Lisäksi mies on todella nopea syömään.

Onneksi mies on oppivainen ja rupesi sen jälkeen huolehtimaan myös lasten ruokailun avustamisesta. Ja nykyään mies kyllä välillä kuorii jopa minullekkin perunat tai tekee leipiä valmiiksijne. Eli nykyään meillä syödään oikeasti yhdessä. Toki vieläkin mies sattaa josksu ahmia jos on kovin nälkäinen pöytään tullessa mutta tällainen harvinainen poikkeus.

Ravintolassa ym paikoissa mies on aina syönyt hitaaammin.

Usein perheessä mies syö loput ruoat, kun muut on syöneet tai ottaneet sen mitä aikovat syödä. Muistan kyllä erään tapauksen jossa 160cm nainen vaatimalla halusi saman määrän ruokaa kuin 190 cm mies. Tietenkin nainen lihoi tämän typerän periaatteensa takia. 

Isäni on samanlainen. Suurperheestä lähtöisin

Menkää pariterapiaan

Tavallaan söpöä että mies on innoissaan ruuasta :D ehdotan että käyt aina ensin pyytämässä lapset istumaan pöytään, ja sitten miehen. Tai laitat lautaset pinoon ruuan viereen ja kerrot että teillä on uusi sääntö: Ruokaa saa ottaa ensin nuorin, ikäjärjestyksessä nuorimmasta vanhimpaan. Lapset innostuu kun heidät huomioidaan ja mies oppii hyvin kärsivällisyyttä :)

Meillä taas on niinpäin että mies on aina omissa haaveissaan 😂 minä ja tyttö ollaan valmiit syömään ja ootellaan 5 minuuttiakin että isi tulisi... No, nykyään käyn antamassa pusun poskelle ja sanon tosi nätillä äänellä, että syömään :) Usein kyllä mies nykyään tekee ruuan, niin päästään kaikki kerralla heti syömään, eikä tarvi sitä kauaa huudella 😂

Parasta on se jos on aikaa ja voidaan kiireettömästi kokata yhdessä, ruoanlaitto on molemmille rakas harrastus :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli taas on ruoanmäärät ja ruokailutottumukset jossain perheessä pielessä. Mitä teette sille ylimääräiselle ruoalle heitätte menemään vai? 

Täh?

Oliko tämä joku kysymysyritys kenties? Jokaisessa loogisessa perhessä osataan kysyä jos ei ymmärrä, taitaa olla ap:n perheessä vain ihan liikaa vaadittu ja loogisessa perheessä osataan valmistaa ruokaa, niin että se palvelee tarkoitustaan. Jos mies ottaa ensin kertoo se siitä että ruokaa laitetaan niin paljon, että sitä voi heittää menemään, kun kerran ei ole vaaraa että se loppuu kesken. Mitä teet sille ruoalle joka jää yli. Koeta löytyykö vastaus tähän jos oikein pinnistät. 

Näinhän se on melkein 100% varmuudella. Mies ottaa aina loput jotka jää yli on kulttuurirajoja rikkova perinne. Kerrankin mies ei ilmeisesti ole se jäteastia, johon yritetään tunkea yli jäänyt ruoka. Miten on ap mitä teet ruoalle joka jää teiltä yli?

Näinhän se todellisuudessa menee vaikka varmasti on poikkeuksiakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko miehelläsi paljon sisaruksia? Voi olla opittu tapa, jos lapsena on joutunut syömään nopeasti että varmasti saa. Isäni, setäni ja tätini tekevät kaikki samaa :D

Onko mukamas perheitä jossa ruokaa riittää vaan nopeimille?! Oikeesti:O

Olen kasvanut 7 hengen perheessä ja pahinta aikaa ruoan saamisen kanssa oli, kun isoveli tuli murrosikään. Tässä vaiheessa talossa oli enää kolme lasta 4 vuoden ikähaarukassa. Oli pakko yrittää päästä pöytään ja ottimen varteen ennen veljeä, sillä hän aina siis aina laitetun ruoan määrästä riippumatta söi yksinään n. puolikkaan kokonaismäärästä. Onneksi äiti huomasi asian ja pyysi veljeä ottamaan sitten viimeisenä, jolloin hän tosiaan söi kaiken sen, mitä muilta jäi tarjolle. Yleensä lautanen oli aivan kukkuroillaan ja ruoka oli oikein keottu päällekkäin niin, että yhdelle lautaselliselle mahtuisi mahdollisimman paljon, jostain syystä veli ei tykännyt ajatuksesta santsata tarpeen vaatiessa lisää. Itsekin jouduin aina jo ottaessani miettimään, kuinka paljon haluan oikeasti syödä, sillä ruokaa ei veljen takia jäisi santsikierrokselle saakka. Sitten syötiin leipää tai jotain lisuketta, jota ehkä jäi.

Äiti siis tosiaan kokkasi ja kokkaa yhä perheen kokoontuessa valtavat määrät ruokaa, mutta nykyään ei onneksi enää tarvitse pelätä veljen rohmuavan loppuja ruokia pöydästä. Ruokahalu ja tapa talttui, kun pääsi 20 ikävuoden paremmalle puolelle. Itselläni on valitettavasti kokemusta ruoan riittämisestä ja tuli syötyä liikaa, kun ei uskaltanut ottaa vähempää jos nälkä olisikin jäänyt.

Vierailija kirjoitti:

Usein perheessä mies syö loput ruoat, kun muut on syöneet tai ottaneet sen mitä aikovat syödä. Muistan kyllä erään tapauksen jossa 160cm nainen vaatimalla halusi saman määrän ruokaa kuin 190 cm mies. Tietenkin nainen lihoi tämän typerän periaatteensa takia. 

Minulla on kokemus myös toisinpäin. Eksää ahdisti, jos en syönyt yhtä paljon kuin hän. Jos söin haluamani määrän niin toinen pian jo valitti kuinka hänelle jäi vielä nälkä (lisää saisi ottaa) ja yritti aina jakaa tasan kaikki ruoat ja annokset meille. Mies laihtui suhteemme aikana, koska ei vaan jostain syystä syönyt sen verran kuin mikä oma tarve olisi ollut.

Exäni vetää pohjat. Hän tuli aina myöhässä ruokapöytään ja eli ruokailun ajan ihan omassa maailmassaan. Luki sarjakuvia eikä koskaan osallistunut esim lasten syöttämiseen ja muutenkaan auttanut mitenkään lasten syömisessä. Kun oli syönyt, niin lähti sovalle makoilemaan, kun me vielä söimme. Sanoin tästä käytöksestä hänelle todella monta kertaa, mutta ei muuttanut tapojaan. Kyseessä oli ns miesvauvan malliesimerkki.