Sosiaalityöntekijät! Kertokaa työstänne!
Olen harkinnut sosiaalityön opintoja. Olen työskennellyt hoitajana reilu kymmenen vuotta, mutta olen kyllästynyt vuorotyöhön. Yhteiskunnan rakenteet ja eriarvoisuus on mielestäni kiinnostavia ilmiöitä ja siksi sosiaalityöntekijäksi opiskelu on viime aikoina vähän väliä tullut mieleeni. Samaan aikaan julkisuudessa on ollut esillä sosiaalityöntekijöiden suuri työmäärä ja muut sosiaalityöhön liittyvät ongelmat, joten epäilenkin hyppääväni ojasta allikkoon. Toisaalta en näe tulevaisuutta nykyisissäkään töissäni. En jaksa fyysistä vuorotyötä. Oikeastaan kaikki yhteiskuntatieteet kiinnostavat, mutta muista pääainesta työllistyminen vaikuttaa epävarmalta.
Olisin kiitollinen, jos kertoisitte omia kokemuksianne sosiaalityöntekijän työstä ja työpaikoista. Olisin myös kiinnostunut kuulemaan millaista työskentely on eri yksiköissä.
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Höh, laiton asiallisen kuvauksen, mutta ilmeisesti vain sana maah anmuut taja jätti kommentin sensuuriin.
Turhauttava palsta, koska olisin mielelläni keskustellut aiheesta
Onpa ikävää. Olisin halunnut kuulla asiasta lisää.
ap
Työ on antoisaa. Hyvin itsenäistä ja vastuullista. Lastensuojelun puolella korostuu viranomaisvalta, muilla alueilla enemmän ohjaavaa ja neuvovaa. Hyvin monenlaista saa selvittää ja ratkoa ja toki työskennellä asiakkaiden kanssa tiiviisti. Tykkään haasteellisuudesta, aika ei käy pitkäksi. Toki miinuspuolina yleinen tietämättömyys sos.työntekijöiden työstä, jolloin paikkaansa saa tiuhaan perustella. Toisaalta parhaillaan saa tunteen, että on oikeasti vaikuttamassa ihmisten elämään positiivisesti, kiitostakin saa. Palkat ovat nousussa työntekijäpulan ja uuden ammattihenkilölain takia. Sairaalan sosiaalityössä pidän erityisesti moniammatillisesta työskentelystä.
Kannattaa hakea, kertomasi perusteella sovellut varmasti hyvin. Äkkiä lukemaan vaan, alkaa olla vaikea päästä sisään alan ollessa suosittu.
Vielä lisään, että opinnot ovat pitkät mutta saat n. vuoden verran + harkat (viimeistä 3kk lukuunottamatta) hyväksilukuja ja onnistuu melko pitkälle myös työn ohessa halutessasi.
Olen myös ensimmäiseltä ammatiltani hoitoalan ihminen, ja lähdin opiskelemaan sosiaalityöntekijäksi valtiotieteellisessä kyllästyttyäni totaalisesti hoitajan työhön.
En koe hypänneeni ojasta allikkoon, vaikka sosiaalityöntekijänäkin toki törmää moniin samoihin julkisen sektorin naisvaltaisten alojen ongelmiin kuin hoitotyössä: Palkkaus ei vastaa työn vaativuutta ja koulutustasoa, työ on kuormittavaa, johtaminen ja esimiestyöskentely usein luvattoman huonoa jne.
Kuitenkin olen kokenut sosiaalityön hoitotyötä mielekkäämmäksi ja paremmin itselleni soveltuvaksi, koska olen aina ollut kiinnostunut yhteiskuntapolitiikasta, yhteiskunnallisten rakenteiden vaikutuksista yksilöiden elämään ja tasavertaisiin mahdollisuuksiin ym. Lähtökohtaisesti sosiaalityöntekijän työ on myös hoitajan työtä itsenäisempää ja painottuu selkeämmin asiantuntijan roolissa toimimiseen.
Olen työskennellyt sekä terveydenhuollon sosiaalityöntekijänä että viimeiset vuodet vammaispalveluissa. Molemmissa olen pystynyt hyödyntämään hoitotyön koulutusta ja osaamista. Vammaispalveluissa viihdyn terveydenhuollon sosiaalityötä paremmin, koska vammaispalveluissa päätöksenteko, palvelutarpeen arviot ym. ovat selkeästi omalla vastuullani ja sitä kautta "omassa vallassani". Vammaispalveluiden sosiaalityössä korostuu niin ikään viranomaisasema ja päätösten tekeminen, lain tulkinta ja lainsäädännöllinen osaaminen ylipäätään. Toisaalta myös teemme laajoja tilannearvioita ja palvelutarpeen kartoituksia, usein yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden ja ammattilaisten kanssa.
Työssä tarvitaan sekä erinomaisia vuorovaikutustaitoja ja empatiaa että jämäkkyyttä ja kykyä tehdä niitä kielteisiäkin päätöksiä, joista saa asiakkailta ihan ymmärrettävästi negatiivista palautetta. Etenkin vammaispalveluissa sosiaalityöntekijä tarvitsee myös hyvät kirjallisen ilmaisun taidot. Työ on itsenäistä ja vastuullista, ja tästä pidän todella paljon. Kannan mielelläni vastuuta niin kauan, kun minulla on myös tosiasialliset mahdollisuudet käyttää ammattitaitoani ja asiantuntijuuttani.
Palkat tosiaan ovat etenkin pk-seudulla ja monissa pienissä kunnissa noususuunnassa. Itse onnistuin jopa neuvottelemaan etätyömahdollisuuden itselleni, tämäkin on yleistymässä.
Vierailija kirjoitti:
Työ on antoisaa. Hyvin itsenäistä ja vastuullista. Lastensuojelun puolella korostuu viranomaisvalta, muilla alueilla enemmän ohjaavaa ja neuvovaa. Hyvin monenlaista saa selvittää ja ratkoa ja toki työskennellä asiakkaiden kanssa tiiviisti. Tykkään haasteellisuudesta, aika ei käy pitkäksi. Toki miinuspuolina yleinen tietämättömyys sos.työntekijöiden työstä, jolloin paikkaansa saa tiuhaan perustella. Toisaalta parhaillaan saa tunteen, että on oikeasti vaikuttamassa ihmisten elämään positiivisesti, kiitostakin saa. Palkat ovat nousussa työntekijäpulan ja uuden ammattihenkilölain takia. Sairaalan sosiaalityössä pidän erityisesti moniammatillisesta työskentelystä.
Kannattaa hakea, kertomasi perusteella sovellut varmasti hyvin. Äkkiä lukemaan vaan, alkaa olla vaikea päästä sisään alan ollessa suosittu.
Kiitos kommentistasi! Se oli oikein rohkaiseva! Itse juuri tuota lastensuojelua vierastan, koska en ole työskennellyt lasten parissa nykyisessä ammatissani ja omat lapseni ovat vielä pieniä. Luulen sen olevan liian raskas ala. Muuten, hoitajanakin joutuu tietyissä yksiköissä selittelemään omaa positiotaan.
Oletko siis sairaalassa sosiaalityöntekijänä? Tuo työ kiinnostaisi minua eniten, koska tunnen sairaalaympäristön
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ on antoisaa. Hyvin itsenäistä ja vastuullista. Lastensuojelun puolella korostuu viranomaisvalta, muilla alueilla enemmän ohjaavaa ja neuvovaa. Hyvin monenlaista saa selvittää ja ratkoa ja toki työskennellä asiakkaiden kanssa tiiviisti. Tykkään haasteellisuudesta, aika ei käy pitkäksi. Toki miinuspuolina yleinen tietämättömyys sos.työntekijöiden työstä, jolloin paikkaansa saa tiuhaan perustella. Toisaalta parhaillaan saa tunteen, että on oikeasti vaikuttamassa ihmisten elämään positiivisesti, kiitostakin saa. Palkat ovat nousussa työntekijäpulan ja uuden ammattihenkilölain takia. Sairaalan sosiaalityössä pidän erityisesti moniammatillisesta työskentelystä.
Kannattaa hakea, kertomasi perusteella sovellut varmasti hyvin. Äkkiä lukemaan vaan, alkaa olla vaikea päästä sisään alan ollessa suosittu.
Kiitos kommentistasi! Se oli oikein rohkaiseva! Itse juuri tuota lastensuojelua vierastan, koska en ole työskennellyt lasten parissa nykyisessä ammatissani ja omat lapseni ovat vielä pieniä. Luulen sen olevan liian raskas ala. Muuten, hoitajanakin joutuu tietyissä yksiköissä selittelemään omaa positiotaan.
Oletko siis sairaalassa sosiaalityöntekijänä? Tuo työ kiinnostaisi minua eniten, koska tunnen sairaalaympäristön
Olen sairaalassa psykiatrian puolella, piipahtanut myös somatiikalla. Psyk. puolella korostuu psykososiaalisen tuen antaminen, myös hyvin monimutkaisten elämäntilanteiden selvittely, yleisimmin asuminen, talous ja perhesuhteet. Verkostotyöskentely on suuressa roolissa, tämän vuoksi palvelujärjestelmän ja toki etuuksien tuntemus tärkeää. Olet varmaan työskennellytkin sitten sairaalasossujen kanssa ja saanyt kuvaa työstä? Tuntemus varmaan helpottaisi työskentelyäsi, mutta haasteena voi olla toisen roolin ottaminen ja siinä pysyminen, kun toisten hommia ei voi hoitaa, vaikka osaisikin :)
Kiitos vastauksistanne! Tuo on totta että täytyy muistaa oma rooli. Oli myös hyvä kuulla ettei suunnitelmani kuulosta ainakaan täysin tuhoontuomitulta.
Ap
Höh, laiton asiallisen kuvauksen, mutta ilmeisesti vain sana maah anmuut taja jätti kommentin sensuuriin.
Turhauttava palsta, koska olisin mielelläni keskustellut aiheesta