Laihduttaminen ilman suurta ylipainoa ( normaalipainon ylärajalta hoikaksi) todella vaikeaa

Mulla on myös rasvaa ihan selvästi, eli kyse ei ole mistään fittnes-kuurista todellakaan. Tai siitä, että lihakset ois kasvanut ja korvanneet läskin. Nuorena painoin 20 kg vähemmän, ja silloin olin liian laiha. Tai tämän ikäisenä näyttäisin kauhealta jos olisin niin laiha. Mutta tuo 65 kg ois semmonen terveellinen hoikka, mutta vielä ois lihaksiakin siinä.

Nuo 1000 kalorin dieetit on järjettömiä. Ethän voi loppuelämääsi siten elää? Siinä päätyy vaan jojoilijaksi. Mieluummin hitaasti ja järkevin muutoksin, silloin paino myös pysyy. Onko sillä sitten loppupeleissä merkitystä, että kestääkö se painonpudotus 12 kk vai tuleeko se 8 viikossa....

Vierailija kirjoitti:

Kun normaalipainoinen nainen laihduttaa ruokavaliolla ja treenaamalla niin missä kohtaa tietää että painon tippuminen loppuu lihasmassan kasvamisen takia?

Pitää siirtyä vaa’asta mittanauhaan.

Täällä kohtalotoveri. Kun 40v. Tuli täyteen, niin sen jälkeen on paino kohonnut pikkuhiljaa melkein 10kg. Olen nyt 48v., 174cm ja 71kg. Haluaisin olla noin 65kg.

Jätin loppuvuodesta pois alkoholin kokonaan ja sokerin aika lailla tyystin. Aloin kävellä koiran kanssa entistäkin pidempiä lenkkejä. Hommasin myös uudet, pienemmät ruokalautaset, jotta annoskokojen pienentäminen olisi helpompaa. Nyt pari kuukautta tätä touhua takana, ja ei yhtään mitään vaikutusta! Paino on edelleen sama ja vaatekoossa ei mitään muutosta.

En vaan käsitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä pudotin 66kg--> 58kg syömällä minimaalisesti. Siis tyyliin aamupala banaani, lounaalla pikku kipollinen salaattia, illalliseksi parsakaalta ja keitetty peruna. Ehkä jopa yksi ruisleipä, jos olin hurjana. Lisäsin myös liikuntaa noin tunnilla päivässä, eli 6krt/viikko kunnon hikijumppa, Zumbaa tai juoksua vaikka. Vasta sillon alko paino tippumaan kun kalorit oli sarjaa 1000 per päivä. Ikää 36v.

Oliko se sen arvoista?

? Tottakai oli, miksi muuten olisin laihduttanut? Nälkä hävisi ensimmäisen viikon jälkeen kun vatsalaukku pieneni selkeästi ja vähempi ruoka riitti hyvin. Paino tippui rivakkaa tahtia ja on pysynyt alle kuudenkympin jo lähes vuoden ja ilo liikunnasta jäi, urheilen lähes päivittäin. Olo on loistava ja olemus hoikka ja terve. Ihan mahtavaa :)

Saman huomannut, vaikka olen sinua tukevampi, 168cm ja 66-67kg tällä hetkellä päivästä riippuen. Noin kuusi kiloa minäkin haluaisin pudottaa, tavoitteena siis 60kg. Painon putoaminen vaatii todella, todella vähäistä syömistä. Ja olen joutunut kierteeseen jossa syön vähän enkä siksi jaksa harrastaa hikiliikuntaa kuin kolme kertaa viikossa, ja kun ei jaksa liikkua pitää syödä vähemmän mikä taas väsyttää entistä enemmän.

Olen useita kuukausia punninnut itseni joka aamu ja huomannut, että vielä näin 42-vuotiaana kuukautiskierto määrää painon muutokset. Paino alkaa nousta kuukautisten alettua (ei siis ennen) ja nousee kilon tai puolitoista ovulaatioon asti. Ovulaation jälkeen saan painoa ehkä korkeintaan puoli kiloa pois tuon nousseen painon lisäksi. Kuukaudessa on siis kaksi viikkoa jolloin paino putoaa hyvin vähän, eli käytännössä poljen paikallani.

Painoin vielä vuosi sitten 15 kiloa enemmän, mutta nämä viimeiset kilot eivät lähde millään. Olen siis 42 ja tuntuu että laihtuminen on vanhentanut naamaani. Posket on lommolla mutta ylimääräinen näyttää valuneen poskista suupieliin semmoisiksi ”pusseiksi”, tiedättekö ne buldog-suupielet vanhoilla naisilla.

Ja ennen kuin joku kysyy onko tässä mitään järkeä, niin samaa epäilen itsekin. Mutta kun haluaisin vaan olla hoikka! Käyn salilla niin paljon kuin jaksan, ja lihaksia on tullut, mutta päällä on läskikerros. Itselleni on suoraan sanoen yllätys kuinka paljon ylimääräistä läskiä voi ihmisellä olla näissäkin mitoissa. En jaksaisi enää mutta en osaa lopettaakaan. Tuskin ikinä tulen olemaan tyytyväinen itseeni.

Vierailija kirjoitti:

Saman huomannut, vaikka olen sinua tukevampi, 168cm ja 66-67kg tällä hetkellä päivästä riippuen. Noin kuusi kiloa minäkin haluaisin pudottaa, tavoitteena siis 60kg. Painon putoaminen vaatii todella, todella vähäistä syömistä. Ja olen joutunut kierteeseen jossa syön vähän enkä siksi jaksa harrastaa hikiliikuntaa kuin kolme kertaa viikossa, ja kun ei jaksa liikkua pitää syödä vähemmän mikä taas väsyttää entistä enemmän.

Olen useita kuukausia punninnut itseni joka aamu ja huomannut, että vielä näin 42-vuotiaana kuukautiskierto määrää painon muutokset. Paino alkaa nousta kuukautisten alettua (ei siis ennen) ja nousee kilon tai puolitoista ovulaatioon asti. Ovulaation jälkeen saan painoa ehkä korkeintaan puoli kiloa pois tuon nousseen painon lisäksi. Kuukaudessa on siis kaksi viikkoa jolloin paino putoaa hyvin vähän, eli käytännössä poljen paikallani.

Painoin vielä vuosi sitten 15 kiloa enemmän, mutta nämä viimeiset kilot eivät lähde millään. Olen siis 42 ja tuntuu että laihtuminen on vanhentanut naamaani. Posket on lommolla mutta ylimääräinen näyttää valuneen poskista suupieliin semmoisiksi ”pusseiksi”, tiedättekö ne buldog-suupielet vanhoilla naisilla.

Ja ennen kuin joku kysyy onko tässä mitään järkeä, niin samaa epäilen itsekin. Mutta kun haluaisin vaan olla hoikka! Käyn salilla niin paljon kuin jaksan, ja lihaksia on tullut, mutta päällä on läskikerros. Itselleni on suoraan sanoen yllätys kuinka paljon ylimääräistä läskiä voi ihmisellä olla näissäkin mitoissa. En jaksaisi enää mutta en osaa lopettaakaan. Tuskin ikinä tulen olemaan tyytyväinen itseeni.

Mitä, jos luopuisit hetkeksi ajatuksesta "viimeisistä kiloista" ja pysähtyisit tarkastelemaan niitä muutoksia, mitä on tapahtunut? Olet kuitenkin laihtunut vuodessa 15 kg, mikä ei oikeasti ole kauhean vähäinen määrä, eikä etenkään, jos laihdutat normaalipainon sisällä. Huolestuttavaa on, jos laihdutat hinnalla millä hyvänsä, vaikka se ei edistä oikeasti terveyttäsi. Syömisenhän tulisi antaa sinulle voimaa ja energiaa, hyvää oloa - mutta antaako se sitä sinulle nyt, kun et jaksa liikkua niin paljon, tai sillä volyymilla, kuin haluaisit? Oletko aivan varma, että vieläkin hoikempana elämänlaatusi olisi parempaa varsinkaan, jos saavuttaisit sen tällä nykyisellä tavallasi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä pudotin 66kg--> 58kg syömällä minimaalisesti. Siis tyyliin aamupala banaani, lounaalla pikku kipollinen salaattia, illalliseksi parsakaalta ja keitetty peruna. Ehkä jopa yksi ruisleipä, jos olin hurjana. Lisäsin myös liikuntaa noin tunnilla päivässä, eli 6krt/viikko kunnon hikijumppa, Zumbaa tai juoksua vaikka. Vasta sillon alko paino tippumaan kun kalorit oli sarjaa 1000 per päivä. Ikää 36v.

Oliko se sen arvoista?

? Tottakai oli, miksi muuten olisin laihduttanut? Nälkä hävisi ensimmäisen viikon jälkeen kun vatsalaukku pieneni selkeästi ja vähempi ruoka riitti hyvin. Paino tippui rivakkaa tahtia ja on pysynyt alle kuudenkympin jo lähes vuoden ja ilo liikunnasta jäi, urheilen lähes päivittäin. Olo on loistava ja olemus hoikka ja terve. Ihan mahtavaa :)

Ja elät siis yhä edelleen kuvailemallasi tavalla? En valitettavasti usko, että loistava olosi jatkuu kovin pitkään alle tuhannen kilokalorin saldolla ja noinkin hurjalla liikuntamäärällä.

Ei kannata punnita liian usein, koska se vaan ahdistaa ja masentaa. Lisäksi noi kuukautiskierron vaihtelut nostaa painoa välillä, vaikka läskiä olisikin sulanut. Jos punnitsee kerran kuussa, niin ei masenna noi heilahtelut niin paljon ja suunta on vääjäämättä alaspäin. Vaikka se olisi hitaampaa kuin haluaisi. 

Vierailija kirjoitti:

Harrastan liikuntaa muutenkin todella paljon ja liikunta ei todellakaan laihduta. Olen aina ollut sitä mieltä, että laihduttaminen on helppoa, kunnes itse 40 täytettyni huomasi, että olin saanut sen 10 kiloa sitten nuoruusvuosien. Ja vaikka en edelleenkään ole tilastollisesti ylipainoinen, niin en tuntenut itseäni enää itsekseni. No, ajattelin että helposti pääsen takaisin "omaksi itsekseni" kun jätän turhat herkut ja viinit yms pois ja teen ruokavaliooni järkevät muutokset. Nyt olen 3-4 kk tarkkaillut syömisiäni ja en ole laihtunut kuin 2 kg. Ja todellakin syön terveellisesti. Kasviksia, ei paljon hiilihydraattreja, hyviä rasvoja ei alkoholia, kerran parissa viikossa vähän herkkua. Pääsääntöisesti syön kanaa, kalaa, kasviksia. Ei rasvaisia kastikkeita tai kermaperunoita yms. Ranskalaisten tilalle kasvikset jne. Ei rasvaisia juustoja tai makkaroita, ei sokeripitoisia mehuja tai limuja, ei erikoiskahveja joista tulisi helposti kaloreita. Annoskoot kohtuullisia ja en todellakaan ole pitänyt mitään typeriä nälkäkuureja vaan koettanut järkevillä muutoksilla muuttaa tilannetta. En jumankauta ymmärrä, että mitä enää pitäisi tehdä. Ja aiemmin olen syönyt siis todella paljon karkkia ja ollut perso mm. leivonnaisille. Luulin, että niistä luopumalla kaikki käy todella helposti. Nyt todella masentaa. 6 kg pitäisi saada pois vielä.

Hetken jo ajattelin, että olenko mä kirjoittanut tänne! Ihan sama tilanne sulla kuin mulla, siis täysin samat jutut tehnyt. Olo on kyllä pirteämpi ja jotenkin kevyempi, mutta vaakalukema sama kuin startatessa.

Voih, kuulostaa niin tutulle. Itselläni juurikin sama ongelma. Koomisinta on että teininä haaveilin siitä, että painaisin vaikka 65 kiloa. Olin mielestäni liian laiha. Nyt on se 65 kg ja pari kiloa vielä päällekin ja TAHDON NE POIS!!!

Kaveripiirissä en kehtaa puhua "ongelmastani". Toiset kun yrittää karistaa kahtakymmentä kiloa. Mutta koen tämän silti ongelmaksi, etenkin kun ne kilot asettuvat vatsalle ja reisiin. Jos ennen ei istunut vaatteet kun olin niin solakka, eipä ne istu nytkään. Ja tosiaan ongelma tuli kun pätkähti 40 mittariin.

Vierailija kirjoitti:

Kun normaalipainoinen nainen laihduttaa ruokavaliolla ja treenaamalla niin missä kohtaa tietää että painon tippuminen loppuu lihasmassan kasvamisen takia?

Öööö... peilikuvassa?

Vierailija kirjoitti:

Harrastan liikuntaa muutenkin todella paljon ja liikunta ei todellakaan laihduta. Olen aina ollut sitä mieltä, että laihduttaminen on helppoa, kunnes itse 40 täytettyni huomasi, että olin saanut sen 10 kiloa sitten nuoruusvuosien. Ja vaikka en edelleenkään ole tilastollisesti ylipainoinen, niin en tuntenut itseäni enää itsekseni. No, ajattelin että helposti pääsen takaisin "omaksi itsekseni" kun jätän turhat herkut ja viinit yms pois ja teen ruokavaliooni järkevät muutokset. Nyt olen 3-4 kk tarkkaillut syömisiäni ja en ole laihtunut kuin 2 kg. Ja todellakin syön terveellisesti. Kasviksia, ei paljon hiilihydraattreja, hyviä rasvoja ei alkoholia, kerran parissa viikossa vähän herkkua. Pääsääntöisesti syön kanaa, kalaa, kasviksia. Ei rasvaisia kastikkeita tai kermaperunoita yms. Ranskalaisten tilalle kasvikset jne. Ei rasvaisia juustoja tai makkaroita, ei sokeripitoisia mehuja tai limuja, ei erikoiskahveja joista tulisi helposti kaloreita. Annoskoot kohtuullisia ja en todellakaan ole pitänyt mitään typeriä nälkäkuureja vaan koettanut järkevillä muutoksilla muuttaa tilannetta. En jumankauta ymmärrä, että mitä enää pitäisi tehdä. Ja aiemmin olen syönyt siis todella paljon karkkia ja ollut perso mm. leivonnaisille. Luulin, että niistä luopumalla kaikki käy todella helposti. Nyt todella masentaa. 6 kg pitäisi saada pois vielä.

Se mikä nelikymppiselle on vaikeaa, on viiskymppiselle likipitäen mahdotonta. Elimistö pitää tiukasti kiinni saavutetuista läskeistä.

Laitetaanpa asia perspektiiviin.

Olet kerännyt parikymmentä vuotta lisää painoa, nykyvauhdilla pääset siitä eroon n. vuodessa. Odotitko painon katoavan sormia napsauttamalla?

Toisekseen jos syöt terveellisesti ja liikut, kuten jokaisen kuuluisi tehdä, lähtöoletus on että paino pysyy samana. Normaaliin ruokavalioon ei kuulu herkut, limut eikä roskaruoka - edes vähäisessä määrin. Jos haluat painon putoavan nopeammin, joudut olemaan muutaman kuukauden "kitudieetillä". Karman laki: jos syöt tänään liikaa, huomenna paino putoaa vain syömällä liian vähän.

Kun olet mitoissa joissa kuuluu olla, syöt terveellisesti ja liikut paljon (kuten jokaisen kuuluu tehdä) -> paino pysyy sellaisena kuin sen kuuluu olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä pudotin 66kg--> 58kg syömällä minimaalisesti. Siis tyyliin aamupala banaani, lounaalla pikku kipollinen salaattia, illalliseksi parsakaalta ja keitetty peruna. Ehkä jopa yksi ruisleipä, jos olin hurjana. Lisäsin myös liikuntaa noin tunnilla päivässä, eli 6krt/viikko kunnon hikijumppa, Zumbaa tai juoksua vaikka. Vasta sillon alko paino tippumaan kun kalorit oli sarjaa 1000 per päivä. Ikää 36v.

Oliko se sen arvoista?

Eikä tuon lainaamasi viestin kalorimäärä ole lähelläkään tuhatta, ei edes 800, mikä pidetään miniminä turvalliselle laihdutukselle. No salaatista riippuu tietty mitä siinä oli, mutta ei pikkukippoon paljon kaloreita saa mahtumaan.

Vierailija kirjoitti:

Mä pudotin 66kg--> 58kg syömällä minimaalisesti. Siis tyyliin aamupala banaani, lounaalla pikku kipollinen salaattia, illalliseksi parsakaalta ja keitetty peruna. Ehkä jopa yksi ruisleipä, jos olin hurjana. Lisäsin myös liikuntaa noin tunnilla päivässä, eli 6krt/viikko kunnon hikijumppa, Zumbaa tai juoksua vaikka. Vasta sillon alko paino tippumaan kun kalorit oli sarjaa 1000 per päivä. Ikää 36v.

Melkein samoissa itse, n. 63kg (vaihdellut vuosia välillä 60-63kg) ja pitäisi päästä n. 8kg kevyemmäksi eli 55kg asti, sillä olen melko lyhyt. Kauanko sulla meni tuossa projektissa, ja kauanko siitä on nyt? Tuntuuko että paino pysyy alhaalla vai pitääkö edelleen tehdä töitä sen eteen, ettei paino nousisi? Sama ikäkin btw.

Eise yhtään helpompaa ole reilusti ylipainoisellekaan. Nyt ap ehkä ymmärrät ylipainoisia miksei he laihduta. Kyllä moni laihduttaa, mutta ei saa tulosta. Olen 170/88 mitoissa ja 1300 kaloria/päivä olisi minulle liikaa enkä laihdu yhtään. 800 kaloria/päivä saa tuloksia.

Vierailija kirjoitti:

Iän myötä aineenvaihdunta hidastuu. Minunkin oli helppo laihduttaa alle 30 v, nyt päälle 30 ei tunnu onnistuvan millään.

Mä olen nyt 57v enkä laihduta, korjasin vain ruokavaliota joulun ja talviloman jälkeen

Nyt päivittäinen hiilarimäärä on max 75g ja paino pudonnut 3.3 kg 4 vkossa normaalipainon sisällä.

En laske kaloreja mutta arvelisin että syön n 300-500 kcal enemmän per pvä

121212 kirjoitti:

Laitetaanpa asia perspektiiviin.

Olet kerännyt parikymmentä vuotta lisää painoa, nykyvauhdilla pääset siitä eroon n. vuodessa. Odotitko painon katoavan sormia napsauttamalla?

Toisekseen jos syöt terveellisesti ja liikut, kuten jokaisen kuuluisi tehdä, lähtöoletus on että paino pysyy samana. Normaaliin ruokavalioon ei kuulu herkut, limut eikä roskaruoka - edes vähäisessä määrin. Jos haluat painon putoavan nopeammin, joudut olemaan muutaman kuukauden "kitudieetillä". Karman laki: jos syöt tänään liikaa, huomenna paino putoaa vain syömällä liian vähän.

Kun olet mitoissa joissa kuuluu olla, syöt terveellisesti ja liikut paljon (kuten jokaisen kuuluu tehdä) -> paino pysyy sellaisena kuin sen kuuluu olla.

Kenen mukaan? Normaali ruokavalio voidaan nähdä myös sallivana (esim. Patrik Borg:n 80/20 -malli), jonka mukaan hyvää ja perusterveellistä ruokavaliota ei horjuta ajoittainen herkuttelu. 

Ei normaalin ylipäätään tarvitse tarkoittaa lähes neuroottista epäterveellisten asioiden sataprosenttista välttelyä.

Niin, erikoista on se, että ennen söin todella paljon suklaata ja karkkia. Nyt ne on jäänyt pois ja painossa ei näy mitenkään. Se lähinnä kummastuttaa. Sen lisäksi siis ruokavalion viilausta tehty.  Ihmetyttää se, että näin isot muutokset jokapäiväisessä ruokavaliossa ei näy mitenkään useammankaan kuukauden aikana. Söin siis päivittäin karkkia ja suklaata varmaan 500-1000 kalorin verran. Nuorena söin ihan samalla tavalla karkkia ja muuten en katsonut ruokavaliota yhtään ja 175-senttisenä painoin siis 53 kiloa. Ymmärrän, että iän myötä aineenvaihduntaa hidastuu, mutta näin paljon?

t. ap