Lue keskustelun säännöt.
Miksi hankkiutua raskaaksi ja valittaa ihan koko ajan raskauttaan?
20.02.2018 |
Töissä tällainen tapaus. Ensiksi puoli vuotta yhtä pahoinvointia, nyt sitten selkäkipuja, närästystä ja unettomuutta plus kaikki maailman vaivat, mitä vain keksii.
Kiva kuunnella päivät pitkät tätä marinaa. Naisella on entuudestaan jo yksi lapsi ja raskaus oli kuulemma yhtä paha silloin, jos ei pahempikin.
Ymmärrän sinänsä, jos on vaikeaa, mutta hankkikoon terapeutin eikä kaataisi kaikkea meidän täysin syyttöminen niskaan. Erityisesti ärsyttää erään työtoverin puolesta, joka on tahattomasti lapseton. Lasta yritetty jo viitisen vuotta ja ikää alkaa olla neljäkymmentä.
Raskaana oleva tietää tämän varsin hyvin eli luulisi tajuavan olla hiljaa välillä.
Kommentit (24)
No, raskauksia on erilaisia ja vaikka itselläni on ollut vain yksi helppo niin pystyn kyllä kuvittelemaan, että pahimmillaan se on raskasta aikaa. Ja ehkä se sitten helpottaa oloa, kun siitä vähän purnaa. Ei se nyt pidemmän päälle tietysti ole hauskaa kuunneltavaa jos raskaana oleva ei muusta osaa puhua kun omasta olostaan. Tuntuu että monella raskaana olevalla käy niin, että se raskaus on ainoa asia mielen päällä ja siitä sitten tulee puhuttua maailman ääriin asti. Eikö tämä työkaveri pian jo jää äitiyslomalle, jos puoli vuotta on jo valittanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä, miksi ihmiset hankkiutuvat raskaaksi.
Jos lapsen haluaa itse valmistaa, niin on pakko hankkiutua raskaaksi. Mutta siinä olen samaa mieltä, ettei tarttisi niin paljon valittaa.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi ihmiset hankkiutuvat raskaaksi.
Yleensä he haluavat saada lapsen.
Ei kai kukaan raskaaksi hankkiudu pelkästään siksi, että haluaa olla raskaana. Se on vain välttämätön paha, jos haluaa lapsen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai se on nykyaikaa?
Harvassa ovat ne iloiset odottajat, jotka suorastaan nauttivat raskaudestaan. Tai nämä eivät sitten kehtaa edes puhua tästä, kun muilla on niin vaikeaa.
Yleensä hyväkuntoiselle ihmiselle raskaus on elämänmenoa pikkuvaivoineen siinä missä muukin aika. Ehkä tämä synnytysiän huima nousu, ylipaino-ongelmat, mt-häiriöt ym. ovat luoneet ilmapiirin, jossa on melkein pakko valittaa joka asiasta.
Höpö höpö. Ainoa syy miksi nykyään valitetaan enemmän on se että kehon vaivoista ja naisten asioista puhuminen ei ole enää tabu. Lisäksi raskausvaivat voi iskeä ihan kenelle vain. Itse olin hyväkuntoinen ja terve kun aloin odottaa ja raskaus tuhosi sen kaiken. Raskaus nyt vaan on perseestä suurimmalle osalle ainakin jossakin välissä. Se pahoinvointi ja kivut ja muut terveysongelmat on jotain aivan hirveää ja se käydään läpi koska se nyytti minkä siitä saa on sen arvoinen. 9kk kuitenkin on tippa meressä ja minusta saa valittaa vaikka tila onkin itse aiheutettu. Varsinkin muiden raskaana olevien kanssa oli kiva valittaa toisille ja saada vertaistukea.
Ja tämä: Miksi hankitaan lisää lapsia jos ensimmäisen kanssakin elämä on yhtä vali-vali-valitusta?! Älkää pliide sitten valittako jos kerran lisäännytte! Kukaan jaksa kuunnella. Mitäs hankit?! 😈
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meistä ei kukaan ole raskaana eli turha hakea vertaistukea.
Itselläni on kolme jo aikuista lasta ja en ole kiinnostunut keskustelemaan raskausvaivoista. En edes muista niitä olleen. Tämä ei tarkoita, ettei jotain olisi ollut, mutta mitään halukkuutta ei ole tähän aiheeseen.
Mutta olen siis hiljaa tai nyökkäilen myötätuntoisesti. Olen ihan kohtelias ja ystävällinen ihminen.
Ihmettelen vain tarvetta valittaa ihan koko ajan. Ymmärrän joskus jonkin maininnan toki varsinkin, jos se liittyy työasentoon tai muuten työhön.
Kuten edellä todettu, täytyy olla raskaana jos haluaa biologisen lapsen. Ja kenelle vain voi tulla vaivoja. Itselläni oli 24/7 päänsärkyä lähes koko raskauden ajan. Lääkärien mukaan tämä johtui alhaisesta verenpaineesta (minulla oli myös yläpaineet alle sadan). Eikä muuta apua annettu kuin panadol. Joten kyllä loppuraskaudesta olin aika v-mäinen. Kun ei vaan jaksanut sitä jatkuvaa särkyä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meistä ei kukaan ole raskaana eli turha hakea vertaistukea.
Itselläni on kolme jo aikuista lasta ja en ole kiinnostunut keskustelemaan raskausvaivoista. En edes muista niitä olleen. Tämä ei tarkoita, ettei jotain olisi ollut, mutta mitään halukkuutta ei ole tähän aiheeseen.
Mutta olen siis hiljaa tai nyökkäilen myötätuntoisesti. Olen ihan kohtelias ja ystävällinen ihminen.
Ihmettelen vain tarvetta valittaa ihan koko ajan. Ymmärrän joskus jonkin maininnan toki varsinkin, jos se liittyy työasentoon tai muuten työhön.
Niin siis sulle saa vaan puhua ja valittaa asioista jotka koskettaa sun elämäntilannetta? Aika itsekästä.
Kyllä varmasti vaivoja on nykyään enemmän, koska ylipainoisten ja -ikäisten odottajien määrä on valtavasti kasvanut muutaman vuosikymmenen sisään. Tästähän on paljonkin ollut mediassa. Raskausdiabeteksestä kärsivien osuus esim. on kasvanut räjähdysmäisesti.
Tämä tietysti ei ollut aloittajan pointti, vaan ainainen valittaminen. Vaivoihinsa voi suhtautua joko jatkuvasti maristen tai ottamalla ne luonnollisena osana raskautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmän mua ärsyttää töissä nää keski-iän ylittäneet kanat. Maanantai aamuna ja välillä keskellä viikkoa valitetaan kun on tukka kipee kun "oltiin tyttöjen kanssa lasillisella viiniä". Tytöt=+50 iän ohittaneita rupsahtaneita naisia. Lasi viiniä=3-4 pulloa per lärvi. Kikattavat siihen malliin kun aivoja ei olisi ja keväästä syksyyn elämä pyörii "terdellä" "siltsua" kuunnellen. Työpäivä alkaa kaikilla työpaikan sähköpostissa muille aforismeja ja muita turhaa muka positiivista hömppää lähetellen. Joka päivä kotonakin kotoillaan samalla "kera lasi viintä".... jumakauta *kylmät väreet* siinä kalpenee raskausvaivoista valittelu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meistä ei kukaan ole raskaana eli turha hakea vertaistukea.
Itselläni on kolme jo aikuista lasta ja en ole kiinnostunut keskustelemaan raskausvaivoista. En edes muista niitä olleen. Tämä ei tarkoita, ettei jotain olisi ollut, mutta mitään halukkuutta ei ole tähän aiheeseen.
Mutta olen siis hiljaa tai nyökkäilen myötätuntoisesti. Olen ihan kohtelias ja ystävällinen ihminen.
Ihmettelen vain tarvetta valittaa ihan koko ajan. Ymmärrän joskus jonkin maininnan toki varsinkin, jos se liittyy työasentoon tai muuten työhön.
Niin siis sulle saa vaan puhua ja valittaa asioista jotka koskettaa sun elämäntilannetta? Aika itsekästä.
Saahan se valittaa, en ole ollut kieltämässä.
Ihmettelen vain negatiivisuutta, kun tämäkin lapsi on ihan toivottu kaikesta päätellen. Jotain kivaakin joskus voisi sanoa: esikoinen iloitsee pikkusisaruksen tulosta jne.
Mutta ei... Olisi kivempi kuulla sitä valitustakin, jos joskus olisi jotain myönteistä seassa. Mutta okei, olen itsekäs pahis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ylipainoinen odottaja ole automaattisesti valittaja. Mä oon joka raskaudessa ollut reilusti ylipainoinen ja vaivat on ollu ihan normaaleja raskausvaivoja enkä ole valittanut niistä sen enempää mitä nyt neuvolassa maininnut.
Jokaisen raskauden loppuun asti olen myös liikkunut voinnin rajoissa, enkä raskauskiloja ole koskaan kerännyt muutamaa kiloa enempää. Esikoisen aikaan paino putosi raskauden aikana luonnostaan 24kg(lähtöpainosta jälkitarkastukseen) koska muutin elämäntavat huomattavasti terveellisempään suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän mua ärsyttää töissä nää keski-iän ylittäneet kanat. Maanantai aamuna ja välillä keskellä viikkoa valitetaan kun on tukka kipee kun "oltiin tyttöjen kanssa lasillisella viiniä". Tytöt=+50 iän ohittaneita rupsahtaneita naisia. Lasi viiniä=3-4 pulloa per lärvi. Kikattavat siihen malliin kun aivoja ei olisi ja keväästä syksyyn elämä pyörii "terdellä" "siltsua" kuunnellen. Työpäivä alkaa kaikilla työpaikan sähköpostissa muille aforismeja ja muita turhaa muka positiivista hömppää lähetellen. Joka päivä kotonakin kotoillaan samalla "kera lasi viintä".... jumakauta *kylmät väreet* siinä kalpenee raskausvaivoista valittelu
Olisiko kannattanut opiskella, niin työyhteisö olisi vähän toisenlainen? Olet joku peruskoulupohjainen merkonomi korkeintaan?
Meillä työyksikössä viisikymppiset naiset ovat ihan toisenlaisia. Ja niin ovat nuoremmat ja vanhemmatkin.
Ihan minkä tahansa asian jatkuva valittaminen on rasittavaa.
Jos vaan pokkaa riittää, niin todetkaa kohteliaasti, että tiedetään jo sinun vaivat, ei tarvitse enää toistaa.
Ja joo, itsekin olen ollut raskaana ja kärsinyt sen aikana läpi raskauden kestäneet pahoinvoinnit oksenteluineen ja iskiaat.
Töissä en työkavereille edes kertonut raskaudesta, saivat pitkään kahvihuoneessa arvuutella ja pähkäillä keskenään, olenko raskaana vai pelkästään vain vatsasta lihonnut. Lopulta sitten rohkaistui onnittelemaan ja arvoitus ratkesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän mua ärsyttää töissä nää keski-iän ylittäneet kanat. Maanantai aamuna ja välillä keskellä viikkoa valitetaan kun on tukka kipee kun "oltiin tyttöjen kanssa lasillisella viiniä". Tytöt=+50 iän ohittaneita rupsahtaneita naisia. Lasi viiniä=3-4 pulloa per lärvi. Kikattavat siihen malliin kun aivoja ei olisi ja keväästä syksyyn elämä pyörii "terdellä" "siltsua" kuunnellen. Työpäivä alkaa kaikilla työpaikan sähköpostissa muille aforismeja ja muita turhaa muka positiivista hömppää lähetellen. Joka päivä kotonakin kotoillaan samalla "kera lasi viintä".... jumakauta *kylmät väreet* siinä kalpenee raskausvaivoista valittelu
Olisiko kannattanut opiskella, niin työyhteisö olisi vähän toisenlainen? Olet joku peruskoulupohjainen merkonomi korkeintaan?
Meillä työyksikössä viisikymppiset naiset ovat ihan toisenlaisia. Ja niin ovat nuoremmat ja vanhemmatkin.
Pyh, koulutus ei sano mitään, mun täti on just tollanen, korkeastikoulutettu ja korkeassa asemassa työelämässäkin, ikää 52.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän mua ärsyttää töissä nää keski-iän ylittäneet kanat. Maanantai aamuna ja välillä keskellä viikkoa valitetaan kun on tukka kipee kun "oltiin tyttöjen kanssa lasillisella viiniä". Tytöt=+50 iän ohittaneita rupsahtaneita naisia. Lasi viiniä=3-4 pulloa per lärvi. Kikattavat siihen malliin kun aivoja ei olisi ja keväästä syksyyn elämä pyörii "terdellä" "siltsua" kuunnellen. Työpäivä alkaa kaikilla työpaikan sähköpostissa muille aforismeja ja muita turhaa muka positiivista hömppää lähetellen. Joka päivä kotonakin kotoillaan samalla "kera lasi viintä".... jumakauta *kylmät väreet* siinä kalpenee raskausvaivoista valittelu
Olisiko kannattanut opiskella, niin työyhteisö olisi vähän toisenlainen? Olet joku peruskoulupohjainen merkonomi korkeintaan?
Meillä työyksikössä viisikymppiset naiset ovat ihan toisenlaisia. Ja niin ovat nuoremmat ja vanhemmatkin.
Pyh, koulutus ei sano mitään, mun täti on just tollanen, korkeastikoulutettu ja korkeassa asemassa työelämässäkin, ikää 52.
Jep. Olen korkeasti koulutettu ja korkeassa asemassa ja niin on nämä kanatkin. Ovat vaan jääneet tuolle asteelle henkisessä kehityksessä jostain syystä. Ehkä menopaussi on käristänyt aivot?
Voi olla onnellinen raskaudesta vaikka kivuistaan valittaakin. Jos kipu on paha, niin ei tee hyväksi pitää kaikkea sisällänsä. Miksi ihmiset valittavat opiskeluista, työpaikastaan, sukulaisista, talostansa? Mitään noita ei ole pakko hankkia tai pitää. Silti ostetaan se iso omakotitalo ja sitten itketään, kun kaikki rahat menee ja lumien kolaamiseen menee aikaa.
Eikö ihminen saa valittaa, koska joku muu voi siitä loukkaantua? Saako valittaa kun ruoka on pahaa ja toisilla ei ole ruokaa? Saako valittaa huonosta palkasta, kuin toisilla on vielä huonompi palkka.
Sinun tai kenenkään tahaton lapsettomuutesi ärsyttää ja satuttaa, mutta se ei vähennä toisen raskaudessa kokemia kipuja.
Kai se on nykyaikaa?
Harvassa ovat ne iloiset odottajat, jotka suorastaan nauttivat raskaudestaan. Tai nämä eivät sitten kehtaa edes puhua tästä, kun muilla on niin vaikeaa.
Yleensä hyväkuntoiselle ihmiselle raskaus on elämänmenoa pikkuvaivoineen siinä missä muukin aika. Ehkä tämä synnytysiän huima nousu, ylipaino-ongelmat, mt-häiriöt ym. ovat luoneet ilmapiirin, jossa on melkein pakko valittaa joka asiasta.