Lue keskustelun säännöt.
Kun toiveet eivät kohtaa (parisuhdeasiaa)
18.04.2006 |
Olisikohan kenelläkään antaa vinkkejä tilanteeseemme. Olemme muutaman vuoden yhdessä ollut avopari. Meillä on yksi lapsi. Kihloissa kolme vuotta, naimisiin piti mennä kun lapsi vähän isompi. Asiat ovat muuten hyvin, mutta toiveemme suhteen osalta ovat erilaisia. Harrastamme samoja asioita, vietämme aikaa yhdessä, mutta molemmilla myös omia harrastuksia, itselläni vähemmän, koska olen aika paljon myös iltaisin töissä.
Toiveena olisi saada toinenkin lapsi, mutta itse haluaisin ensin naimisiin, sitten jonkin ajan kuluttua vauvan. Olen puhunut tästä miehelleni lukuisia kertoja, tuloksetta. Eilen viimeksi kävimme aiheesta keskustelua. En ole ihan varma toisesta lapsesta (vielä), sillä ensimmäisen vauva-aika koetteli suhdettamme rajusti. Haluaisin vähän odotella. Mutta se naimisiinmenoajatus! Olen perustellut asiaa monelta eri näkökannalta, taas tuloksetta. Keskustelut eivät auta. Valvoin pitkin yötä tätä miettiessäni, eroa en missään nimessä halua, eikä miehenikään, sillä hän sanoo olevansa onnellinen. En ymmärrä mistä kiikastaa?
Enkä halua kuulla vastauksia, joissa toitotetaan, että mikäs kiire sinulla on naimisiin tms. Kiire ei olekaan, haluaisin saada vaan turvatumman aseman vaimona (meillä mm. uusi talo). Olen aina ollut suhteessa se aktiivisempi osapuoli järjestelemään asioita ja joskus mietinkin, että olenko liian päällekäyvä ja aktiivinen. Pirttihirmuksi en sentään itseäni miellä (tosin kukapa myöntäisi?).
Apuja?
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
menemme kesällä naimisiin 13v jälkeen. Miksi ei aiemmin, taitaa johtua myös meillä miehestä. Naimisissa oleminen ei vain ole miehelle niin tärkeä asia kuin naiselle.
Suomalainen mies menee yleensä naimisiin vasta ensimmäisen tai t oisen lapsen jälkeen ja näin meilläkin. Hienoa on mennä naimisiin vielä näin monen vuoden jälkeenkin ja todeta, että kummallakin on edelleen halua olla yhdessä ja tehdä parisuhteen eteen töitä.
Painostus ja jatkuvat vihjailut naimisiinmenosta vain saavat yleensä miehet ärtymään. Tietenkin on kurjaa, etten sitä kosintaa ole omalta ukolta koskaan saanut, vaan järkiperustelut tehosivat tuohon omaan körilääseen. Taloudellisista syistä en naimisiin halua, eikä siihen ole itselläni tarvettakaan. Pääasia, että olemme perhe samalla sukunimellä.