Vaimo ei tee mitään.
Tai no, kotitöitä tekee, muttei käy töissä. Meillä on 2 kouluikäistä lasta ja 1 taapero ja on tympeää maksaa kaikki yhden ihmisen palkasta, menojen jälkeen ei ikinä jää säästöön mitään, saati että voisin enää
Vaimolla tuntuu olevan asenne "ei minun tarvitse enää tehdä mitään, minähän olen nyt ROUVA."
Tästä asiasta on riidelty kohta kymmenen vuotta ja alan olla kypsä. Näyttää minun mielestä huonoa esimerkkiä etenkin tyttärellemme.
Pitäisikö vain ottaa avioero?
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätön aloitus. Asetteko Suomessa ja vaimo suomalainen? En ole koskaan kuullut suomalaisesta naisesta, jonka mielestä vaimon ei tarvitse käydä töissä. Eri asia on, jos lasten hoidosta on sovittu yhdessä, mutta tämä nyt on aina vain väliaikaista.
Puhuitteko tästä lainkaan ennen lasten saantia ja avioliittoa? Ja miksi ette? Minusta ihan perusasioita puhuttavaksi, jo seurustelusuhteessa.
Joo, asutaan suomessa ja vaimo suomalainen. Perustelee sillä ettei hänen äitinsä tai isoäitinsäkään käynyt töissä....
Joo, hei ihan tosissaan! Jos yrittää provota, kannattaa se edes tehdä taidolla:DDDD Kukaan TÄYSIJÄRKINEN ei usko, että vaimo haluaa olla kotona lasten kanssa koko elämänsä, koska isoäitikin oli kotona. :D Mitähän hänen äitinsä teki ? Ei kotirouvia ole Suomessa ollut enää vuosikymmeniin. Vielä sen edustusrouvan ymmärtää, mutta hänelläkin on työ ja se on edustaa sitä miestä. Mutta silloin miehen täytyy toki tienata vähän paremmin kuin ap:n Suomessa on kyllä naiset olleet paljonkin kotona, mutta siellä oli heidän työpaikkansakin, eli maatalous. Navetta ja karja.
Mun miehen veljen vaimo on kyllä kotirouva (ainakin) kolmannessa polvessa. Lapset yläkoulussa/ lukiossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätön aloitus. Asetteko Suomessa ja vaimo suomalainen? En ole koskaan kuullut suomalaisesta naisesta, jonka mielestä vaimon ei tarvitse käydä töissä. Eri asia on, jos lasten hoidosta on sovittu yhdessä, mutta tämä nyt on aina vain väliaikaista.
Puhuitteko tästä lainkaan ennen lasten saantia ja avioliittoa? Ja miksi ette? Minusta ihan perusasioita puhuttavaksi, jo seurustelusuhteessa.
Joo, asutaan suomessa ja vaimo suomalainen. Perustelee sillä ettei hänen äitinsä tai isoäitinsäkään käynyt töissä....
Joo, hei ihan tosissaan! Jos yrittää provota, kannattaa se edes tehdä taidolla:DDDD Kukaan TÄYSIJÄRKINEN ei usko, että vaimo haluaa olla kotona lasten kanssa koko elämänsä, koska isoäitikin oli kotona. :D Mitähän hänen äitinsä teki ? Ei kotirouvia ole Suomessa ollut enää vuosikymmeniin. Vielä sen edustusrouvan ymmärtää, mutta hänelläkin on työ ja se on edustaa sitä miestä. Mutta silloin miehen täytyy toki tienata vähän paremmin kuin ap:n Suomessa on kyllä naiset olleet paljonkin kotona, mutta siellä oli heidän työpaikkansakin, eli maatalous. Navetta ja karja.
Eihän vaimo istukaan kotona lasten kanssa... käy ystäviensä kanssa jossakin, joko 3v mukanaan tai vie äidilleen hoitoon. Ei hän halua töihin, ei edes opiskella. Vaimo oli tarjoilijana ennenkuin menimme naimisiin. Aloittaja
Olisko nyt sitten sellainen oppi tästä itselle, että seuraava vaimo tai naisystävä on sitten normaali ihminen normaalilla aivotoiminnalla ja elmänhallinnalla.
Kauhea tilanne. Mietin että tarviit ehkä toisenlaisen kohtaamistavan kun vaimosi ei tajua. Ootko sanonut vaimollesi miltä itsestäsi tuntuu? Siis niin että et heti syytä/pakota töihin, vaan kertonut että sinä teet kaiken etkä jaksa, sun hyvinvointi on kortilla. Että teet niin paljon töitä ja mikään ei riitä, sulla on paha olo ja oot väsynyt. Tähänkinkö hän suhtautuu välinpitämättömästi? Luulisi että jos rakastaa, sinunkin hyvinvoinnilla on väliä. Ehkä hän on niin kiinni omassa kuplassaan ettei tajua kuinka paljon sinä uhraudut yhteisen hyvän eteen. Jos ei tajua edelleenkään, alkaa ero kyllä varmaan olla paras ratkaisu. tuollainen itsekkyys on ikävää, jos ei edes yritä tehdä mitään.
Mun ex-mies lopetti opiskelun siihen päivään, kun jäin äitiyslomalle. Ei tehnyt kotitöitä, hoitanut lasta, opiskellut tai käynyt työssäkään. Luuli ilmeisesti, että olin ns. nalkissa. Pari vuotta vielä katsoin, kun neuvolassa ja lähipiirissä vakuuttelivat minulle, että miehellä oli "isyyskriisi" ja menee ohi. No, ei ollut tai sitten on vieläkin päällä, vaikka lapsi on jo aikuinen.
Tekee sentään kotitöitä.
Minun tuleva ex-mies ei tee oikeasti mitään. Herää sohvalta 11 aikaan, istuu sohvalla yöhön asti ja nukkuu sitten sohvalla. Käy toki vessassa ja jääkaapilla. Ulos ei mene koskaan, paitsi kauppaan pari kertaa viikossa, nyt kun lakkasin passaamasta häntä, enkä käy enää hänelle ruokaostoksia. Hän kun ei kuitenkaan syö samaa kuin muu perhe. Ei käy töissä, ei hoida lapsia, ei tapaa ihmisiä, ei harrasta, ei tee kotitöitä, ei saa edes omia astioitaan koneeseen tai vaatteitaan pyykkikoriin.
On varmasti masentunut, mutta ei sitä myönnä, koska hänen mielestään masennus on heikkojen ihmisten laiskuutta. Ei hae apua.
Minä etsin hänelle nyt uutta asuntoa, koska en jaksa enää tätä. Tätä on jatkunut jo useampi vuosi ja olen ollut tukena ja apuna, mutta mies liimautuu päivä päivältä enemmän kiinni sohvaan. Enempää en voi tehdä, ellei hän suostu hakemaan masennukseen apua. Lapsiakin jo ahdistaa tilanne.
Mua jotenkin huojentaa kuulla, että näitä tyyppejä on naisissakin. Yleensähän ne on miehiä, jotka ottavat naisen hyödykkeekseen, kun nainen kuvittelee alkavansa rakentaa hyvää parisuhdetta elämänkumppanin kanssa.
Ap, jos sun vaimo on sulle vaan vaimo niin onnea vaan. Tollaista kaikkea voi tapahtua, kun ottaa toisen ihmisen vähän kuin koiran tai auton. Mutta jos te olette oikeasti myös toistenne parhaat kaverit/ sielunkumppanit/ sparraajat, innostajat, tukijat tms. niin sitten kyllä ihmetyttää, että olette saaneet asianne noin solmuun.
Olen kyllä kuullut muutamilta sukulaisilta tarinoita näistä miniöistä, jotka asettuvat suhteeseen ja kuvittelevat saaneensa saaliin, joka rahoittaa heidän elämäänsä. Työssäkäynti ei ole ollut ensisijaisesti mielessä omien haaveiden toteuttamiseksi.
Naista ei kannata ottaa vakituiseksi. Siitä on ennemmin tai myöhemmin ongelmia. Pelkkä pano on ainoa järkevä tapa. Suhteissa tulee aina omgelmia.
Vierailija kirjoitti:
Naista ei kannata ottaa vakituiseksi. Siitä on ennemmin tai myöhemmin ongelmia. Pelkkä pano on ainoa järkevä tapa. Suhteissa tulee aina omgelmia.
Voisin taata, että pelkässä panosuhteessakin tulee ongelmia.
Tasapainoinen nainen ei halua pelkkää panosuhdetta, hänen kanssaan olisi potentiaalia saada muuten mukava ja kiva elämä. Nainen lähtee, kun tajuaa tilanteen.
Nainen, joka haluaa pelkkää panosuhdetta, on yleensä jotenkin henkisesti epävakaa ja/tai itsetunto nollissa. Draamaa tiedossa ja isolla kädellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naista ei kannata ottaa vakituiseksi. Siitä on ennemmin tai myöhemmin ongelmia. Pelkkä pano on ainoa järkevä tapa. Suhteissa tulee aina omgelmia.
Voisin taata, että pelkässä panosuhteessakin tulee ongelmia.
Tasapainoinen nainen ei halua pelkkää panosuhdetta, hänen kanssaan olisi potentiaalia saada muuten mukava ja kiva elämä. Nainen lähtee, kun tajuaa tilanteen.
Nainen, joka haluaa pelkkää panosuhdetta, on yleensä jotenkin henkisesti epävakaa ja/tai itsetunto nollissa. Draamaa tiedossa ja isolla kädellä.
Ai jos nainen haluaa seksiä, on epänormaali, huh, mitä luulottelua. Ihan älytöntä. Moni varmasti ollut suhteessa jo vuosikymmeniä.
Vanha ketju, ap tuskin enää lukee. Jos lukee, vois kertoa mitä kuuluu.
Jep, olis mielenkiintoista kuulla, miten ap:llä menee nykyään.
Ihan hauskaa lukea kommentteja, joiden mukaan nykyään tai kymmeniin vuosiin ei ole ollut naisia, jotka haluavat olla ”vain” rouvia😅
Minulla on kaksi tätiä, jotka eivät koskaan ole olleet töissä. Näyttivät naamaansa yliopistolla sen verran, että nappasivat miehet ja tekivät lapset. Nuorimmaiset ovat nyt ehkä 38-vuotiaita, joten enää ei tartte vaippoja vaihtaa. Myös pari serkkuani ovat samalla tiellä. Ihan lienevät tyytyväisiä elämäänsä - tai sitten feikkaavat tosi hyvin.
Miksi ihmeessä ap teki vaimon kanssa kolmannen lapsen, jos 10 vuotta on jo kinastellut hänen töihin lähtemisestään?
Kuin yliopistosta valmistunut työntekijä, joka yrittää teettää töitä muilla. Ilmeisenä perusteena, että on jonkun aikaa työskenneltyään vihdoin valmistunut. Ansaitsee siis toimia suunnittelijana etenkin yliopiston rahoilla. Sinun vaimosi taas on lapsia hankkinut vaimo.
Jos vaimo saa työttömyyskorvausta, hankkikoon omat vaatteensa ja ostoksensa sillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naista ei kannata ottaa vakituiseksi. Siitä on ennemmin tai myöhemmin ongelmia. Pelkkä pano on ainoa järkevä tapa. Suhteissa tulee aina omgelmia.
Voisin taata, että pelkässä panosuhteessakin tulee ongelmia.
Tasapainoinen nainen ei halua pelkkää panosuhdetta, hänen kanssaan olisi potentiaalia saada muuten mukava ja kiva elämä. Nainen lähtee, kun tajuaa tilanteen.
Nainen, joka haluaa pelkkää panosuhdetta, on yleensä jotenkin henkisesti epävakaa ja/tai itsetunto nollissa. Draamaa tiedossa ja isolla kädellä.
Ai jos nainen haluaa seksiä, on epänormaali, huh, mitä luulottelua. Ihan älytöntä. Moni varmasti ollut suhteessa jo vuosikymmeniä.
Vanha ketju, ap tuskin enää lukee. Jos lukee, vois kertoa mitä kuuluu.
Onko sinulla lukihäiriö vai muuten vaan käsityskyvyn puutteita? Vai luuletko, että ainoastaan pelkässä panosuhteessa olevat nauttivat seksistä? Ainakin omalta osaltani panosuhteessa seksi oli paljon kökömpää kuin rakastavassa parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätön aloitus. Asetteko Suomessa ja vaimo suomalainen? En ole koskaan kuullut suomalaisesta naisesta, jonka mielestä vaimon ei tarvitse käydä töissä. Eri asia on, jos lasten hoidosta on sovittu yhdessä, mutta tämä nyt on aina vain väliaikaista.
Puhuitteko tästä lainkaan ennen lasten saantia ja avioliittoa? Ja miksi ette? Minusta ihan perusasioita puhuttavaksi, jo seurustelusuhteessa.
Et ole koskaan kuullut puhuttavan kotirouvista? Oletko työläiskodista?
No minä olen kyllä kuullut puhuttavan, mutta en tunne yhtä ainutta alle 65-vuotiasta naista, joka olisi/olisi ollut sellainen, ja yli 65-vuotiaistakin vain yhden. Ap:n tilanne kuulostaa lähes uskomattomalta, jos vaimonsa on ihan terve ja normaalisti käyttäytyvä ihminen.
Ap, sano että haluat erota ja että aiot hakea lasten lähihuoltajuutta tai viikko-viikkoa. Katso mitä sanoo siihen. Sinulla voi itse asiasaa olla ihan hyvät mahikset lähihuoltajuuteen, koska jos eroatte, pystyt ehkä pitämään lasten kodin, vaimosi taas varmasti ei? Tietenkään et vie lapsia äidiltään, vaan pyrit oikeasti viikko viikkoon tai laajoihin tapaamisiin, mutta katso mitä sanoo tuohon.Mitenkä tämän ap tilanne paranisi sillä, että hän hoitaisi lapsia jokatoinen viikko ihan itse ja silti maksaisi niitä nykyisiä velkoja yksin (ellei kotia pantaisi myyntiin ja muutettaisi vuokralle)? Lapset pitäisi silti ruokkia ihan samalla lailla. Vaimolla tietenkin tilanne helpottuisi, kun tarvitsisi hoitaa lapsia vain joka toinen viikko. Mieshän ei nytkään vaimolle pahemmin rahaa anna. Vaimo joutuisi kortistoon, koska tuskin töitä ihan tuosta vaan 10v kotona olleelle löytyy, eli saisi sen 500-600e/kk vai mitä se työttömyyskorvaus nykyään on. Vaimollahan voisi elintaso jopa nousta. Asumistukeakin varmasti saisi. Ja miehelle voi tulla yllätyksenä, miten raskasta lastenhoito töiden päälle on. Ja viepä siinä yhtä harrastuksiin, joudut pukemaan ja ottamaan sen 3 vuotiaan mukaan, koska ei sitä voi kotiinkaan jättää kun ei siellä ole toista vanhempaa. Uskon, että mies vain joutuu ojasta allikkon. Suo siellä, vetelä täällä....
Kyllä se ap:n tilanne paranisi kun vaimo joutuisi omalta osaltaan vastaamaan menoista, käytännössä joka toinen viikko. Vaikka tuilla eläisi niin eipä olisi enää ap:n lompakolla loisimassa. Ja ap pääsisi siitä henkisestä stressistä mikä nykytilanteeseen liittyy. Ja saisi mahdollisuuden jossain vaiheessa löytää ihan normaalisti käyttäytyvän kunnollisen naisen joka ei käytä sumeilematta hyväksi ja elä toisen rahoilla.
Kolmen lapsen äitipuoleksi tervetuloa? Kyllä tuossa aika helposti taitaa käydä niin, että jos löytyy ketään, äitipuoli on lapsista piittaamaton jyrä tai sitten tossu. Jälkimmäinen toki antautuu itse hyväksikäytettäväksi, enkä taida heti uskoa että sellaisia kolmen lapsen yksinhuoltajaisiä olisi joka oksalle, jotka eivät ottaisi uutta naista nimenomaan rikkoutunutta monitoimikonetta korvaamaan.
Mutta jos mies on valittanut vuosikymmenen siitä että nainen ei tee mitään samalla kun tällä on kolme lasta, en oikein osaa suositella edes kokeilemaan, miten itseltä luonnistuu. Jos olisi edes jossain vaiheessa kyennyt arvostamaan naista, ehkä keskusteluyhteyskin olisi ollut mahdollinen.
Mutta ei sillä. Onhan niitä hulluja ja kamalia naisia. Ei vain niin paljon kuin erohaaveisten miesten jutuista voisi päätellä. Olkoonkin, että minustakin on kauheaa jos mies on tehnyt ylitöitä pitkään. Jos kumpikaan haluaa että lasten kanssa ollaan pitkään kotona, sitten on elintaso mitoitettava sitä myöten.
Vaikea sanoa ap:lle mitä tehdä.
Meillä oli sama asetelma että minä olin lasten kanssa kotona ja hoidin kotityöt kunnes nuorin täytti 3v.
Halusin hoitaa lapset kotona ja panostaa heihin ja toki kokonaisuuteen.
Mieheni ei arvostanut asiaa yhtään. Sätti koko ajan kaikesta ja oli katkera kun olin kotona vain lomalla enkä tienannut. Hänen ei tarvinnut tehdä lainkaan kotitöitä mutta arvosteli minua kaikesta.
Noh, kun läksin sitten töihin, aikani ei riuttänyt enää hoitaa yksin kotitöitä ja aikaisen aamu herätyksen vuoksi menin lasten kanssa samaan aikaan nukkumaan niin meillä ei enää ollut yhteisiä iltoja. Vuoden verran tein töitä ja kotitöitä ja mies valitti jos kotitöitä ei oltu tehty tai ne oli tehty huonosti. Valitusta tuli siitäkin kun ei ollut seksiä.
Tätä kuuntelin vuoden ja sitten riitti se arvostuksen ja tuen puute.
Erosimme ja mieheni oli suunniltaan.
Hänen toiveesta otimme viikko-viikko elämän käyttöön. Alku oli aika helvettiä mutta lopulta kaikki asettui uomiinsa ja nyt kaikki on hyvin.
Nykyinen puoliso arvostaa mua moninverroin enemmän ja sopii mulle hyvin.
Tuttu tunne. Naisten syy avioitua on juuri tuo. Miksi itse menit naimisiin? Saadaksesi seksiä😄😄😄? Miesparka...
Vedä ens kerralla lättyyn ku nakkikastike palaa pohjaan. Jos valittaa ni tokaise että itsehän halusit vanhanaikaisen liiton, sillon ämmät piti pään kiinni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naista ei kannata ottaa vakituiseksi. Siitä on ennemmin tai myöhemmin ongelmia. Pelkkä pano on ainoa järkevä tapa. Suhteissa tulee aina omgelmia.
Voisin taata, että pelkässä panosuhteessakin tulee ongelmia.
Tasapainoinen nainen ei halua pelkkää panosuhdetta, hänen kanssaan olisi potentiaalia saada muuten mukava ja kiva elämä. Nainen lähtee, kun tajuaa tilanteen.
Nainen, joka haluaa pelkkää panosuhdetta, on yleensä jotenkin henkisesti epävakaa ja/tai itsetunto nollissa. Draamaa tiedossa ja isolla kädellä.
Tämä vuoksi käynkin enää pelkästään maksullisilla. En tosiaan kaipaa naisilta muuta kuin seksiä, ja kukaan ei ole vielä ollut halukas sellaiseen suhteeseen kanssani.
Ymmärrän toisaalta mitä ap tarkoittaa, mutta ap on myös ihan järjettömän lapsellinen. Kyllä lasten hoitaminen on ihan työtä, ei se lapsen kanssa kotona oleminen ole mitään makailua vaan sohvalla telkkarin edessä tai pitkään nukkumista ja hengailua. Kunnollinen mies myös haluaa elättää perheensä ja haluaa omalle perheelleen parasta, eikä nillitä siitä, että "joutuu" maksamaan. Itse olet ne lapset tehnyt ja puolisosi valinnut ja myös hyväksynyt sen miten teillä raha-asiat hoidetaan. Toisaalta taas ottaisin tämän talousasian ihan perheen yhteisestä näkökulmasta esiin, esim. sitä kautta että haluaisit, että perheellä olisi yhteisesti parempi taloudellinen tilanne ja esim. lapsille olisi mahdollisuus kustantaa esim. harrastuksia.
Kyllä mun käly on ihan suomalainen ja tällä asenteella hän on mennyt nyt reilun 20v, nuorin on nyt 11v. En osaa sanoa oliko asia puhuttu ennen lastenhankintaan ryhtymistä puolisoiden kesken, eikä juuri kiinnostakaan. Sen verran olen päättänyt, että minä en heidän lainojaan takaile (eikä sitten takaile mieskään, kenen veljen vaimo on siis kyseessä, kun omaisuus on meillä puoliksi) enkä vippejä anna.