Vauvan elämä on aika epäreilua.
Siis kun ajattelee, että viimeistään silloin kun vauva syntyy ja nähdään, että mitä sen jalkovälissä sattuu olemaan niin tehdään se olettamus, että vauva on tyttö tai poika ja sitten vauvalle valitaan nimi, vaikka vauva ei pysty vielä itse ottamaan ollenkaan kantaa siihen, että tunteeko hän itsensä tytöksi vai pojaksi tai kenties joksikin aivan muuksi (kuten minä, joka olen sukupuoleton, en tunne olevani nainen tai mies), kykenemätön itse ottamaan kantaa omaan nimeensä tai edes siihen, että tunteeko hän olevansa vauva vai ei. Siis kyseistä vauvaa saatetaan pitää vastasyntyneenä tyttövauvana, jolle annetaan nimeksi Hilkka-Maria, vaikka hän itse haluaisi olla keski-ikäinen mies nimeltä Jukka Markus Olavi.
Kommentit (3)
Joo... sätkii vähän ja ei yhtään pysty itse liikkumaan. On täysin toisten armoilla.
Koiranpentukin on toimintakykyisempi.
Vauvan elämä on aika epäreilua, kun ei voi tuntea itseään vaikka tytöksi, vaikka haluaisi sitä eniten maailmassa. Koska sukupuolettomat.
Puhumattakaan siitä, ettei vauva itse saa päättää kansalaisuuttaan, äidinkieltään, ulkonäköään tai älynlahjojaan. Joku suomalaisen keskiluokkaisen perheen lapsi saattaisi haluta olla vaikkapa Japanin kuningasperheen kaunis ja älykäs lapsi, mutta tähän ei anneta mahdollisuutta.