Naapurienne oudot tavat

Entinen naapuri huuhteli auton renkaat aina kun tuli sillä kotiin.

Ei tule koskaan samaan aikaan postilaatikolle vaan kyttää ikkunasta milloin muut on käyneet.

Naapurissa asuu nuori pariskunta. Ilmeisesti naisen ollessa poissa kotoa mies huutaa ajoittain 'vit**a' jne tunnista toiseen. Paksuseinäinen talo mutta sellaista itkupotkuraivarin sekaista kovaa huutoa tunnista toiseen niin että alkaa jo häiritä todella. Saattaa joskus yölläkin huutaa. 

Outo tapa naapurin miehellä on kesäisin kulkea pitkin pihaa punaviinilasi kädessä. Ei siis sillä, että itsekin toki tykkään grillata ja ottaa punkkua, mutta en mä vaella pitkin taloyhtiön pihaa se punkkulasi kädessä. Ja tämä on siis aivan tapa, ei niin että kerran tai kaksi.

Vierailija kirjoitti:

Yllätynkin aina iloisesti käydessämme Espoossa kun tuntemattomatkin tervehtivät iloisesti. Täällä pikkukylässä naapurit juoksee karkuun, aivan kun pelättäis toisia ihmisiä. Mutta kaikkien asiat tiedetään kai paremmin kuin itse, mutta sosiaalista huomiota ei saa. Onko muuallapäin Suomea tällaista?

Tämä on kyllä outo juttu, Espoosta ihan samanlaiset kokemukset, sekä omakoti- että kerrostalosta. Siellä tervehditään aina. Myös kun olen ollut kylässä jollain kaverilla ja törmännyt heidän naapureihin pihalla. Espoolaisia (mielestäni) aina mollataan ja heille naureskellaan, mutta itse olen aina viihtynyt siellä. Ystävällisiä ja sivistyneitä ihmisiä

Itsellä ei outoja naapureita ole ollut, mutta voisin kuvitella jonkun pitävän minua outona jos ovat nähneet. En aina muista aamuisin että naapuriin on rakennettu talo ja ohi kulkee nykyään kävelytie, vaan edelleen puen silloin tällöin suihkun jälkeen makkarissa verhot auki ja valot päällä kuten aikaisemmin pystyin tekemään. Jossain vaiheessa sitten tajuan ja menen kyykkyyn piiloon jos joku sattuukin olemaan ulkona :-D Tosin epäilen ettei ketään kiinnosta vähän rupsahtanut, ylipainoinen, melkein viiskymppinen naisihminen.

Vierailija kirjoitti:

Edellisen asuntoni naapurissa, vastapäisen kerrostalon minun ikkunasta suoraan vastapäisessä asunnossa oli valot yötä päivää auki kaikissa huoneissa, koko sen kaksi vuotta putkeen kun siellä asuin. Mutta omituisinta oli etten koskaan nähnyt asunnossa ihmisiä. Minun asunnosta oli täydellinen näkyvyys tämän asunnon melkein kaikkiin huoneisiin ja kissa siellä aina välillä käyskenteli mutta ei ihmisiä. Monta kertaa mietin, että entä jos siellä on joku yksinäinen vanhusraukka kuollut eikä ole ketään läheistä joka pistäisi katoamisen merkille, mutta kissaa selvästi joku ruokki kun se on siellä selvinnyt kaksi vuotta. Omituinen tapaus kyllä. Olin silloin sellainen kotihiiri kun ei ollut töitä tai opiskeluja ja harvoin poistuin kotoa, että olisin varmasti pistänyt merkille jos siellä yhtä-äkkiä olisikin joku liikkunut.

Ehkä siellä asui lyhytkasvuinen eikä hän sen takia näkynyt ikkunasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä kerrostaloalueella lähes kaikissa asunnoissa on verhot kiinni. Aina. Meitä vastapäisen asunnon ikkunoita en ole nähnyt koskaan niin, että verhot olisivat Auki. Joku siellä kuitenkin asuu, valoa näkyy joskus sälekaihtimien välistä. Mutta ikinä, edes hetkeä verhot eivät ole olleet auki. Muissakin asunnoissa aina kiinni, mutta en ole ajatellut niitä niin tarkkaan, kuin noita omista ikkunoista muutaman metrin päässä olevia. mun on pakko avata verhot aina, ihmeellistä miten ihmiset elävät 24/7 verhojen takana.

Itse elän. Muutaman metrin päässä näkyy naapuritalon tiiliseinä. Maisemat ei muutenkaan näin luonnonläheisen ihmisen makuun. Vähän saattaa olla kaihtimet raollaan että tulee hieman valoa sisään. En nauti siitä että kämppään näkee. Itse en puolestaan ymmärrä ihmisiä joilla on verhot auki ja valot päällä ulkona ollessa pimeetä. Kukin tyylillään jos tahtoo elää kuin akvaariossa.

Sama juttu, minullakin on asunto melkein katutasossa ja hyvin lähellä vastapäätä on toinen kerrostalo, joten sekä kadulta että muista taloista näkee suoraan kotiini. Minä pidän yksityisyydestä enkä halua kenenkään pervulisedän tirskistelevän edes vilaukseltakaan minua kotonani. Yhtä hyvin voisin sitten vain laittaa webkameran päälle 24/7 ja livestriimaukset nettiin. Enenmmän minua ihmetyttää ne ihmiset, joita tämä häiritsee, mitä se teidän takapuolta raapii jos ette näe muiden ihmisten yksityisiin koteihin :D Minä totuin lapsuudessa ja nuoruudessa asumaan kaihtimet apposellaan, kun oli vain metsää ja peltonäkymää, olihan se ihanaa, mutta mieluummin säilytän yksityisyyteni ja mielenrauhani kuin tuijottelen vastapäistä betoniseinää - ja pahimmassa tapauksessa näen vahingossa itse jonkun vastapään naapurin pappakalsarit jalassa. Good bye ruokahalu. Minä olen niin monta kertaa milloin missäkin kadulla ja pihoilla ohikulkiessa nähnyt sattumalta ihmisiä pyllistelemässä ikkunoissa alusvatteissa (ihan oikeasti kerran yksi keski-ikäinen nainen kumartui takapuoli ikkunaan päin valkoisissa alusvaatteissa, ulkona oli pimeää ja kämpässä kaikki valot päällä), syömässä keittössään, telkkari päällä niin että näkee heti mitä ohjelmaa katsoo, näkee asuntojen sisustukset ja tavarat yksityiskohtaisestikin, menossa vessaan... Minulle nämä kaikki asiat ovat sellaisia, jotka eivät ulkopuolisille random ohikulkijoille kuulu. Toisaalta minä en koskaan edes julkaise someen mitään (enkä seuraa muiden someja), en kuvia enkä mitään tilapäivityksiä tms. Joillekin ihmisille mikään ei ole pyhää ja jaetaan kaikki ruokakuvat, lasten leikkihetket, sukujuhlat, sairaalakäynnit, veronpalautustiedot, poliittiset mielipiteet, uskonto-/aatehömpät jnejne. Eli kai nämä ihmiset sitten kuuluu samaan kastiin.

Vierailija kirjoitti:

Asuttu noin 30 vuotta samassa asunnossa, mutta kaikki naapurit eivät tervehdi vieläkään. Menevät ohi kuin mitään ei olisi olemassakaan. Miten tällaisten naapurien kanssa voi toimia? Kerran moikkasin ääneen ja nostin kättänikin yhdelle rouvalle kun oli myös koiraansa ulkoiluttamassa kuten minäkin. Rouva katsoi kuin ihmettä eikä tervehtinyt. Silti tullaan usein vastaan toisiamme. Mitä näistä ihmisistä pitää ajatella? Olen itse sosiaalinen ja haluaisin edes moikata naapureita niin nämä luikkivat ja suorastaan juoksevat karkuun.

Kerrostalonaapureihin pätee sama sääntö kuin koiran kanssa vastaantulevaan, ei pidä tarjoutua jokaisen nuuskittavaksi, tottuu ne siitä ohittamaan jos vain itse pitää linjan.

Minä en tiedä miksi naapureilla on autossaan invamerkki, molemmat kävelevät nopsaan ja käyvät pitkillä lenkeillä. Sitten ajavat autonsa aina ovensa eteen, välillä on tullut vaaratilanteita, kun lapset leikkivät pihalla ja mies ajaa autoansa tosi kovaa. Rivitalon yhteinen piha alue.

Vierailija kirjoitti:

Naapurin poika huutaa kovaäänisesti kaikki asiansa ikkuna auki. No, kovaääniset ihmiset aina ottavat riskin että heidät kuullaan. Tiedämme että hän on motherfucker, ja julistaa sitä pihamaalle. Muita ihmiskontakteja kiljuvalla finninaamalla taitaa olla vähemmän, toivottavasti edes joku skypen päässä.  :(

Pelaa ja eläytyy.

naapurirapussa asuu vanhempi pariskunta jolla on undulaatti . Lintu on kuin "vauva". Samassa rapussa asuva +50 tytär ja vävy on ihan yhtä outoja eli kun lähdetään kotoa niin autolla ajetaan anopin ikkunan alle ja vilkutetaan linnulle heipat... ei helvetti kun on hauska katsoa kun aikuiset ihmiset on sekasin kun seinäkellot mokoman linnun takia. Kotoa ei voi mennä kauas jos ei oo joku hoitamassa lintua... lintu kuulemma tunnistaa atonkin mikä tulee pihalle ja rupee laulamaan.. se pelaa kenoa ja lottoa omilla rahoilla jne!!

naapuri pekka käy joka aamu paskalla meidän pihassamme. Myöskin tänäkin aamuna vaikka pakkasta oli -22,6 astetta. Mitä minun pitäisi tehdä, olen todella huolissani  ja pettynyt naapuriini pekkaan. Siis pekka on koira

Naapurit vetää aina verhot kiinni kun katson niiden ikkunasta sisään. Mitäköhän salattavaa niillä on?

Vierailija kirjoitti:

naapurirapussa asuu vanhempi pariskunta jolla on undulaatti . Lintu on kuin "vauva". Samassa rapussa asuva +50 tytär ja vävy on ihan yhtä outoja eli kun lähdetään kotoa niin autolla ajetaan anopin ikkunan alle ja vilkutetaan linnulle heipat... ei helvetti kun on hauska katsoa kun aikuiset ihmiset on sekasin kun seinäkellot mokoman linnun takia. Kotoa ei voi mennä kauas jos ei oo joku hoitamassa lintua... lintu kuulemma tunnistaa atonkin mikä tulee pihalle ja rupee laulamaan.. se pelaa kenoa ja lottoa omilla rahoilla jne!!

Linnut ovat älykkäitä. En oikeastaan hämmästyisi vaikka tunnistaisikin auton äänen.

Minulla on ollut aina koiria ja useampi niistä on mennyt ovelle kun tuttu ihminen on ajanut pihaan, enkä ole itse vielä huomannut koko asiaa. Ne ovat myös lapsiani joille lässytän ( minulla on kolme ihmislastakin, lähes aikuisia). Kuulostaa ihan suloiselta tuo naapuriesi käytös.

Undulaatteihin en ole hirveästi perehtynyt, mutta esim. varislinnut ovat tutkitusti älykkäämpiä kuin koirat, ja mietis nyt jotain papukaijaa, älykäs sekin.

terv. yksi koiran äiti

Kuuliiiii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapurilla käy koko ajan kavereita tai jotain reppureissaajia olemassa yötä. En erityisemmin kyttää vaan kuulen kaiken kun niin huono eristys. Tulevat ja menevät ja mihin vuorokaudenaikaan tahansa ja levitetään vuodesohvaa yöllä lattiaa raapien. Itse olen tosi erakko niin on se mun mielestä outoa ja lisäksi kun olen päivätyössä niin se on outoa että heille on ihan normaalia kuuhata yöllä tuolla tavalla.

prostituutio tai bb majoitus.

:D

Kenelle tulee reppureissaajista ja levitettävistä sohvista edes mieleen prostituutio?

Katsoin naapuriin kiikarilla ja se kiikaroi takaisin.

H*lvetin kyttääjä!

Olen ihan järkyttynyt, kuinka kauan se mua on kiikaroinut?

Olen useana yönä viikonloppuisin kuullut, kuinka joku naapurimme kulkee hissillä ja päästyään asuntoonsa juoksee siellä kerran päästä päähän. Juoksuaskeleet tömistävät ensin yhteen suuntaan, sitten saman tien takaisin. Viimeksi heräsin tuohon hissin kolinaan viime yönä, kello oli vähän yli kolme.

En tiedä mistä asunnosta tuo kuuluu, mutta ei ainakaan ylä- tai alapuoleltamme. Juoksija voisi olla lapsi, mutta siihen tuo kellonaika on kyllä ihmeellinen. Jos on aikuinen, niin en tiedä miksi toistaa aina tuon saman kuvion. Joku pakko-oire?

Rauhallisella vanhusten asettamalla kerrostaloalueella viereisen talon papparainen on kadulla vastaantullessaan useasti jäänyt juttelemaan muka mukavia, kunnes alkaa ehdottelemaan josko tulisin kauppaan hänen seuraksi että hän voi kyllä ostaa karkkia, ja jos tulisin hänen luokse sitten kahville kun asutaankin niin lähekkäin..

Miettinyt vaan että toivottavasti ei tee tota lapsille, itse kuitenkin parikymppinen mutta erittäin pienikokoinen.

Vierailija kirjoitti:

Ujo ja hiljainen äidinkielenopettaja mölähtelee iltaisin seinän takana "mööö-ööö" ja "höhöööö-höö". On selvinpäin mutta ölisee joka ilta.

Äänityöläisten kannattaa tehdä äänenhuoltoa johon kuuluu tuollaiset mölinät.