Onko minulla oikeus olla yhteydessä exääni??
Minulla oli lyhyehkö suhde miehen kanssa josta sittemmin tuli hyvä ystäväni. Meillä vaan kemiat toimi niin että ymmärsimme toisiamme hyvin, joten ystävyys jatkuu vaikka suhde ei seurustelusuhteena (useasta syystä) toiminut.
Tämä mies on jo muutaman vuoden ollut minulle kuin isoveli tai isähahmo. Hän tuntee minut hyvin, ja on ollut tukena monessa. Nykyinen seurustelukumppanini ei tunnu hyväksyvän että olen yhteydessä ystävääni. Hänen mielestään meidän ystävyytemme on liian ”intiimiä”. Rakastan kumppaniani yli kaiken enkä koskaan tekisi mitään mikä vaarantaa suhteemme. Mutta tuntuu väärältä että minun pitäisi katkaista tärkeä ystävyyssuhde vain siksi että kumppanini tuntuu olevan mustasukkainen. Olen yrittänyt vakuutella ettei ole mitää syytä huoleen, olen kertonut avoimesti mistä asioista keskustelen ystäväni kanssa jne., mutta mikään ei tunnu auttavan. Nähtävästi ystäväni on liian läheinen, vaikka kaikki seksuaalinen vire on ystävyyssuhteesta kadonnut jo aikoja sitten.
Nyt mietin että missä määrin kumppanillani on oikeus pyytää minua rajoittamaan ystävyssuhteitani. Olenko ihan hakoteillä kun itse näen asian niin että jos hän tosissaan luottaisi minuun, hän myös luottaisi siihen että ystävyyssuhteeni ovat ”asiallisia” enkä kerro ”liikaa” asioita ystävälleni.
Kommentit (17)
Esitä sama kysymys itsellesi, mutta niin, että miehelläsi on noin läheinen suhde exänsä kanssa. Olisiko se sinulle ok vai epäilisitkö että heidän välillään olisi sittenkin jotain.
Huvittavaa tässä on että miehellä ON läheinen suhde exäänsä. Käyvät yhdessä bilettämässä jne. Ja mulle se on täysin ok. Ja mulle olisi myös ok jos heidän välit olisivat näin läheiset (eivät kuitenkaan ymmärtääkseni ole).
Enkä ole miespuoliseen ystävääni ihan jatkuvasti yhteydessä, silloin tällöin vaihdetaan kuulumisia.
Tästä tuntuu nyt muodostuvan iso ongelma meille. Itse en halua perääntyä ja katkaista välejä/vähentää yhteydenpitoa koska en näe siinä mitään väärää.
Ap
Ymmärrän miestäsi. Oman kokemukseni mukaan on hyvin harvinaista, että parisuhteesta/seksisuhteesta tullaan pelkiksi ystäviksi. Vaikka seksuaalinen vire on kadonnut, on se välinne ollut ja mikä sitä estää tulemasta takaisin? Toki ystävyyskin voi syventyä joksikin aivan muuksi, mutta harvemmin kuitenkaan. Voitte olla ystäviä pelkästään, mutta oletteko sittenkään oikeasti?
Me ollaan vaan kavereita! SÄ oot sen sijaan _sairaan_ mustasukkanen! Me ollaan ystäviä, meillä on yhteinen historia! SÄ oot tosi vainoharhainen! Meillä ei ole mitään seksuaalista menossa! Sun pitää mennä terapiaan! Oho, no se kikkeli meni vahingossa, tai siis ei kokeillu kun vähän työntää sisään. Sori. Mut se oli sun vika, kun oot niin mustasukkanen ja vainoharhanen.
*Kyynel*
ja me ollaan vaan kavereita.
Kumppanillasi on oikeus pyytää sinulta ihan mitä haluaa. Se on sitten hänestä itsestään kiinni onko valmis tekemään siitä kynnyskysymyksen.
Vähän jännästi olen sinun kanssasi melkein identtisessä tilanteessa, mutta silti onnistut kirjoittamaan niin että sinusta tulee minulle jotenkin arveluttava olo. Joku vaan siinä miten puhut tilanteesta haiskahtaa epäilyttävältä, vaikka minulla ei olekaan mitään syytä suhtautua kuvioon epäluuloisesti.
Naisella voi hyvin olla ystävänä mies. Siinä en näe ongelmaa, mutta tajuan miksi tuonkaltainen yhteinen historia saattaa hiertää kumppania. Joka tapauksessa sinulla on oikeus tehdä mitä haluat, jos erilaiset näkemykset johtavat eroon parempi niin.
En osaa sanoa miksi kirjoittamani tuntuu epäilyttävältä. Mitään epäilyttävää tai kiellettyä ei ystävyyssuhteessamme tapahdu. Ja viitaten aikaisempaan kommenttiin, en osaisi edes kuvitella että ystävyys saisi enää koskaan mitään seksuaalista viritettä, mies on todellakin kuin veli minulle.
En tiedä miksi tämä on minulle niin herkkä asia. Ehkä ylikontrolloiva edellinen exäni on jättäny jäljet ja olen varpaillani heti kuin joku yrittää rajoittaa minua.
Sinä joka olet identtisessä tilanteessa, miten itse näet oman tilanteesi?
Ap
Miehiä tulee ja menee, hyvät ystävät on harvinaisia.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa miksi kirjoittamani tuntuu epäilyttävältä. Mitään epäilyttävää tai kiellettyä ei ystävyyssuhteessamme tapahdu. Ja viitaten aikaisempaan kommenttiin, en osaisi edes kuvitella että ystävyys saisi enää koskaan mitään seksuaalista viritettä, mies on todellakin kuin veli minulle.
En tiedä miksi tämä on minulle niin herkkä asia. Ehkä ylikontrolloiva edellinen exäni on jättäny jäljet ja olen varpaillani heti kuin joku yrittää rajoittaa minua.
Sinä joka olet identtisessä tilanteessa, miten itse näet oman tilanteesi?
Ap
No nyt mietittyäni, se epäilyttävyys tulee tuosta asenteestasi. Kyselet "oikeuksiasi". Tuntuu ihan perse edellä puuhun menemiseltä parisuhteessa, ja siksi ihmetyttää miksi kaipaat valinnallesi validaatiota täältä. Tulkitsin ensin defensiiviseksi, että koko ketjun tekemisessä olisi selittelyn ja oikeutuksen makua.
Mutta ehkä siinä oli kyse ihan vaan hassuista sanavalinnoista sulla. En tiedä.
En mä kyllä itse katselisi tyyppiä jonka kanssa tällaista asiaa ei voi puhua selväksi ja joka ei sen verran voi joustaa.
tanhupalju kirjoitti:
Me ollaan vaan kavereita! SÄ oot sen sijaan _sairaan_ mustasukkanen! Me ollaan ystäviä, meillä on yhteinen historia! SÄ oot tosi vainoharhainen! Meillä ei ole mitään seksuaalista menossa! Sun pitää mennä terapiaan! Oho, no se kikkeli meni vahingossa, tai siis ei kokeillu kun vähän työntää sisään. Sori. Mut se oli sun vika, kun oot niin mustasukkanen ja vainoharhanen.
*Kyynel*
ja me ollaan vaan kavereita.
Näinhän se usein menee. Itse en ole sairaalloisen mustasukkainen ja sen takia luotankin "fiilikseen" täysin näissä asioissa. Yleensä olen oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa miksi kirjoittamani tuntuu epäilyttävältä. Mitään epäilyttävää tai kiellettyä ei ystävyyssuhteessamme tapahdu. Ja viitaten aikaisempaan kommenttiin, en osaisi edes kuvitella että ystävyys saisi enää koskaan mitään seksuaalista viritettä, mies on todellakin kuin veli minulle.
En tiedä miksi tämä on minulle niin herkkä asia. Ehkä ylikontrolloiva edellinen exäni on jättäny jäljet ja olen varpaillani heti kuin joku yrittää rajoittaa minua.
Sinä joka olet identtisessä tilanteessa, miten itse näet oman tilanteesi?
Ap
Ai, ja mun mies ei tykkää ystävyydestä mutta kestää sen. Sille on aina välillä vähän vakuuteltava rakkauttani, uskollisuuttani ja omistautumistani että taas jaksaa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole ollut mitään niin isoja ongelmia jotka uhkaisi suhdetta tai molempien tyytyväisyyttä.
Ap sanonta vanha suola janottaa ei ole olemassa turhaan. Minusta kaikki muu aloituksessasi kuulostaa ihan uskottavalta, mutta hei oikeesti tuo exäni on minulle kuin veli tai isähahmo, on vähän liian paksua ottaen huomioon, että olette olleet parisuhteessa. Sellaiset isälliset tunteet...
Minkä takia kukaan mies olisi yhdenkään naisen "kaveri"… Kun nainen on miehelle pelkästään teline mikä kantaa sitä reikää mihin voi soosinsa laskea sisään.
Keskusteluseuran takia? Ei..
Naisen mielipiteiden takia? Ei..
Exä, jota pidetään "kaverina" on ihan käytännöntasolla varareikä eikä mitään muuta.
Naiset ovat ihan käsittämättömän naiiveja.
No ymmärrän että jollekin tuo isähahmona oleminen voi särähtää korvaan. Mutta siltä minusta tuntuu. Miespuolinen ystäväni tietää niin paljon asioistani, mm. perheestäni, että hänelle on helppo puhua. Ihan samalla tavalla kyllä puhun kumppanillenikin, joten ei ole kyse mistään mitä en voisi kumppanini kanssa jakaa. Ja itse tiedän ystäväni taustoista ja ajatuksista enemmän kuin hänen muut ystävänsä, joten hänen on myös helppo puhua minulle. Vanha suola ei janota, en osaa kuvitellakaan olevani enää seurustelusuhteessa häneen.
Olen vähän hukassa asian kanssa, koska itse en ole ollenkaan mustasukkainen, eikä minulle tulisi mieleenkään rajoittaa kumppanini ystävyyssuhteita. Joten sen puolesta se saisi olla goodbye tälle seurustelusuhteelle. Mutta. Kun oikeasti rakastan kumppaniani. Uhraanko muuten toimivan suhteen ystävyyden takia, vai ystävyyden seurustelusuhteen takia? Minä en löydä tähän vastausta.
Ap
Mulla oli sama tilanne nyt tuoreen suhteeni alussa. Uusi poikaystävä ei olisi halunnut, että pidän exääni (nykyisellään yksi parhaita kavereitani) yhteyttä. Mustasukkaisuus meni laakista ohi, kun suostuttelin nyxän tapaamaan exäni ja vietettiin ilta yhdessä hyvän ruuan ja juoman kanssa. Nykyään saattavat esim. mennä salille yhdessä :D
Tuohan voisi olla hyvä kokeilla, nimittäin näiden miesten tapaaminen! Mietin että miten kumppanini ideaan suhtautuisi (itseäni ei kyllä hirveästi kiinnostaisi nykyisen exiä tavata), täytyy ehdottaa! Kiitos!! :)
Ap
Jos mun mies alkaisi rajoittamaan mun yhteyksiä ihmiseen joka on ystäväni (sama se vaikka olisinkin joskus hänen kanssaan seksiä harrastanut) niin kyllä se olisi entinen mies.