Lue keskustelun säännöt.
Puolisoni tyhjentää jääkaapin.
Nyt alkaa jo oikeasti pistään vihaksi. Menen kauppaan, haen tarvikkeet ja kun seuraavana päivänä alan kokkaamaan, hyvä osa niistä puuttuu. Kiva tehdä nakkikastiketta kun nakit puuttuu, kiva tehdä ruokaa kun pähkinät on syöty. Lapsille ostan pikkuiset rahkat, niitä jotka on hyvä jos kahden ruokalusikallisen kokoisia, syöty. Pieni karkkipussi perjantaina ostettu jotta lapset saa hieman herkkuja lauantaina, syöty. Fetajuustot salaattiin, katoavat noin vaan.
Ja olen sanonut, älä syö näitä, käytän ne kunnon ruokaan tai ne on lapsille.
Menen kauppaan kysyn, haluaako mehua tai limsaa itselleen, ikinä ei halua, ei karkkia ei halua ei. Ja sitten vetelee ne illalla pois. Eikä auta vaikka ostan niin paljon että riittä kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle, ei, se vetää silti kaiken ja lopulta mäkisee miten mahaan sattuu tai karkit lihottaa.
Jumaliste, kaikki pitää piilottaa kuin lapselta ja silti se aloittaa iltaisin kaappien kollaamisen jos jotakin löytäisi. Perhana lapsetkin itkee kun heidänkin osuudet ahneudessaan vetää. Ikinä ei saisi mitään ostaa, mutta en halua lapsiakaan ilman hyvää silloin tällöin jättää tai kokata vaan keittoja, mitä ei pysty närkkimään.
Kun kysyn etsintäretken aikana onko nälkä, ei kuulemma ja lopettaa, kunnes taas myöhemmin aloittaa etsintä retkensä.
Miten hemmetissä mä estän tota miestä syömästä kaikkea. Ruokaa saa syödä niin paljon kun haluaa mutta se syö vaikkei ole nälkä, myöntää sen itsekin.
Kommentit (1186)
Jos miehelläsi on yksinkertaisesti nälkä, muttei hienotunteisuuttaan kehtaa kertoa sitä ääneen. Jos on lohtusyömistä, miksi kiusaat miestäsi, etkä anna hänellekin huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(Alonassa tsyyjokei a vanvangei, yuu sei. Aa vin ge karma aaaaaaaa) alman karma biisi. Mut lemppari alman biiseistä microphone sheeka.
Katy perryn roar, (roooaaaar).
( look what meidmiit yo) taylor swift!
Mu vaatekaappii on tonkimassa jeff the killer! Oikeest!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heitä se porsas mäelle syömästä koko ajan. Mulkvisti ei ymmärrä puhetta, josko ymmärtäisi sitten ulkoruokinnassa paremmin, mitä tehdään ja mitä ei.
Voin sanoa, että alkaa oleen lähellä. On niin turhauttavaa kun pyyntösi (älä syö lasten karkkeja) ohitetaan pienessä hetkessä (n. 20min) ja kohta kuuluu miten lapsi juoksee isänsä luo itkien, huutaen älä syö mun karkkia.
Ap
Pisteet miehelle! Parempi ne karkit on aikuisen suussa kuin lasten. Vai haluatko kasvattaa niistä samanlaisia kuin isänsä?
Tämä ei koske yksin karkin syöntiä vaan myös tuota muuta jatkuvaa ruuan mättäämistä.
Mitä pahaa siinä on?
Ostaa sitä ruokaa tarpeeksi.
9/10 naisesta ei tajua miten paljon miehet syö. Mies voi syödä helposti päivässä enemmän kuin nainen viikossa.
No joku ei selvästi tajua miten paljon naisten on terveellistä syödä.
Tulee mieleen mun kasvuiässä oleva murrosikäinen poika. Sille voi iskeä treenien jälkeen kauhea nälkä ja vetää jääkaapista kaiken mikä osuu sen silmien eteen. Yleensä syö ihan kunnon ruokaa mutta kanapata mistä luulen riittävän seuraavallekin päivälle menee yhdessä päivässä. Olen oppinut jo ennakoimaan hänen nälkänsä ja saatan tehdä ison Annoksen esim rahkaa iltapalaksi, niin ei sitten syö myöhemmin enää muuta. Voin kuvitella ap tapauksen. Mä varmaan pakottaisi ukon kauppaan hakemaan puuttuvat nakit. Tekisin myös enemmän uunipatoja tms missä paljon kasviksia. Ja tekisin rahkakulhon jääkaappiin mistä voi syödä pahimpaan nälkään. Entäs uunipuuro iltapalaksi? Ei kai sen päälle jaksa syödä enää muuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MirandaUusi kirjoitti:
OIKEESTI OIKEESTI OIKEESTI OIKEESTI OIKEESTI OIKEESTI!!!!!!!!!!!!
Siis oliko oikeesti ihan pakko kirjoittaa tollanen viesti
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen mun kasvuiässä oleva murrosikäinen poika. Sille voi iskeä treenien jälkeen kauhea nälkä ja vetää jääkaapista kaiken mikä osuu sen silmien eteen. Yleensä syö ihan kunnon ruokaa mutta kanapata mistä luulen riittävän seuraavallekin päivälle menee yhdessä päivässä. Olen oppinut jo ennakoimaan hänen nälkänsä ja saatan tehdä ison Annoksen esim rahkaa iltapalaksi, niin ei sitten syö myöhemmin enää muuta. Voin kuvitella ap tapauksen. Mä varmaan pakottaisi ukon kauppaan hakemaan puuttuvat nakit. Tekisin myös enemmän uunipatoja tms missä paljon kasviksia. Ja tekisin rahkakulhon jääkaappiin mistä voi syödä pahimpaan nälkään. Entäs uunipuuro iltapalaksi? Ei kai sen päälle jaksa syödä enää muuta?
Oletko ajatellut opettaa poikasi valmistamaan itsekin ruokaa? Otatko hänet mukaan kauppaan, entä suunnittelemaan aterioita? Jos et, aloita heti. Tuota menoa susta tulee aloittajan anoppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n miehellä ei ole nälkä mutta joku puutostila. Päivällä syöty ruoka ei pidä nälkää loitolla. Kannattaa miettiä ruokavalionuutosta.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa noille lihoville iltasyöpöille ostaa esim. liiteristä porkkanaa, kukkakaalia ja muita vihanneksia. Sitten pestä ja pilkkoa ne valmiiksi naposteltaviksi jääkaappiin. Pöydälle viinirypäleitä jne. Sitten myös kannattaa leipoa tai ostaa valmiita leivonnaisia koko ajan pöydälle, niin että niistä ei tule pulaa. Kun kaikkea on esillä riittävästi, niin miehet vähentää huomattavasti syöntiä.
Miksi tämäkin neuvo ei kuulunut että kerro miehellesi, että ostaa vihanneksia ja leipoo itselleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukollinen kaappi. Yksi jääkaappiin ja yksi kuivamuonille. Mies ei varmaan itse pysty kontrolloimaan käytöstään, joten mikään muu ei tehoa kuin ruuat lukkojen taakse. Tai sellaiseen piiloon, mistä ei löydä. Itselläni on samanlainen ongelma, ollut lapsesta asti. Välillä tulee sellainen herkunhimo, ettei kaapissa säästy mikään herkku. En kuitenkaan kauppaan asti mene yleensä ostamaan mitään, vaan jossei kotoa mitään löydy niin olen ilman. Välillä taas pystyn herkkuja säästämään aika hyvin. Onko se sitten ahmimishäiriö. Stressi ainakin pahentaa sitä merkittävästi. Ja ruokavalio vaikuttaa. Jos syö säännöllisesti ja terveellisesti, tulee vähemmän mielihaluja. Tuo stressi on kuitenkin se kaikista isoin tekijä.
Minun mies urheilee paljon ja se vaikuttaa hänen ruokaansa. Hän käy salilla, harrastaa jääkiekkoa, säbää, mutta myös pyöräilee, hiihtää, juoksee ja sitten miesporukassa lihasten huoltoliikuntaa kuntosalin tunneilla. Mies tulee kotiin viikolla vähän ennen kuin lapset menevät nukkumaan ja se hetki on pyhitetty lapsille. Lauantait ovat taas minun kuntopäiviä, mies on silloin lasten kanssa kun minä käyn jumpalla ystäväni kanssa.
Minunkin mieheni syö paljon mutta hän käy itse kaupassa, ostaa omat ruokansa ja valmistaa myös itse ruokansa. Hän syö 5-7 kertaa päivässä, 3-4 tunnin välein, paljon enemmän kuin me lasten kanssa. Mies syö hedelmiä, marjoja, täysjyvää, lihaa, kanaa, kalaa pari kertaa viikossa, tuoreita vihanneksia, kananmunaa, viiliä, jogurttia, rahkaa, raejuustoa.
Minun on helpompi miettiä mitä syödään lasten kanssa ja ruoka riittää aina pariksi päiväksi kun mies hoitaa oman ruokansa. Yleensä meillä on aamulla puuro tai muroja ja sitten lapset syövät päiväkodissa, minä teen eväät töihin. Illalla käydään lasten kanssa kaupassa ja tehdään jotain helppoa, lapset tykkää makaronilaatikosta tai spagetista, sitten uunimakkara ja ranut kelpaa aina. Jauheliharuuat on lasten suosikkeja, tehdään yhdessä vaikka hampurilaisia ketsupilla ja tomaatilla. Mies ei todellakaan ota jääkaapista lasten jugurtteja tai vanukkaita, hänellä on omansa. Lasten karkkit ja limsat saa olla rauhassa, mies tekee omat smoothiensa, ei syö karkkia, korkeintaan raakasuklaata. Minä leivon sunnuntaina aina pullaa, lapset tykkää ihan tavallisista korvapuusteista. Mies syö ehkä yhden korvapuustin viikonloppuna ja meille jää sitten lasten kanssa pellillinen puusteja.
En käsitä miten jotkut miehet voivat syödä lastensa ruokia, meillä mies hoitaa omat ruokansa ja kauppareissunsa ja me lasten kanssa omamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun mies urheilee paljon ja se vaikuttaa hänen ruokaansa. Hän käy salilla, harrastaa jääkiekkoa, säbää, mutta myös pyöräilee, hiihtää, juoksee ja sitten miesporukassa lihasten huoltoliikuntaa kuntosalin tunneilla. Mies tulee kotiin viikolla vähän ennen kuin lapset menevät nukkumaan ja se hetki on pyhitetty lapsille. Lauantait ovat taas minun kuntopäiviä, mies on silloin lasten kanssa kun minä käyn jumpalla ystäväni kanssa.
Minunkin mieheni syö paljon mutta hän käy itse kaupassa, ostaa omat ruokansa ja valmistaa myös itse ruokansa. Hän syö 5-7 kertaa päivässä, 3-4 tunnin välein, paljon enemmän kuin me lasten kanssa. Mies syö hedelmiä, marjoja, täysjyvää, lihaa, kanaa, kalaa pari kertaa viikossa, tuoreita vihanneksia, kananmunaa, viiliä, jogurttia, rahkaa, raejuustoa.
Minun on helpompi miettiä mitä syödään lasten kanssa ja ruoka riittää aina pariksi päiväksi kun mies hoitaa oman ruokansa. Yleensä meillä on aamulla puuro tai muroja ja sitten lapset syövät päiväkodissa, minä teen eväät töihin. Illalla käydään lasten kanssa kaupassa ja tehdään jotain helppoa, lapset tykkää makaronilaatikosta tai spagetista, sitten uunimakkara ja ranut kelpaa aina. Jauheliharuuat on lasten suosikkeja, tehdään yhdessä vaikka hampurilaisia ketsupilla ja tomaatilla. Mies ei todellakaan ota jääkaapista lasten jugurtteja tai vanukkaita, hänellä on omansa. Lasten karkkit ja limsat saa olla rauhassa, mies tekee omat smoothiensa, ei syö karkkia, korkeintaan raakasuklaata. Minä leivon sunnuntaina aina pullaa, lapset tykkää ihan tavallisista korvapuusteista. Mies syö ehkä yhden korvapuustin viikonloppuna ja meille jää sitten lasten kanssa pellillinen puusteja.
En käsitä miten jotkut miehet voivat syödä lastensa ruokia, meillä mies hoitaa omat ruokansa ja kauppareissunsa ja me lasten kanssa omamme.
Mutta siis tuossakin tapauksessa mies elää aivan omaa elämäänsä ja tekee omat ruokansa, hänelle ei mitenkään kuulu esim. lasten ruoat????
Onko toi joku perhe?
No ostatte sille niitä herkkuja kun kerran niitä syö! Mitä sä sitä enää siltä kyselet kun tiedät miten se käyttäytyy. Ihme hääräilyä aikuisen ihmisen syömisellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohis, mutta mitä nämä huonosti kirjoittavat pissikset ovat, jotka ovat tähän( kin) ketjuun ilmaantuneet..Vaikuttaa melko häiriintyneeltä. Epäilen kyllä että kyseessä yksi ja sama henkilö, trollaavat muissakin ketjuissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mies urheilee paljon ja se vaikuttaa hänen ruokaansa. Hän käy salilla, harrastaa jääkiekkoa, säbää, mutta myös pyöräilee, hiihtää, juoksee ja sitten miesporukassa lihasten huoltoliikuntaa kuntosalin tunneilla. Mies tulee kotiin viikolla vähän ennen kuin lapset menevät nukkumaan ja se hetki on pyhitetty lapsille. Lauantait ovat taas minun kuntopäiviä, mies on silloin lasten kanssa kun minä käyn jumpalla ystäväni kanssa.
Minunkin mieheni syö paljon mutta hän käy itse kaupassa, ostaa omat ruokansa ja valmistaa myös itse ruokansa. Hän syö 5-7 kertaa päivässä, 3-4 tunnin välein, paljon enemmän kuin me lasten kanssa. Mies syö hedelmiä, marjoja, täysjyvää, lihaa, kanaa, kalaa pari kertaa viikossa, tuoreita vihanneksia, kananmunaa, viiliä, jogurttia, rahkaa, raejuustoa.
Minun on helpompi miettiä mitä syödään lasten kanssa ja ruoka riittää aina pariksi päiväksi kun mies hoitaa oman ruokansa. Yleensä meillä on aamulla puuro tai muroja ja sitten lapset syövät päiväkodissa, minä teen eväät töihin. Illalla käydään lasten kanssa kaupassa ja tehdään jotain helppoa, lapset tykkää makaronilaatikosta tai spagetista, sitten uunimakkara ja ranut kelpaa aina. Jauheliharuuat on lasten suosikkeja, tehdään yhdessä vaikka hampurilaisia ketsupilla ja tomaatilla. Mies ei todellakaan ota jääkaapista lasten jugurtteja tai vanukkaita, hänellä on omansa. Lasten karkkit ja limsat saa olla rauhassa, mies tekee omat smoothiensa, ei syö karkkia, korkeintaan raakasuklaata. Minä leivon sunnuntaina aina pullaa, lapset tykkää ihan tavallisista korvapuusteista. Mies syö ehkä yhden korvapuustin viikonloppuna ja meille jää sitten lasten kanssa pellillinen puusteja.
En käsitä miten jotkut miehet voivat syödä lastensa ruokia, meillä mies hoitaa omat ruokansa ja kauppareissunsa ja me lasten kanssa omamme.
Mutta siis tuossakin tapauksessa mies elää aivan omaa elämäänsä ja tekee omat ruokansa, hänelle ei mitenkään kuulu esim. lasten ruoat????
Onko toi joku perhe?
Kyllä me olemme ihan oikea perhe! Sanoinhan, että mies tulee joka ilta kotiin, että ehtii näkemään lapset ennen heidän nukkumaan menoa. Ja lauantaipäivät mies huolehtii lasten päiväruokailun kun minä olen jumpalla.
Me molemmat käymme työssä ja meillä on omat rahamme. Koska mies urheilee niin paljon niin hänellä menee 500-600 euroa kuussa ruokaan ja meillä lasten kanssa vain joku 200-300 euroa kuussa niin ei ole mitään järkeä minun kannaltani pitää yhteistä tiliä ruokaan tai edes laittaa ruokaa kuin ehkä viikonloppuisin. Mutta ollaan siis yhdessä päätetty näin.
Mies on sitä paitsi nirso ruualle, lapset tykkäävät valmislaatikoista esim. makaronilaatikko ja lihaperunasoselaatikko ja sitten vaaleista karjalanpiirakoista ja pikkukinkkupitsoista, ne on helppo nopeasti vain lämmittää illalla mutta mies ei niitä syö. Minusta tämä on paljon parempi systeemi ettei minun tarvitse ainakaan miettiä onko lapsille ruokaa vai onko jääkaappi tyhjä!!!
Mä pakottaisin miehen käymään kaupassa ja olemaan kokkausvastuussa kuukauden ajan. Oppisi säästämään ruoka-aineet ruoanlaittoon. Sun on kyllä pakko tehdä asialle jotain. Tuo ei ainakaan toimi että jatkat ruoan ostamista, kun miehellä ei ole itsekontrollia.
Miten te ”pakotatte” aikuisen ihmisen tekemään mitään???
Suomessa kun ei ole orjuutta.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mies urheilee paljon ja se vaikuttaa hänen ruokaansa. Hän käy salilla, harrastaa jääkiekkoa, säbää, mutta myös pyöräilee, hiihtää, juoksee ja sitten miesporukassa lihasten huoltoliikuntaa kuntosalin tunneilla. Mies tulee kotiin viikolla vähän ennen kuin lapset menevät nukkumaan ja se hetki on pyhitetty lapsille. Lauantait ovat taas minun kuntopäiviä, mies on silloin lasten kanssa kun minä käyn jumpalla ystäväni kanssa.
Minunkin mieheni syö paljon mutta hän käy itse kaupassa, ostaa omat ruokansa ja valmistaa myös itse ruokansa. Hän syö 5-7 kertaa päivässä, 3-4 tunnin välein, paljon enemmän kuin me lasten kanssa. Mies syö hedelmiä, marjoja, täysjyvää, lihaa, kanaa, kalaa pari kertaa viikossa, tuoreita vihanneksia, kananmunaa, viiliä, jogurttia, rahkaa, raejuustoa.
Minun on helpompi miettiä mitä syödään lasten kanssa ja ruoka riittää aina pariksi päiväksi kun mies hoitaa oman ruokansa. Yleensä meillä on aamulla puuro tai muroja ja sitten lapset syövät päiväkodissa, minä teen eväät töihin. Illalla käydään lasten kanssa kaupassa ja tehdään jotain helppoa, lapset tykkää makaronilaatikosta tai spagetista, sitten uunimakkara ja ranut kelpaa aina. Jauheliharuuat on lasten suosikkeja, tehdään yhdessä vaikka hampurilaisia ketsupilla ja tomaatilla. Mies ei todellakaan ota jääkaapista lasten jugurtteja tai vanukkaita, hänellä on omansa. Lasten karkkit ja limsat saa olla rauhassa, mies tekee omat smoothiensa, ei syö karkkia, korkeintaan raakasuklaata. Minä leivon sunnuntaina aina pullaa, lapset tykkää ihan tavallisista korvapuusteista. Mies syö ehkä yhden korvapuustin viikonloppuna ja meille jää sitten lasten kanssa pellillinen puusteja.
En käsitä miten jotkut miehet voivat syödä lastensa ruokia, meillä mies hoitaa omat ruokansa ja kauppareissunsa ja me lasten kanssa omamme.
Mutta siis tuossakin tapauksessa mies elää aivan omaa elämäänsä ja tekee omat ruokansa, hänelle ei mitenkään kuulu esim. lasten ruoat????
Onko toi joku perhe?
Kyllä me olemme ihan oikea perhe! Sanoinhan, että mies tulee joka ilta kotiin, että ehtii näkemään lapset ennen heidän nukkumaan menoa. Ja lauantaipäivät mies huolehtii lasten päiväruokailun kun minä olen jumpalla.
Me molemmat käymme työssä ja meillä on omat rahamme. Koska mies urheilee niin paljon niin hänellä menee 500-600 euroa kuussa ruokaan ja meillä lasten kanssa vain joku 200-300 euroa kuussa niin ei ole mitään järkeä minun kannaltani pitää yhteistä tiliä ruokaan tai edes laittaa ruokaa kuin ehkä viikonloppuisin. Mutta ollaan siis yhdessä päätetty näin.
Mies on sitä paitsi nirso ruualle, lapset tykkäävät valmislaatikoista esim. makaronilaatikko ja lihaperunasoselaatikko ja sitten vaaleista karjalanpiirakoista ja pikkukinkkupitsoista, ne on helppo nopeasti vain lämmittää illalla mutta mies ei niitä syö. Minusta tämä on paljon parempi systeemi ettei minun tarvitse ainakaan miettiä onko lapsille ruokaa vai onko jääkaappi tyhjä!!!
Voi herran tähden minkä perhemallin ne sinunkin tytöt ja pojat saavat. Että isi urheilee kaikki päivät töidensä jälkeen, äiti hoitaa lapset paitsi lauantaisin, että isä tekee ruokaa vain itselleen, äiti ja lapset pärjätköön vähemmällä. Tuollaisenko liiton haluat tyttärillesi? Entä mistä luulet narsistipoikasi löytävän vaimon, joka suostuu tuohon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mies urheilee paljon ja se vaikuttaa hänen ruokaansa. Hän käy salilla, harrastaa jääkiekkoa, säbää, mutta myös pyöräilee, hiihtää, juoksee ja sitten miesporukassa lihasten huoltoliikuntaa kuntosalin tunneilla. Mies tulee kotiin viikolla vähän ennen kuin lapset menevät nukkumaan ja se hetki on pyhitetty lapsille. Lauantait ovat taas minun kuntopäiviä, mies on silloin lasten kanssa kun minä käyn jumpalla ystäväni kanssa.
Minunkin mieheni syö paljon mutta hän käy itse kaupassa, ostaa omat ruokansa ja valmistaa myös itse ruokansa. Hän syö 5-7 kertaa päivässä, 3-4 tunnin välein, paljon enemmän kuin me lasten kanssa. Mies syö hedelmiä, marjoja, täysjyvää, lihaa, kanaa, kalaa pari kertaa viikossa, tuoreita vihanneksia, kananmunaa, viiliä, jogurttia, rahkaa, raejuustoa.
Minun on helpompi miettiä mitä syödään lasten kanssa ja ruoka riittää aina pariksi päiväksi kun mies hoitaa oman ruokansa. Yleensä meillä on aamulla puuro tai muroja ja sitten lapset syövät päiväkodissa, minä teen eväät töihin. Illalla käydään lasten kanssa kaupassa ja tehdään jotain helppoa, lapset tykkää makaronilaatikosta tai spagetista, sitten uunimakkara ja ranut kelpaa aina. Jauheliharuuat on lasten suosikkeja, tehdään yhdessä vaikka hampurilaisia ketsupilla ja tomaatilla. Mies ei todellakaan ota jääkaapista lasten jugurtteja tai vanukkaita, hänellä on omansa. Lasten karkkit ja limsat saa olla rauhassa, mies tekee omat smoothiensa, ei syö karkkia, korkeintaan raakasuklaata. Minä leivon sunnuntaina aina pullaa, lapset tykkää ihan tavallisista korvapuusteista. Mies syö ehkä yhden korvapuustin viikonloppuna ja meille jää sitten lasten kanssa pellillinen puusteja.
En käsitä miten jotkut miehet voivat syödä lastensa ruokia, meillä mies hoitaa omat ruokansa ja kauppareissunsa ja me lasten kanssa omamme.
Mutta siis tuossakin tapauksessa mies elää aivan omaa elämäänsä ja tekee omat ruokansa, hänelle ei mitenkään kuulu esim. lasten ruoat????
Onko toi joku perhe?
Kyllä me olemme ihan oikea perhe! Sanoinhan, että mies tulee joka ilta kotiin, että ehtii näkemään lapset ennen heidän nukkumaan menoa. Ja lauantaipäivät mies huolehtii lasten päiväruokailun kun minä olen jumpalla.
Me molemmat käymme työssä ja meillä on omat rahamme. Koska mies urheilee niin paljon niin hänellä menee 500-600 euroa kuussa ruokaan ja meillä lasten kanssa vain joku 200-300 euroa kuussa niin ei ole mitään järkeä minun kannaltani pitää yhteistä tiliä ruokaan tai edes laittaa ruokaa kuin ehkä viikonloppuisin. Mutta ollaan siis yhdessä päätetty näin.
Mies on sitä paitsi nirso ruualle, lapset tykkäävät valmislaatikoista esim. makaronilaatikko ja lihaperunasoselaatikko ja sitten vaaleista karjalanpiirakoista ja pikkukinkkupitsoista, ne on helppo nopeasti vain lämmittää illalla mutta mies ei niitä syö. Minusta tämä on paljon parempi systeemi ettei minun tarvitse ainakaan miettiä onko lapsille ruokaa vai onko jääkaappi tyhjä!!!
Hyvä että mies tekee ruokaa :) mietin vaan, miehen käyttämät raaka-aineet kuulostaa paljon terveellisimmiltä, pitäiskö hänen tehdä ruoka samalla koko perheelle? Makaronilaatikot, ranut ja pizzat on huonoja terveydelle. Onko mahdollista että mies tekisi koko perheelle päivittäin ruuan? Meillä nimittäin mies on parempikin kokki kuin minä, vaikka olen ammatti-kokki :D niin olen huomannut että helpottaa paljon ajan käyttöä arjessa kun ei tarvitse kokata, ehdin tehdä muita koti-hommia :)
Näinhän se näköjään juuri on. Tyhmyydelle hihittelevät tyhmät naiset pitävät nurkissaan ne söpöt sohvalla röhnöttäjät ja jääkaappirosvot, baariin katoilijat ja muutenkin mulkvistit. Ne saavat juurikin tyhmiä lapsia ja sitä paitsi antavat saman perhe- ja parisuhdemallin jatkua lapsissaan: mies on mulkvisti ja nainen ensin hihittelee, sitten katsoo läpi sormien, yrittää paapoa ja peitellä miehen epäaikuisuutta, viimein nalkuttaa ja jos hyvin käy, ymmärtää joskus erota. Fiksut naiset ja miehet eivät nykyään edes arvaa lisääntyä, koska kokevat vastuullisuutta ja osaavat ehkäistä. Ikävä kyllä tästä seuraa se, että ihmiskunta vain tyhmistymistään tyhmistyy.