Lue keskustelun säännöt.
Millainen kolmekymppinen nainen värjää hiuksensa rajulla shokkivärillä? (ei haukkumista)
20.02.2018 |
Heti alkuun sanon, etten hauku enkä edes arvostele. Jokainen toki saa laittaa hiuksensa yms. miten tahtoo, ja se on hienoa! Olen vain vilpittömän utelias, haluan ymmärtää.
Näin entisen opiskelukaverini pari vuotta sitten, ja silloin hänellä oli vielä normaalin väriset hiukset. Hän on kolmekymppinen. Opiskeluaikoina hänellä oli jotain mt-ongelmia, mutta kelläpä nyt ei jossain vaiheessa olisi.
Ihmettelin tosi paljon nähdessäni hänellä huomiotaherättävällä shokkivärillä värjätyt hiukset. Ajattelin ensin, että se oli kokeilu ja että hän katuu sitä, mutta googletin hänet ja löysin kuvia parin vuoden ajalta, joissa kaikissa hänellä on sama väri hiuksissa. Hän tekee sen siis tahallaan. Hänen pukeutumisensakin on muuttunut tosi huomiotaherättäväksi, vaikka vähän sen tyylinen ollutkin aina.
Olen itse hillitty tyyliltäni enkä voi ymmärtää, miksi kukaan enää tässä iässä, reilusti yli 30 v, vapaaehtoisesti haluaa tehdä noin. Onko se huomionhakua? Halua rikkoa perinteisiä käsityksiä? Halua varmistaa että tulee nähdyksi ja kuulluksi? Vai voisiko se olla vain sitä että tykkää oikeasti sellaisesta estetiikasta ja erikoista olisi tässä vaihtoehdossa se, ettei välitä yhtään mitä muut (kuten minä) ajattelevat? Itse välitän muiden mielipiteistä enkä pukeudu yms.hyvin erikoisesti. Tykkään esim. prinsessaunelmatyllimekoista, siitä estetiikasta, mutten pukeutuisi sellaiseen.
Osaisiko joku kolmekymppinen shokkivärjätty valaista?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä nyt oikeasti ihmiset sitä mieltä, että minun pitäisi pukeutua prinsessaunelmatyllimekkoon, koska se on minusta nättiä ja tekisi mieli?
ap.
Kuka tai mikä estää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä nyt oikeasti ihmiset sitä mieltä, että minun pitäisi pukeutua prinsessaunelmatyllimekkoon, koska se on minusta nättiä ja tekisi mieli?
ap.
Jos mieli tekee niin mikäs siinä. Ei se mun elämään vaikuta
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä nyt oikeasti ihmiset sitä mieltä, että minun pitäisi pukeutua prinsessaunelmatyllimekkoon, koska se on minusta nättiä ja tekisi mieli?
ap.
Tietysti! Kokeile edes, ehkä ymmärrät sitten paremmin myös hiusten värjäystä.
Itselläni on ollut pinkit hiukset tosi pitkään. Sitä ennen ne oli punaiset tai violetit. En keksi sen erikoisempaa syytä kuin mieltymykseni noihin sävyihin, erityisesti pinkkiin. Plus ehkä se, että se on mun tavaramerkki, monet ei ole nähneet mua ruskeissa hiuksissa, joka on oma väri. Tyylini on muuten hieman synkkä, mutta en edusta selkeästi mitään alakulttuuria. Tykkään esim fiftari-, gootti-, punk- ja rock-estetiikasta. Pukeutuminen ja meikkaaminen on mulle tärkeää, että tiettyä turhamaisuutta kyllä myönnän itsessäni olevan. Jos koen vaatteen jotenkin vääräksi, se jää käyttämättä. Jossain välissä kokeilin myös niitä ruskeita hiuksia, mutta palasin aika nopeasti pinkkiin takaisin. Klassinen, hillitty tyyli saa mut tuntemaan oloni jotenkin epämukavaksi ja feikiksi. En vaan oo sellainen ihminen. Enkä halua tehdä töitä tai viettää vapaa-aikaani ympäristössä, jossa erikoinen hiusten väri aiheuttaa helposti negatiivisia reaktioita. Mieluummin ympäröin itseni ihmisillä, jotka suhtautuu rennosti muiden tyylivalintoihin. Pidän liberaaleista ja boheemeista ihmisistä. En koe olevani erityisen huomiohakuinen, oon aika introvertti luonne. Tietty se mieltä tietysti lämmittää, jos joku kehuu vaikka niitä hiuksiani. Niin vähän olen kokenut negatiivista kommentointia, joten en ajattele, että tää mun hiusväri ois joku iso statement.
se on niiden oma tukka.....!!!!
miten se voi olla niin iso asia joillekin ihmisille?!?!?!?!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä haluaisin tietää miten jollekin voi olla noin vaikeaa ymmärtää jos joku muu ajattelee tai tekee jotain eri tavalla kuin itse? Mitä sitten jos sinä et tykkää joistain hiusväreistä. Ei kaikki varmaan pidä sinunkaan hillitystä tyylistäsi.
Et ole tosissasi :D Että ihan kolmekymppisinä! Nyt on vuosi 2018, kai nyt jo kuka tahansa saa minkä ikäisenä tahansa tehdä ulkonäöllään ja elämällään ihan mitä huvittaa, miksinsitä pitää toisten analysoida? Keskity omiin asioihisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et ole tosissasi :D Että ihan kolmekymppisinä! Nyt on vuosi 2018, kai nyt jo kuka tahansa saa minkä ikäisenä tahansa tehdä ulkonäöllään ja elämällään ihan mitä huvittaa, miksinsitä pitää toisten analysoida? Keskity omiin asioihisi.
Mikäs täällä on menossa, kun mammat ei selvästikään ole oppineet ymmärtämään ja olemaan halveksumatta muotitiedottomia juntteja jotka uskaltavat olla oma itsensä, mutta kun joku erehtyy ihmettelemään luonnotonta hiusväriä niin johan älähtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 50-vuotias shokkivärjätty. Olen töissä mainostoimistossa. Meillä ei menisi ikinä luovalta suunnittelijalta läpi joku perinteinen burberry ja marimekko. Toisilla aloilla se tuo kredibiliteettiä. Pankissa ei tulisi kuuloonkaan.
Olen luova suunnittelija, ja pidän ihan pelleinä kaikkia, joilla on varoitusväritukka ja ongelmalasit. Mutta minä olenkin mies. Keskitys hemmetin kovaan osaamiseen, sen sijaan että yrittäisin luoda imagoa jonain "tosi luovan näköisenä hihhulina".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun naapurilla on sininen tukka ja hän on noin 30v. On muuten töissä pankissa. Vaikuttaa ulospäin täysin normaalilta, töissäkäyvältä ja veronsa maksavalta ihmiseltä. Ja ne hiukset sopivat hänelle tosi hyvin. Itse haaveilen kirkkaan punaisista hiuksista, mutta sellainen väri vaatisi hoitoa ja laittoa niin paljon, etten jaksaisi.
Minä 36v.! Nyt en pysty terveyshuolien takia värjäämään tukkaa lainkaan. Katselen kyynel silmässä kaikkien muiden ihania kirjavia hiuksia. Minulla on ollut 12 vuotiaasta asti milloin minkäkin värinen tukka ja rakastan värejä edelleen.
En meikkaa muuten kuin juhliin, niin tuo yksi kommentoija on varmaan nähnyt minua kaupassa verkkareissa ja ilman meikkiä. Ja töissä normivaatteissa ilman meikkiä. Ei työvaatteet on minulla myös kirjavia, mutta on välillä tässä maassa löytää värikkäitä ja hyvin istuvia vaatteita, niin usein joutui tyytymään mustaan.
En tee sitä sen vuoksi, mitä muut ajattelee. Joskus silloin 17-19v. oli sellainen vaihe, että piti muka olla aikuinen ja silloin oli ruskea tukka ja tätivaatteet. Onneksi pääsin siitä yli ja uskallan taas pitää sellaisia vaatteita ja tukkaa mistä itse pidän.
Suosittelen aloittajaakin kokeilemaan rakastamaansa prinsessatyyliä. Aina voi aloittaa lisäämällä vaikka asusteita tai pikkuisen röyhelöitä, kyllä se äkkiä lähtee lapasesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 50-vuotias shokkivärjätty. Olen töissä mainostoimistossa. Meillä ei menisi ikinä luovalta suunnittelijalta läpi joku perinteinen burberry ja marimekko. Toisilla aloilla se tuo kredibiliteettiä. Pankissa ei tulisi kuuloonkaan.
Olen luova suunnittelija, ja pidän ihan pelleinä kaikkia, joilla on varoitusväritukka ja ongelmalasit. Mutta minä olenkin mies. Keskitys hemmetin kovaan osaamiseen, sen sijaan että yrittäisin luoda imagoa jonain "tosi luovan näköisenä hihhulina".
Jos on hemmetin kova osaaminen, niin saako sitten laittaa vihreän tukan ja hassut lasit, jos haluaa?
Nämä tyypit ovat yleensä alempaa koulutustasoa tyyliin amis. Tekevät alhaisella palkalla työtä. Hieman pullea. Ongelmallinen isä/äitisuhde. Kertovat luonteenpiirteeksi olevansa räväkkä.
Vierailija kirjoitti:
Nämä tyypit ovat yleensä alempaa koulutustasoa tyyliin amis. Tekevät alhaisella palkalla työtä. Hieman pullea. Ongelmallinen isä/äitisuhde. Kertovat luonteenpiirteeksi olevansa räväkkä.
Ja tatuoidut ovat merimiehiä ja prostituoituja.
"Tässä iässä", 30v?
Ihan vaan vinkiksi ap, kannattaa elämässä tehdä enemmän asioita niin kuin itse haluaa, ei niin kuin kuvittelee että yhteiskunta tms odottaa. Elämästä tulee paljon mukavampaa.
N42
Varmaan voi riippua monesta asiasta.
Itse olen ajatellut, että noilla naisilla on yleensä vähän räväkämpi temperamentti tai ovat ihmisinä vähän rempseämpiä tapauksia. Hiusväri on osa heidän itseilmaisuaan.
Enemmän ehkä liitän tuollaisen hiusvärjäilyn tiettynlaiseen yhteiskunnalliseen taustaan (alempi keskiluokka, työväki, prekariaatti jne.)
Shokkivärjäily ei omasta mielestä kerro välttämättä vakavista mt-ongelmista. Sen sijaan, jos väri vaihtuu huomattavan tiheästi tai värit ovat tosi outoja, esim. joku neonvihreä tai haalistunut kuukausiveren/maantienharmaan sekoitus, voi ihmisellä olla jonkinlaista ongelmaa.
Mut varmaan monitekijäinen juttu, ja kukin tyylillään.
Minulle lyhytaikainen shokkiväri on kiva piristys arkeen, eikä edes ole kallista. Seuraavaksi väriksi voi valita saman tai eri värin, tai pysyä omassa värissä. Nuorempana en leikkinyt hiusväreillä, vaikka muuten ns. kapinoinkin ulkonäöllä. Nykyään laitan itseni juuri sellaiseksi kuin huvittaa, enkä kysele muiden mielipiteitä. On niitä kausia, kun sipsuttelen vintagevaatteissa korkkarit jalassa, sitten on niitä kausia kun värjään hiukset pinkiksi ja pukeudun maihareihin ja nahkatakkiin, sitten taas niitä kausia kun käytän hippimekkoja, ja totta kai siinä rinnalla koko ajan se tavanomainen verkkari-toppapukutyyli, koska en tosiaankaan jaksa tällätä itseäni joka kerta kun astun ovesta ulos. Tässä kolmekymppisenä vihdoin ymmärtää, ettei enää tarvitse välittää muiden mielipiteistä. Nuorena erikoinen tyyli oli jonkinlaista vuoropuhelua massan kanssa, nykyään sellainen ei kiinnosta pätkääkään.