Lue keskustelun säännöt.
Laihduttaminen ilman suurta ylipainoa ( normaalipainon ylärajalta hoikaksi) todella vaikeaa
18.02.2018 |
Harrastan liikuntaa muutenkin todella paljon ja liikunta ei todellakaan laihduta. Olen aina ollut sitä mieltä, että laihduttaminen on helppoa, kunnes itse 40 täytettyni huomasi, että olin saanut sen 10 kiloa sitten nuoruusvuosien. Ja vaikka en edelleenkään ole tilastollisesti ylipainoinen, niin en tuntenut itseäni enää itsekseni. No, ajattelin että helposti pääsen takaisin "omaksi itsekseni" kun jätän turhat herkut ja viinit yms pois ja teen ruokavaliooni järkevät muutokset. Nyt olen 3-4 kk tarkkaillut syömisiäni ja en ole laihtunut kuin 2 kg. Ja todellakin syön terveellisesti. Kasviksia, ei paljon hiilihydraattreja, hyviä rasvoja ei alkoholia, kerran parissa viikossa vähän herkkua. Pääsääntöisesti syön kanaa, kalaa, kasviksia. Ei rasvaisia kastikkeita tai kermaperunoita yms. Ranskalaisten tilalle kasvikset jne. Ei rasvaisia juustoja tai makkaroita, ei sokeripitoisia mehuja tai limuja, ei erikoiskahveja joista tulisi helposti kaloreita. Annoskoot kohtuullisia ja en todellakaan ole pitänyt mitään typeriä nälkäkuureja vaan koettanut järkevillä muutoksilla muuttaa tilannetta. En jumankauta ymmärrä, että mitä enää pitäisi tehdä. Ja aiemmin olen syönyt siis todella paljon karkkia ja ollut perso mm. leivonnaisille. Luulin, että niistä luopumalla kaikki käy todella helposti. Nyt todella masentaa. 6 kg pitäisi saada pois vielä.
Kommentit (61)
Moni arvioi kalorimäärät väärin. Vaikka ohjeissa sanotaan ettei laihduttaessa ole yhtään nälkä, jos syö oikein, niin itse olen eri mieltä. Joku 1200 kaloria tulee hyvin äkkiä täyteen ja moni luulee syövänsä vähemmän kaloreita kun oikeasti syö. Kahdessa voileivässä on jo 300 kaloria, jos päällä on levitettä ja kevytjuustoa. Pelkkä leipäviipale ilman mitään on 70-90 kaloria. Jossain ruoka-annoksessa on yllättävän paljon kaloreita, vaikka kermakastikkeet ja ylimääräiset hötöt olisi poistettu eikä ottaisi kahvipullaa. Niin siitä vaan kertyy. Lihaksia kannattaa harjoittaa, koska ne polttaa rasvaa tehokkaammin. Tähän perustuu se, että mies laihtuu helpommin vaikka pelkästään nukkuisi, olettaen että on suht lihaksikas kaveri. Vaikka paino ei heti alenisi, niin pidemmällä tähtäimellä niin käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, erikoista on se, että ennen söin todella paljon suklaata ja karkkia. Nyt ne on jäänyt pois ja painossa ei näy mitenkään. Se lähinnä kummastuttaa. Sen lisäksi siis ruokavalion viilausta tehty. Ihmetyttää se, että näin isot muutokset jokapäiväisessä ruokavaliossa ei näy mitenkään useammankaan kuukauden aikana. Söin siis päivittäin karkkia ja suklaata varmaan 500-1000 kalorin verran. Nuorena söin ihan samalla tavalla karkkia ja muuten en katsonut ruokavaliota yhtään ja 175-senttisenä painoin siis 53 kiloa. Ymmärrän, että iän myötä aineenvaihduntaa hidastuu, mutta näin paljon?
t. ap
Tai sitten muutokset eivät vain näy vaa'alla niin nopeasti. Kun loppujen lopuksi ihminen ei ole mekaaninen kone, joka reagoi kellontarkkuudella tehtyihin säätöihin. Laihduttaessa näin yleensäkin on ihan luonnollista, että tulee välillä ihan ehtoja "jumivaiheita", jolloin paino ei heilahda, vaikka tekisi mitä. Ole kärsivällinen ja luota siihen, että teet hyviä valintoja. :)
Jos on reilu ylipaino, niin syömällä oikein vaikka 2000 kaloriakin päivässä ja kevyellä liikunnan lisäyksellä laihtuu satavarmasti. Se on niin yksinkertaista. Joku on silloin laskutavassa pielessä, jos ei muka laihdu 1300 kalorin päiväannoksella eikä ole mitään harvinaista endokrinologista sairautta laihtumista estämässä. Kaverini sanoi lisänneensä salaattia yms, totuus oli se että söi majoneesipitoista punajuurisalaattia yms eikä ottanut perunaa. No, sai vielä enemmän kaloreita yms. Normaalipainoisten hienosäätö voi olla hankalampaa, mutta sekin onnistuu kun on tarpeeksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman huomannut, vaikka olen sinua tukevampi, 168cm ja 66-67kg tällä hetkellä päivästä riippuen. Noin kuusi kiloa minäkin haluaisin pudottaa, tavoitteena siis 60kg. Painon putoaminen vaatii todella, todella vähäistä syömistä. Ja olen joutunut kierteeseen jossa syön vähän enkä siksi jaksa harrastaa hikiliikuntaa kuin kolme kertaa viikossa, ja kun ei jaksa liikkua pitää syödä vähemmän mikä taas väsyttää entistä enemmän.
Olen useita kuukausia punninnut itseni joka aamu ja huomannut, että vielä näin 42-vuotiaana kuukautiskierto määrää painon muutokset. Paino alkaa nousta kuukautisten alettua (ei siis ennen) ja nousee kilon tai puolitoista ovulaatioon asti. Ovulaation jälkeen saan painoa ehkä korkeintaan puoli kiloa pois tuon nousseen painon lisäksi. Kuukaudessa on siis kaksi viikkoa jolloin paino putoaa hyvin vähän, eli käytännössä poljen paikallani.
Painoin vielä vuosi sitten 15 kiloa enemmän, mutta nämä viimeiset kilot eivät lähde millään. Olen siis 42 ja tuntuu että laihtuminen on vanhentanut naamaani. Posket on lommolla mutta ylimääräinen näyttää valuneen poskista suupieliin semmoisiksi ”pusseiksi”, tiedättekö ne buldog-suupielet vanhoilla naisilla.
Ja ennen kuin joku kysyy onko tässä mitään järkeä, niin samaa epäilen itsekin. Mutta kun haluaisin vaan olla hoikka! Käyn salilla niin paljon kuin jaksan, ja lihaksia on tullut, mutta päällä on läskikerros. Itselleni on suoraan sanoen yllätys kuinka paljon ylimääräistä läskiä voi ihmisellä olla näissäkin mitoissa. En jaksaisi enää mutta en osaa lopettaakaan. Tuskin ikinä tulen olemaan tyytyväinen itseeni.
Mitä, jos luopuisit hetkeksi ajatuksesta "viimeisistä kiloista" ja pysähtyisit tarkastelemaan niitä muutoksia, mitä on tapahtunut? Olet kuitenkin laihtunut vuodessa 15 kg, mikä ei oikeasti ole kauhean vähäinen määrä, eikä etenkään, jos laihdutat normaalipainon sisällä. Huolestuttavaa on, jos laihdutat hinnalla millä hyvänsä, vaikka se ei edistä oikeasti terveyttäsi. Syömisenhän tulisi antaa sinulle voimaa ja energiaa, hyvää oloa - mutta antaako se sitä sinulle nyt, kun et jaksa liikkua niin paljon, tai sillä volyymilla, kuin haluaisit? Oletko aivan varma, että vieläkin hoikempana elämänlaatusi olisi parempaa varsinkaan, jos saavuttaisit sen tällä nykyisellä tavallasi?
Silloin kun oli 15 kiloa painavampi kuvittelin että nykyisen painoisena olisin hoikempi ja ettei ylimääräistä rasvaa olisi näin paljon. Koska sitä oikeasti on esim. reisissä todella paljon, reidenympärys n. 58cm. Minulla oli siis epärealistinen kuva siitä mitä normaalipainon ylärajalla olo tarkoittaa. En vaan nyt ainakaan vielä osaa olla tyytyväinen siihen mitä olen jo saavuttanut. Kuten sanoit, pitäisi oppia arvostamaan energiaa ja jaksamista eikä peilikuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Moni arvioi kalorimäärät väärin. Vaikka ohjeissa sanotaan ettei laihduttaessa ole yhtään nälkä, jos syö oikein, niin itse olen eri mieltä. Joku 1200 kaloria tulee hyvin äkkiä täyteen ja moni luulee syövänsä vähemmän kaloreita kun oikeasti syö. Kahdessa voileivässä on jo 300 kaloria, jos päällä on levitettä ja kevytjuustoa. Pelkkä leipäviipale ilman mitään on 70-90 kaloria. Jossain ruoka-annoksessa on yllättävän paljon kaloreita, vaikka kermakastikkeet ja ylimääräiset hötöt olisi poistettu eikä ottaisi kahvipullaa. Niin siitä vaan kertyy. Lihaksia kannattaa harjoittaa, koska ne polttaa rasvaa tehokkaammin. Tähän perustuu se, että mies laihtuu helpommin vaikka pelkästään nukkuisi, olettaen että on suht lihaksikas kaveri. Vaikka paino ei heti alenisi, niin pidemmällä tähtäimellä niin käy.
Tämä.
Ja suuri osahan ei jätä niitä kastikkeita pois koska "ruuan pitää olla maistuvaa".
Unohtuu mainita se 200-400 kcal suklaapatukka joka tuli vedettyä töissä evääksi. Ja lenkin jälkeinen sokeria täynnä oleva 200-400 kcal palkkarijuoma jossa oli enemmän kaloreita kuin lenkillä kulutettiin. Ja se kahvikin oli cappucino tms, pum 50-100 kcal lisää.
Sitten ne sinänsä terveelliset 2 banaania.
Salaatissakin oli rypäleitä, joissa muuten on enemmän kaloreita kuin voisi kuvitella.
Ja illallahan tuli napostelua tävän kermajuustoa kun nälkäisenä ei tule kunnolla uni.
+ sitten isoa asia eli neste. Maitoa, sokeria täynnä olevaa "tuore"mehua. Ei pelkkää vettä kun "se ei maistu miltään".
Valitse jotain näistä, ja 2 000+ kcal on nopeasti täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en voi hyvin jos en ole hoikka. En koe olevani oma itseni. Nykyään kehopositiivisuus sallitaan lähinnä ylipainoisille, jotka eivät ole kyenneet tai halunneet laihduttaa. He saavat olla omia itsejään läskineen. Mutta kaikki eivät tunne oloaan kotoisaksi ylipainon kanssa, minä en ainakaan. En tarkoita, että se olisi maailman tärkein asia, mutta minä ainakin koen oloni paremmaksi ja siksi edelleen koetan päästä tavoitteeseen. Mutta sekin pitää sallia, että joku haluaa olla hoikka. Kun kyse ei ole mistään anorektisista lukemista todellakaan.
t. ap
Täällä samanlaiset tunnelmat. Olen 45v ja normaalipainoinen, mutta kuitenkin 6kg painavampi kuin aina nelikymppiseksi asti. Haluan mahtua vaatteisiini ja karistaa muutaman kilon. Olen elänyt kurinalaisesti ja terveellisesti, ei herkkuja, ei alkoholia, varsin maltilliset ruoka-annokset. Viikossa lähtee 200g. Oikea suunta, mutta onhan se vähän masentavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä pudotin 66kg--> 58kg syömällä minimaalisesti. Siis tyyliin aamupala banaani, lounaalla pikku kipollinen salaattia, illalliseksi parsakaalta ja keitetty peruna. Ehkä jopa yksi ruisleipä, jos olin hurjana. Lisäsin myös liikuntaa noin tunnilla päivässä, eli 6krt/viikko kunnon hikijumppa, Zumbaa tai juoksua vaikka. Vasta sillon alko paino tippumaan kun kalorit oli sarjaa 1000 per päivä. Ikää 36v.
Oliko se sen arvoista?
? Tottakai oli, miksi muuten olisin laihduttanut? Nälkä hävisi ensimmäisen viikon jälkeen kun vatsalaukku pieneni selkeästi ja vähempi ruoka riitti hyvin. Paino tippui rivakkaa tahtia ja on pysynyt alle kuudenkympin jo lähes vuoden ja ilo liikunnasta jäi, urheilen lähes päivittäin. Olo on loistava ja olemus hoikka ja terve. Ihan mahtavaa :)
Ja elät siis yhä edelleen kuvailemallasi tavalla? En valitettavasti usko, että loistava olosi jatkuu kovin pitkään alle tuhannen kilokalorin saldolla ja noinkin hurjalla liikuntamäärällä.
No en, missä niin väitin? Tiputin jo sen kahdeksan kiloa, miksi enää laihduttaisin? Ihan normaalisti syön, laihis-projekti meni jo ja toimi niinkuin pitikin. Nyt on hyvä olo.
200g viikossa on vuodessa 10 kiloa..... Puolessa vuodessa 5 kiloa. Kyllä se sieltä pikkuhiljaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en voi hyvin jos en ole hoikka. En koe olevani oma itseni. Nykyään kehopositiivisuus sallitaan lähinnä ylipainoisille, jotka eivät ole kyenneet tai halunneet laihduttaa. He saavat olla omia itsejään läskineen. Mutta kaikki eivät tunne oloaan kotoisaksi ylipainon kanssa, minä en ainakaan. En tarkoita, että se olisi maailman tärkein asia, mutta minä ainakin koen oloni paremmaksi ja siksi edelleen koetan päästä tavoitteeseen. Mutta sekin pitää sallia, että joku haluaa olla hoikka. Kun kyse ei ole mistään anorektisista lukemista todellakaan.
t. ap
Oletko ajatellut, että ehkäpä takertuminen johonkin tiettyyn painolukemaan ja sen tavoittelu alati syömistä vähentämällä ja vähentämällä itse asiassa pahentaa ongelmaasi? Se voisi itse asiassa viedä sinua lähemmäs tavoitettasi, että pitäisit huolen riittävästä syönnistä, hyvästä olosta ja kylläisyydestä + siitä, että syömälläsi ravinnolla jaksat liikkua. Tässähän ei kukaan ole kyseenalaistanut haluasi laihtua sinänsä, vaan pikemminkin tapaa, millä toteutat omaa hyvinvointiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eise yhtään helpompaa ole reilusti ylipainoisellekaan. Nyt ap ehkä ymmärrät ylipainoisia miksei he laihduta. Kyllä moni laihduttaa, mutta ei saa tulosta. Olen 170/88 mitoissa ja 1300 kaloria/päivä olisi minulle liikaa enkä laihdu yhtään. 800 kaloria/päivä saa tuloksia.
Entäs sitten, kun lopettaa laihdutuksen eikä enää syö 800 kcal:n edestä päivittäin? Mietin vain, että noin pieni kalorimäärä on jo todella vähäinen määrä aikuiselle ihmiselle, siitä on vaikea saada tarvittavia ravintoaineita, eikä se välttämättä ole edes terveellistä pidemmän päälle.
Eihän tuollaista dieettiä ole tarkoitus jatkaakaan kuin pari-kolme viikkoa, siinä se pointti. Kilot veks ja jatkaa normaalilla, terveellisellä ruokavaliolla. Kukaan ei kuole ravintoaineiden puutteeseen tuossa ajassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä samanlaiset tunnelmat. Olen 45v ja normaalipainoinen, mutta kuitenkin 6kg painavampi kuin aina nelikymppiseksi asti. Haluan mahtua vaatteisiini ja karistaa muutaman kilon. Olen elänyt kurinalaisesti ja terveellisesti, ei herkkuja, ei alkoholia, varsin maltilliset ruoka-annokset. Viikossa lähtee 200g. Oikea suunta, mutta onhan se vähän masentavaa.
Viikossa 200 g on oikeasti ihanteellinen määrä. Se ei vain välttämättä näytä ja tunnu siltä maailmassa, jossa laihtumisonnistumisista uutisoidaan puolen vuoden ja 40 kg:n superrykäisyinä.
I feel you, todellakin! Olin 25-vuotiaaksi noin 50-kiloinen. Vähän vuodenajan mukaan vaihteli 49 kilosta 53 kiloon. Söin aivan, mitä halusin. En miettinyt ruokaa yhtään. Jos leivoin pellillisen mokkapaloja, saatoin syödä monta palaa. Ei mitään vaikutusta. Olin myös Englannissa vaihdossa. Siellä lounas usein valmis-kolmioleipä, hedelmä ja pikkupussi sipsejä, illalliseksi vuori perunamuusia ja kasvismakkaroita. Painoin sen vuoden jälkeen juuri tuon 49 kg.
Opiskelut loppuivat ja menin töihin. Vuodessa tuli noin kahdeksan kiloa lisää. Nyt olen 29-vuotias, ja mittani ovat 158 cm/60 kg. Tuo 60 kg on siis aamupaino. Vituttaa raskaasti. Tiedän, että tuohon 50 kiloon minulla ei ole enää mitään asiaa, mutta jo kolmenkin kilon laihduttaminen on saatanallisen vaikeaa. Pitää syödä ihan sairaan vähän, eikä sitten jaksa enää liikkua, hyvä jos jaksaa olla koko päivää töissäkään jollain hemmetin 1300 kilokalorilaskuri. Yhtenä vuonna onnistuin saamaan viisi kiloa pois, mutta ne tulivat takaisin. Vihaan nykyistä ulkonäköäni, vaikka näytän varmaan ihan tavalliselta eikä tästä normaalipainon ylärajalla olosta koidu mitään terveysriskejä. Olisi vain niin kivaa olla taas hoikka...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syö enemmän, ihmiset syö liian vähän. Nimenomaan enemmän sitä terveellistä ruokaa
Täytin 30 ja minusta tuli lievästi ylipainoinen. 25-vuotiaana sain laihdutettua puolessa vuodessa n. 10 kg, enkä todellakaan lopettanut alkoholin käyttöä. Söin aamupalaksi aina vain maitorahkaa ja mysliä, lounaan opiskelijaravintolassa ja illalla salaattia, joskus en mitään. Sitten aloin harrastaa juoksua. Nälkä oli tosi usein, mutta vastarakastuneena se tuntui jopa hyvältä. Painoin lopulta 57-58 kg ja olin jopa ihan tyytyväinen.
Sitten aloitin parisuhteen ja aloin pikkuhiljaa lihoa takaisin. Ensin paino junnasi muutaman vuoden siinä 62 kg tienoilla. Sitten 64 kg... kunnes raskaus yllätti ja hormonit menivät täysin sekaisin. Kaikki raskauskilot tuli takaisin puolessa vuodessa korkojen kera ja nyt olen lievästi ylipainoinen. 72 kg. Hallelujaa. Ja pituutta vaivaiset 165 cm.
Mä tiputin 79>70 n. 14kk aikana eli multa lähti n. 0,5kg/kk, oon erittäin tyytyväinen! Oon 176cm
En kitudieetannu, kuhan viilasin ruokavaliota. Samalla ruokavaliolla mennään edelleen, helppoa pysyy painossa, ku tuossa vuoden aikana oppi jo hyvin mitä ja miten kannattaa ja voi syödä.
Punnitsin itteni joka päivä ja kirjasin painon ylös, laskin joka viikolle näistä keskiarvon. Tota keskiarvoo sitte tuijottelin, eihän se ollu ku 0-0,2 kg vähemmän joka viikko, mutta mulle riitti se, että se oli edes sen verran vähemmän.
Kiloni keräsin n. 4 vuoden aikana ja niistä pääsin eroon 1 vuodessa, ihan hyvä diili.
Vierailija kirjoitti:
Mä tiputin 79>70 n. 14kk aikana eli multa lähti n. 0,5kg/kk, oon erittäin tyytyväinen! Oon 176cm
En kitudieetannu, kuhan viilasin ruokavaliota. Samalla ruokavaliolla mennään edelleen, helppoa pysyy painossa, ku tuossa vuoden aikana oppi jo hyvin mitä ja miten kannattaa ja voi syödä.
Punnitsin itteni joka päivä ja kirjasin painon ylös, laskin joka viikolle näistä keskiarvon. Tota keskiarvoo sitte tuijottelin, eihän se ollu ku 0-0,2 kg vähemmän joka viikko, mutta mulle riitti se, että se oli edes sen verran vähemmän.
Kiloni keräsin n. 4 vuoden aikana ja niistä pääsin eroon 1 vuodessa, ihan hyvä diili.
Syön tällä hetkellä n. 2500kcal/päivässä ja herkkupäivä on joka toinen viikko siis sellainen, että syön iha just mitä huvittaa. Muuten pyrin koostamaan syömiset hyvin. Salilla käyn 3 krt/vko, jooga 2 krt/vko ja koiran kanssa lenkillä päivittäin.
Mulla nousi paino 6kk aikana varmaan 7kg ilman mitään erityistä syytä, söin samaa kuin ennenkin. Voisiko minipillerit vaikuttaa tähän? Tai imetyksen lopettaminen? Ahdistaa kun olen aina ollut hoikka, niin tämä näkyy heti varsinkin vatsanaeudulla :(
Vierailija kirjoitti:
Syö enemmän, ihmiset syö liian vähän. Nimenomaan enemmän sitä terveellistä ruokaa
Paras neuvo ikinä. Syö lisää, niin laihdut. Samantien kannattaa varmaan jättää myös liikunta kokonaan pois niin tehostuu tämä dieetti.
Entäs sitten, kun lopettaa laihdutuksen eikä enää syö 800 kcal:n edestä päivittäin? Mietin vain, että noin pieni kalorimäärä on jo todella vähäinen määrä aikuiselle ihmiselle, siitä on vaikea saada tarvittavia ravintoaineita, eikä se välttämättä ole edes terveellistä pidemmän päälle.