Olen liian mustasukkainen ja pilaan suhteeni. Auttakaa!
Olemme olleet mieheni kanssa pitkään yhdessä eikä tämä asia ole muuttunut.
Olen edelleen todella mustasukkainen miehen työkavereista, sillä hänellä on paljon naisia työkavereina. Mies ei ole koskaan tehnyt mitään ansaitakseen tätä kohtelua (kyselen, kiukuttelen ja raivoan) ja olen itsekin aivan loppu itseeni. Pelkään, että mies lähtee.
Auttakaa, mitä teen? :( Terapiasta en ole saanut tarpeeksi apua, vaikka olen sitä yrittänyt hakea.
Kommentit (51)
Eihän tohon auta mikään muu kuin ajattelun muutos. Ja siihen ei ole mitään taikakeinoa. Sun pitää vaan päättää muuttaa ajatteluasi ja teet töitä sen eteen.
Ajattele asiaa näin. Kun joku päivä tiedät kuolevasi, niin sinua tulee eniten kaduttamaan asiat, joita olet turhaan murehtinut. Se energian määrä, mikä siihen menee, on valtava. Näin sanovat tutkimukset kuolevien ihmisten haastatteluista. Lisäksi on selvää, että et rakasta itseäsi. Et näe itseäsi riittävän arvokkaana, jotta miehesi voisi sinua rakastaa. Pelkäät koko ajan menettäväsi hänet, sillä et usko sydämessäsi ansaitsevasi häntä. Opettele myös rakastamaan itseäsi.
Ei helppoa mutta mahdollista. Vaatii vain tietoista asian työstämistä päivittäin.
Ps. Tiesithän myös sen, että jos miehesi haluaa pettää sinua, hän tekee sen siitä huolimatta vaikka kuinka pelkäisit sitä etukäteen. Eli kiukuttelusi ja epäilysi eivät auta mitään.
Hakeudu johonkin mielenhallinta-koulutukseen, jossa opettelet menetelmän, jonka avulla pystyt muuttamaan asenteitasi ja omaa käytöstäsi positiivisemmaksi. Itse olen saanut iloa ja apua Silva-menetelmästä, mutta varmasti muitakin toimivia on. - Kirjastossa on kirjoja aiheesta, ehkä myös dvd-levyjä, tai netistä voit hakea.
Kyllä se siitä lähtee ja tärkeintä on, että aktiivisesti haluat auttaa itseäsi (ja parisuhdettasi).
Vierailija kirjoitti:
Eihän tohon auta mikään muu kuin ajattelun muutos. Ja siihen ei ole mitään taikakeinoa. Sun pitää vaan päättää muuttaa ajatteluasi ja teet töitä sen eteen.
Ajattele asiaa näin. Kun joku päivä tiedät kuolevasi, niin sinua tulee eniten kaduttamaan asiat, joita olet turhaan murehtinut. Se energian määrä, mikä siihen menee, on valtava. Näin sanovat tutkimukset kuolevien ihmisten haastatteluista. Lisäksi on selvää, että et rakasta itseäsi. Et näe itseäsi riittävän arvokkaana, jotta miehesi voisi sinua rakastaa. Pelkäät koko ajan menettäväsi hänet, sillä et usko sydämessäsi ansaitsevasi häntä. Opettele myös rakastamaan itseäsi.
Ei helppoa mutta mahdollista. Vaatii vain tietoista asian työstämistä päivittäin.
Ps. Tiesithän myös sen, että jos miehesi haluaa pettää sinua, hän tekee sen siitä huolimatta vaikka kuinka pelkäisit sitä etukäteen. Eli kiukuttelusi ja epäilysi eivät auta mitään.
Kiitos! Tähän täytyy paneutua. Ja yrittää.
Hölmöintä tässä on, että en edes pelkää miehen tekevän mitään konkreettista, vaan pelkään hänen ihastuvan toiseen. Johonkin nuorempaan ja kauniimpaan tietysti. Itsetuntoni on aina ollut matalalla :( Miten oppia rakastamaan itseään?
Onko teidän suhteessa jotain vialla? Onko se perustilassaankin epätyydyttävä? Onko teillä hyvä yhteys?
Olen myös nelikymppinen. En ole koskaan ollut mustasukkainen paitsi pari vuotta sitten oli sellainen aika ja olin tulla hulluksi ajatuksineni ja kätyöksineni, en sietänyt sitä itsekään. Silloin meillä oli henkinen yhteys jotenkin väljähtynyt ja mies piti minua itsestäänselvyytenä. Hänellä oli kivempaa kaikkien muiden kanssa ja minä olin surkea ja yksinäinen. Hän kuitenkin muisti sen, mitä meillä oli ollut ja piti sitä tärkeänä ja saimme suhteen korjattua. Olisin muuten jättänyt hänet, koska oloni oli mennyt niin kamalaksi.
Vierailija kirjoitti:
Hakeudu johonkin mielenhallinta-koulutukseen, jossa opettelet menetelmän, jonka avulla pystyt muuttamaan asenteitasi ja omaa käytöstäsi positiivisemmaksi. Itse olen saanut iloa ja apua Silva-menetelmästä, mutta varmasti muitakin toimivia on. - Kirjastossa on kirjoja aiheesta, ehkä myös dvd-levyjä, tai netistä voit hakea.
Kyllä se siitä lähtee ja tärkeintä on, että aktiivisesti haluat auttaa itseäsi (ja parisuhdettasi).
Kiitos vinkeistä!
Sun pitää selvittää itsellesi syy siihen miksi olet noin mustasukkainen. Sitten vasta voit alkaa kunnolla työstää sitä syytä.
Itselläni syy on lapsuudesta alkaen opittu arvottomuuden tunne.
No jos miehesi on meillä töissä niin ei ole pelkoa, että kukaan siitä kiinnostuisi. Kertoi, että vaimonsa on mustasukkainen ja yrittää vikitellä työpaikan naisia, mutta ketään ei kiinnosta yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tohon auta mikään muu kuin ajattelun muutos. Ja siihen ei ole mitään taikakeinoa. Sun pitää vaan päättää muuttaa ajatteluasi ja teet töitä sen eteen.
Ajattele asiaa näin. Kun joku päivä tiedät kuolevasi, niin sinua tulee eniten kaduttamaan asiat, joita olet turhaan murehtinut. Se energian määrä, mikä siihen menee, on valtava. Näin sanovat tutkimukset kuolevien ihmisten haastatteluista. Lisäksi on selvää, että et rakasta itseäsi. Et näe itseäsi riittävän arvokkaana, jotta miehesi voisi sinua rakastaa. Pelkäät koko ajan menettäväsi hänet, sillä et usko sydämessäsi ansaitsevasi häntä. Opettele myös rakastamaan itseäsi.
Ei helppoa mutta mahdollista. Vaatii vain tietoista asian työstämistä päivittäin.
Ps. Tiesithän myös sen, että jos miehesi haluaa pettää sinua, hän tekee sen siitä huolimatta vaikka kuinka pelkäisit sitä etukäteen. Eli kiukuttelusi ja epäilysi eivät auta mitään.
Kuka sanois mustasukkaselle miehelle ohjeeksi "opettele rakastamaan itseäsi"? :'D Ei kukaan. Se haukuttais aivan lyttyyn. Hirveä kontrollifriikki peto.
Sama kohtelu kaikille sukupuolesta riippumatta, kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Onko teidän suhteessa jotain vialla? Onko se perustilassaankin epätyydyttävä? Onko teillä hyvä yhteys?
Olen myös nelikymppinen. En ole koskaan ollut mustasukkainen paitsi pari vuotta sitten oli sellainen aika ja olin tulla hulluksi ajatuksineni ja kätyöksineni, en sietänyt sitä itsekään. Silloin meillä oli henkinen yhteys jotenkin väljähtynyt ja mies piti minua itsestäänselvyytenä. Hänellä oli kivempaa kaikkien muiden kanssa ja minä olin surkea ja yksinäinen. Hän kuitenkin muisti sen, mitä meillä oli ollut ja piti sitä tärkeänä ja saimme suhteen korjattua. Olisin muuten jättänyt hänet, koska oloni oli mennyt niin kamalaksi.
Hienoa kuulla, että saitte tilanteen korjattua!
Jos tätä mustasukkaisuutta ei lasketa, mielestäni suhteessamme on on asiat hyvin ja yhteytemme on hyvä. Tämä ongelma on ollut jo aiemmissa parisuhteissani, joten se ei johdu miehestäni. Minua ei ole koskaan (tietääkseni) petetty, joten on vaikea työstää asiaa, kun en tiedä, mistä kaukaa se juontaa juurensa. Olen käynyt ammattiauttajien luona, mutta tilanne ei ole juurikaan parantunut. Olen epätoivoinen ja häpeän itseäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tohon auta mikään muu kuin ajattelun muutos. Ja siihen ei ole mitään taikakeinoa. Sun pitää vaan päättää muuttaa ajatteluasi ja teet töitä sen eteen.
Ajattele asiaa näin. Kun joku päivä tiedät kuolevasi, niin sinua tulee eniten kaduttamaan asiat, joita olet turhaan murehtinut. Se energian määrä, mikä siihen menee, on valtava. Näin sanovat tutkimukset kuolevien ihmisten haastatteluista. Lisäksi on selvää, että et rakasta itseäsi. Et näe itseäsi riittävän arvokkaana, jotta miehesi voisi sinua rakastaa. Pelkäät koko ajan menettäväsi hänet, sillä et usko sydämessäsi ansaitsevasi häntä. Opettele myös rakastamaan itseäsi.
Ei helppoa mutta mahdollista. Vaatii vain tietoista asian työstämistä päivittäin.
Ps. Tiesithän myös sen, että jos miehesi haluaa pettää sinua, hän tekee sen siitä huolimatta vaikka kuinka pelkäisit sitä etukäteen. Eli kiukuttelusi ja epäilysi eivät auta mitään.
Kiitos! Tähän täytyy paneutua. Ja yrittää.
Hölmöintä tässä on, että en edes pelkää miehen tekevän mitään konkreettista, vaan pelkään hänen ihastuvan toiseen. Johonkin nuorempaan ja kauniimpaan tietysti. Itsetuntoni on aina ollut matalalla :( Miten oppia rakastamaan itseään?
Jos hän ihastuu nuorempaan, hän ihastuu. Sinä et voi sille mitään. Mutta entä, jos hän ei ihastukaan? Jos kaikki sinun pelkosi ovat olleet ihan turhia ja olet käyttänyt niihin tuhansia, tuhansia tunteja?
Ja hei, todella kauniita, menestyviä ja nuoria naisia petetään. Vaikka ovat jumalattaria meidän tavisten silmissä. Miksi? Siksi, että kyseinen mies on päättänyt toimia niin. Ja me ei voida mitenkään vaikuttaa siihen, mitä ratkaisuja toinen tekee missäkin tilanteessa. Jos miehesi päättääkin pettää sua tai ihastuu toiseen, niin se ei ole sinun vikasi. Lopeta itsesi mollaaminen ja yritä vapautua huonon itsetunnon taakasta. Itsevarma ja säteilevä aikuinen nainen peittoaa monet parikymppiset kaunottaret ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tohon auta mikään muu kuin ajattelun muutos. Ja siihen ei ole mitään taikakeinoa. Sun pitää vaan päättää muuttaa ajatteluasi ja teet töitä sen eteen.
Ajattele asiaa näin. Kun joku päivä tiedät kuolevasi, niin sinua tulee eniten kaduttamaan asiat, joita olet turhaan murehtinut. Se energian määrä, mikä siihen menee, on valtava. Näin sanovat tutkimukset kuolevien ihmisten haastatteluista. Lisäksi on selvää, että et rakasta itseäsi. Et näe itseäsi riittävän arvokkaana, jotta miehesi voisi sinua rakastaa. Pelkäät koko ajan menettäväsi hänet, sillä et usko sydämessäsi ansaitsevasi häntä. Opettele myös rakastamaan itseäsi.
Ei helppoa mutta mahdollista. Vaatii vain tietoista asian työstämistä päivittäin.
Ps. Tiesithän myös sen, että jos miehesi haluaa pettää sinua, hän tekee sen siitä huolimatta vaikka kuinka pelkäisit sitä etukäteen. Eli kiukuttelusi ja epäilysi eivät auta mitään.
Kuka sanois mustasukkaselle miehelle ohjeeksi "opettele rakastamaan itseäsi"? :'D Ei kukaan. Se haukuttais aivan lyttyyn. Hirveä kontrollifriikki peto.
Sama kohtelu kaikille sukupuolesta riippumatta, kiitos!
Minä yritin rakastaa ehjäksi mustasukkaista hullua miestäni viiden vuoden ajan. En kuitenkaan nostanut kissaa pöydälle, koska koin, että se olisi ollut tungettelevaa painostamista ja hän ei itse kokenut tarvetta korjata omaa traumaansa vaan yritti saada minut toimimaan toivomallaan tavalla.
Naiset ovat ehkä hivenen alttiimpia katsomaan peiliin ja etsimään ratkaisuja.
Hyvä, että ainakin ymmärrät, että oma käytöksesi ajaa miestä pois. Tuon täytyy loppua tai mies saa jossain vaiheessa tarpeekseen. Itse en katsoisi mustasukkaista käytöstä hetkeäkään. Olet onnekas, että miehesi ei ole vielä lähtenyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tohon auta mikään muu kuin ajattelun muutos. Ja siihen ei ole mitään taikakeinoa. Sun pitää vaan päättää muuttaa ajatteluasi ja teet töitä sen eteen.
Ajattele asiaa näin. Kun joku päivä tiedät kuolevasi, niin sinua tulee eniten kaduttamaan asiat, joita olet turhaan murehtinut. Se energian määrä, mikä siihen menee, on valtava. Näin sanovat tutkimukset kuolevien ihmisten haastatteluista. Lisäksi on selvää, että et rakasta itseäsi. Et näe itseäsi riittävän arvokkaana, jotta miehesi voisi sinua rakastaa. Pelkäät koko ajan menettäväsi hänet, sillä et usko sydämessäsi ansaitsevasi häntä. Opettele myös rakastamaan itseäsi.
Ei helppoa mutta mahdollista. Vaatii vain tietoista asian työstämistä päivittäin.
Ps. Tiesithän myös sen, että jos miehesi haluaa pettää sinua, hän tekee sen siitä huolimatta vaikka kuinka pelkäisit sitä etukäteen. Eli kiukuttelusi ja epäilysi eivät auta mitään.
Kuka sanois mustasukkaselle miehelle ohjeeksi "opettele rakastamaan itseäsi"? :'D Ei kukaan. Se haukuttais aivan lyttyyn. Hirveä kontrollifriikki peto.
Sama kohtelu kaikille sukupuolesta riippumatta, kiitos!
Jos neuvoa kysyy, neuvoja saa. Tässä ap haluaa muuttua.
Mustasukkaisen kumppania taas kehotan aina lähtemään. Puolisoaan voi harvoin muuttaa, se muutoshalu pitää lähteä itsestä, kuten ap:lla tässä.
Minua auttoi se, että poistin sanavarastosta sanan mustasukkainen ja aloin etsiä kuvaavampia termejä tunteille ja niiden syille. Mustasukkaisuus sananahan on vähän sellainen, että se kuittaa kaiken ja leimaa syyllisen.
Aloin siis miettiä, mitä tarkalleen tunnen ja miksi ja nimetä niitä asioita tarkemmin kuin mustasukkaisuudeksi. Siellä oli loukkaantumista, epävarmuutta, yksinäisyyttä, pelkoa, huomioinkaipuuta, rakkaudenkaipuuta, yhteyden heikentymistä jne.
Mustasukkaiset naiset on kyllä pahinta paskaa. Toivottavasti emme ikinä tapaa. Sinun kannattaisi lähteä kiusaamasta miestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tohon auta mikään muu kuin ajattelun muutos. Ja siihen ei ole mitään taikakeinoa. Sun pitää vaan päättää muuttaa ajatteluasi ja teet töitä sen eteen.
Ajattele asiaa näin. Kun joku päivä tiedät kuolevasi, niin sinua tulee eniten kaduttamaan asiat, joita olet turhaan murehtinut. Se energian määrä, mikä siihen menee, on valtava. Näin sanovat tutkimukset kuolevien ihmisten haastatteluista. Lisäksi on selvää, että et rakasta itseäsi. Et näe itseäsi riittävän arvokkaana, jotta miehesi voisi sinua rakastaa. Pelkäät koko ajan menettäväsi hänet, sillä et usko sydämessäsi ansaitsevasi häntä. Opettele myös rakastamaan itseäsi.
Ei helppoa mutta mahdollista. Vaatii vain tietoista asian työstämistä päivittäin.
Ps. Tiesithän myös sen, että jos miehesi haluaa pettää sinua, hän tekee sen siitä huolimatta vaikka kuinka pelkäisit sitä etukäteen. Eli kiukuttelusi ja epäilysi eivät auta mitään.
Kiitos! Tähän täytyy paneutua. Ja yrittää.
Hölmöintä tässä on, että en edes pelkää miehen tekevän mitään konkreettista, vaan pelkään hänen ihastuvan toiseen. Johonkin nuorempaan ja kauniimpaan tietysti. Itsetuntoni on aina ollut matalalla :( Miten oppia rakastamaan itseään?
Jos hän ihastuu nuorempaan, hän ihastuu. Sinä et voi sille mitään. Mutta entä, jos hän ei ihastukaan? Jos kaikki sinun pelkosi ovat olleet ihan turhia ja olet käyttänyt niihin tuhansia, tuhansia tunteja?
Ja hei, todella kauniita, menestyviä ja nuoria naisia petetään. Vaikka ovat jumalattaria meidän tavisten silmissä. Miksi? Siksi, että kyseinen mies on päättänyt toimia niin. Ja me ei voida mitenkään vaikuttaa siihen, mitä ratkaisuja toinen tekee missäkin tilanteessa. Jos miehesi päättääkin pettää sua tai ihastuu toiseen, niin se ei ole sinun vikasi. Lopeta itsesi mollaaminen ja yritä vapautua huonon itsetunnon taakasta. Itsevarma ja säteilevä aikuinen nainen peittoaa monet parikymppiset kaunottaret ;)
Kiitos viisaista sanoistasi! Voi kun löytäisin sen säteilevän aikuisen naisen itsestäni.
Terapiassa olen oivaltanut sen, että ongelma johtuu ainakin osittain siitä, että isäni on pettänyt äitiäni, joka on aina ollut minulle hyvin läheinen. Äitini kertoi asiasta vähän liiankin avoimesti, kun olin vielä teini-ikäinen. Ajattelen kai, että kaikki miehet ovat samanlaisia enkä osaa erottaa omaa tilannettani vanhempieni tilanteesta.
Minusta sinun miehesi tulisi tulla sinua vastaan ja osoittaa sinua kohtaan todella paljon välittämistä ja rakkautta, kertoa miten paljon hän sinua rakastaa ja tahtoo vain sinut. Eli tukea sinua siinä että sinun "ei tarvitse" olla mustasukkainen, että ei ole aihetta siihen.
Mun eksä oikein tahallaan ärsytti mua: ihaili mun nähden malleja ja heidän kehojaan ja kommentoi kun kadulla kesällä näki vähäpukeisia naisia "miten hyvät tissit tuollaki", kerran meni juttelemaan yhden missinnäköisen kanssa kyseleen siltä onks noin kaunis nainen vapaana, ja mä olin siinä vieressä. EKSÄ.
Vierailija kirjoitti:
Minua auttoi se, että poistin sanavarastosta sanan mustasukkainen ja aloin etsiä kuvaavampia termejä tunteille ja niiden syille. Mustasukkaisuus sananahan on vähän sellainen, että se kuittaa kaiken ja leimaa syyllisen.
Aloin siis miettiä, mitä tarkalleen tunnen ja miksi ja nimetä niitä asioita tarkemmin kuin mustasukkaisuudeksi. Siellä oli loukkaantumista, epävarmuutta, yksinäisyyttä, pelkoa, huomioinkaipuuta, rakkaudenkaipuuta, yhteyden heikentymistä jne.
Kiitos tästä! Todella viisaita sanoja. Mustasukkaisuus todella on hyvin ympäripyöreä termina eikä kerro paljoakaan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta sinun miehesi tulisi tulla sinua vastaan ja osoittaa sinua kohtaan todella paljon välittämistä ja rakkautta, kertoa miten paljon hän sinua rakastaa ja tahtoo vain sinut. Eli tukea sinua siinä että sinun "ei tarvitse" olla mustasukkainen, että ei ole aihetta siihen.
Mun eksä oikein tahallaan ärsytti mua: ihaili mun nähden malleja ja heidän kehojaan ja kommentoi kun kadulla kesällä näki vähäpukeisia naisia "miten hyvät tissit tuollaki", kerran meni juttelemaan yhden missinnäköisen kanssa kyseleen siltä onks noin kaunis nainen vapaana, ja mä olin siinä vieressä. EKSÄ.
Sehän se melkein pahinta onkin, että mieheni tukee minua kaikin tavoin eikä ole antanut aihetta minkäänlaisiin epäilyihin :'( Hän ei koskaan kehu muiden naisten ulkonäköä tai flirttaile muille minun läsnäollessani.
Olemme melkein nelikymppisiä eli mistään teinien tilanteesta ei ole kyse.