Yliopistolla työskentelevät: Kuinka suuri osuus tutkimuksesta on huuhaata ja kuinka suuri osuus merkittävää?
Tarkoitan, että mikä mahtaa olla se osuus tutkimuksista, joita tehdään vain, jotta saataisiin tutkija työllistettyä, ilman sen kummempaa tieteellistä intohimoa.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Et selvästikään tiedä tutkimusmaailmasta mitään. Mistä tutkimuksesta puhut? Kenen rahoittamasta? Miksi kuvittelet että vain "yliopistolla työskentelevät" osaisivat arvioida ja edes tietää mitä tutkimusta tehdään?
Jos puhutaan väitöstutkimuksista, niin nehän ovat yksi yliopistojen tärkein tutkimuksen muoto, jossa yliopistot ovat keskeisessä roolissa. Jokainen väitöstutkimus on jo sinänsä tarpeellinen, että se on opinnäytetyö. Suomalaisiakin väitöskirjoja on myös julkaistu kirjoina ulkomaisten tiedekustantamoiden toimesta, joten niitä voidaan pitää merkittävinä. Lisäksi nykyisin on muodissa artikkeliväitöskirjat, joten väikkäri koostuu (usein ulkomaisissa) alan julkaisuihin hyväksytyistä vertaisarvioiduista artikkeleista. Mielestäni tämä kertoo siitä, että jo väitöskirjatutkimukset ovat merkittäviä tieteellisesti.
Aiheen merkittävyyttä mitataan tieteellisessä maailmassa bibliometriikan avulla. Tutustu asiaan, niin ymmärrät syvällisemmin mistä on kyse.
Lisäksi yliopistoilla on jonkun verran omaa tutkimusta tiedekunnissa ja osaksi erillisissä tutkimuslaitoksissa, mutta Suomessa tutkimusta rahoittaa myös monet muut instanssit kuten Akatemia sekä valtava määrä yksityisiä säätiöitä.
Eli "yliopistolla työskentelevät" eivät ole välttämättä mitenkään relevantti ryhmä arvioimaan asiaa, siellähän työskentelee myös vaikkapa vahtimestareita.
No jopa on vääristynyt käsitys sinulla, vai väitöstutkimukset ovat yliopistojen parasta antia, ja professorit vain pikkuisen puuhastelevat tutkimusta siellä tiedekunnissa.
Väikkärit ovat parhaimmillaankin aloittelijoiden töitä.
Tutkimuksen merkittävyyttä indikoi se, minkä tasoisissa vertaisarvioiduissa lehdissä niitä julkaistaan ja miten paljon niihin viitataan. Ylimmästä luokasta varmaankin harvemmin löytyy mitään väikkäreiden artikkeleita.
Tiedä huuhaatutkimuksesta.
Mutta itse olen törmännyt äskettäin pseudotutkimukseen. Eli yritys teettää tutkimuksen yliopistolla/korkeakoulussa, mutta paine tietyn suuntaisiin tuloksiin on kova.
pseudotutkimus: Tutkimuksen tulokseksi ei käy, että tutkitulla seikalla ei ollut vaikutusta tutkittavaan asiaan.
Oikeasti tuo tieto olisi arvokas. Mutta monien ihmisten mielestä tutkimus on ollut turhaa, jos lopputulos on, että tekijä x ei vaikuta tutkittavaan asian. Pidetään nollatutkimuksena.
Jos yritys maksaa tutkimuksesta, sille ei välttämättä käy tulokseksi, että tutkittavalla tekijällä oli vain vähäinen vaikutus lopputulokseen.
Koska jos yritys kehittää ja myy tuotteensa lisäoptiona tiettyä menetelmää, täytyyhän sen olla vaikuttava.
Jos tulokset eivät ole sensaatiomaisia tai lähelle sitä, verhotaan asia joillakin valituilla sanakäänteillä yrityksen markkinoinnissa.
(Tutkijakolleegani joutuu tekemään yhteistyötä tällaisen yrityksen kanssa. Minusta ei siihen ehkä olisi.)
Kyllä yliopistolla itse asiassa tehdään tutkimusta myös ilman ylenmääräistä tieteellistä paloa ihan vain siksi, että saataisiin joku työllistettyä. Keskimääräisen palstakriitikon kannalta on kuitenkin vähän ristiriitaista se, että juuri tämä tutkimus on yleensä jonkun ulkopuolisen tahon (firman, kaupungin, lastensuojelulaitoksen, vientiteollisuuden eturyhmien tms) tilaamaa ja maksamaa. Ei näihin kenelläkään yleensä ole suurta tieteellistä paloa ja tuloksetkin jää aika lailla raportin tasolle: oikeasti ne otetaan yliopistolle tehtäväksi siksi, että joku saisi töitä.
Olen itse tehnyt noita urani alkuvaiheessaa kun kyvyt ei vielä riittäneet saamaan kilpailtua tiederahoitusta niille projekteille, joihin mulla oli oikeaa tieteellistä paloa. En muista, että kertaakaan olisin kokenut painostusta sen suhteen, millaisia tuloksis pitää saada. Päinvastoin, tilaajalle tehtiin aina jo alkuvaiheessa selväksi, millä perusteilla eettistä tutkimusta tehdään ja sen tuloksena tilaaja oli aina valmis ottamaan vastaan ja joskus hyvinkin kiitollinen saadessaan kriittisiä tuloksia. Varsinkin firmat jotka halusivat toimintansa jatkuvan tulevaisuudessakin suorastaan toiivoivat kritiikkiä.
Moni palstalainen ehkä arvioisi minun tekevän huuhaatutkimusta nyt. Minulla on useamman miljoonan projekti kilpaillusta tiederahoituksesta, siis siitä, missä tieteellinen palo ja intohimo oikeasti on, mutta itse asiassaa luulen, että keskivertopalstakriitikko pitäisi jo rahoituksen myöntökriteereitä huuhaana. Se on niin sanottua high risk high gain rahoitusta. Toisin sanoen, asiaa on tutkittu niin vähän ja projekti on niin haastava, että on hyvinkin mahdollista, että se menee pieleen - jos sitä yrittäisi viedä läpi joku vähänkään vähemmän pätevä kuin mun tutkimustyhmä, se todnnäköisesti menisi pieleen. Se on siis high risk. Mutta jos se saadaankin onnistumaan, voitot ovat sitten sitäkin suurempia -high gain. Tällä perusteella ison rahan tiederahoitus nykyään toimii ja se on ihan ykmärrettävää, koska riski tulee oikeastaan siitä, että uusista asioista ei voi tietää ennen kuin on kokeiltu ja jos tiedät, et ehkä tutkikaan mitään uutta. Toisaalta iso tiederahitus lähtee siitä, että nämä isot hyldyt ovat lähtökohtaisesti tieteen sisäisiä. Niillä ei välttämättä (ainakaan tässä vaiheessa) ole. Itään yhteiskunnallista, taloudellista tai teknistä sovellutusta) ne hyldyttävät vain tiedettä, mutta vievät sitä sitten eteenpåin isoina harppauksina, joiden jölkeen ehkä saattaa poikia paljon pieniä sovellutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja teknologiaan. Mutta tiederahoitus on siis tiedettä varten. Palstakriitikon mielestä se voisi olla hyödytöntä huuhaata.
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä ei ole tekniikkaa, matematiikkaa, fysiikkaa jne kovia juttuja lienee 100%:esti silkkaa huuhaata.
Höpsisja puppua. Itse asiassa maamme merkittävimmän yliopiston, Helsingin yliopiston, yksi vahvuusalueista on juuri humanistinen tutkimus, se nostaa HY:tä korkealle kansainvälisessä vertailussa.
Vierailija kirjoitti:
Ja joo yliopistolaiset itse ovat parhaimmillaankin esteellisiä päättämään mikä on relevanttia ja mikä ei kun se oma tienesti tulee tuosta samasta huuhaasta (nokian rasististuus mittattuna laskemalla lainasanat... kuitenkaan osaamatta suomenkielen lainasanoja ja materiaalina vuosikertomukset :D )
Se, että sinä et ymmärrä mistään mtään, ei tarkoita etteikö yliopistolla ymmärrettäisi.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitan, että mikä mahtaa olla se osuus tutkimuksista, joita tehdään vain, jotta saataisiin tutkija työllistettyä, ilman sen kummempaa tieteellistä intohimoa.
Mitä ihmettä höpötät? Miksi joku yliopisto haluaisi vain "työllistää tutkijan", ei väliä mitä tekee? Tajuatko kuinka kova kilpailu noista paikoista on? Ja kuinka vaativaa hakemusten läpikäynti on?
Lisäksi et tajua että pelkkiä tutkijan paikkoja yliopistolla on aika vähän. Omassa tiedekunnassani en näe kuin ne harvat tutkijatohtorit, ja heidänkin rahoitus tulee Akatemialta, joka siis arvioi heidän "intohimonsa".
Sitten on yksi erillinen tutkimuslaitos yliopistolla, jonne postdoc-tutkija voi saada vuoden pestin.
Vierailija kirjoitti:
Tällaista se on tutkimus :http://nordic.businessinsider.com/big-sugar-heart-disease-cancer-link-w…
Eli esimerkkinä nykytutkimukselle pidät jotain 51 vuotta sitten USA:ssa yksityisen yrityksen puitteissa tapahtunutta juttua? Really?
Vierailija kirjoitti:
Ainakin tekniikan alalla on vaikea tietää, mille tulee tulevaisuudessa käyttöä. Työkaverini teki 1990-luvulla väitöskirjan. Hän piti itsekin sitä täysin teoreettisena puuhasteluna, jolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Nyt yli 20 vuotta myöhemmin sitä merkitystä on yllättäen löytynyt laajasti.
Toinen hyvä esimerkki on lukuteoria, joten pidettiin satoja vuosia pelkkänä matematiikkojen harrasteluna. Nykyisin lähes kaikki tietoliikenteen suojaukseen käytetyt menetelmät perustuvat lukuteorian tuloksiin.
Tässä on hyviä esimerkkejä siitä, jota "maallikot" eivät ymmärrä: tiede rakentuu tieteelle. Joku myöhempi tutkimus voi tarvita useamman aikaisemmin tehdyn tutkimuksen, joiden merkitys valmistuessaan oli erilainen.
Tätä kautta emme voi etukäteen tietää kuinka merkittävä jokin tutkimus on, koska sen arvo ei liity vain siihen itseensä vaan siihen miten sitä tulevaisuudessa sovelletaan muussa tutkimuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaista se on tutkimus :http://nordic.businessinsider.com/big-sugar-heart-disease-cancer-link-w…
Eli esimerkkinä nykytutkimukselle pidät jotain 51 vuotta sitten USA:ssa yksityisen yrityksen puitteissa tapahtunutta juttua? Really?
Uskotko imbesilli etteivät nykyään systeemille epämieluisat tutkimukset joudu mappi ööhön?
Omat kaverini yliopistolla ovat kyllä hyvin usein kysyttyjä alansa asiontuntijoita mediassa. Aika usein näkyvät jopa uutisissa tai sanomalehdissä. Toisinaan tutkimuksen aihe ei ole mediaseksikäs, mutta ei se sitä turhemmaksi tee. Tuttavieni tutkimusaiheet liikkuvat aiheissa kuten lastenpsykologia, lääketeknologia, terrorismintutkimus, eri maiden historia, yhteiskuntatieteelliset aiheet kuten köyhyys, syrjäytyminen. Ehkäpä nämäkin sitten ovat jonkun mielestä huuhaata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et selvästikään tiedä tutkimusmaailmasta mitään. Mistä tutkimuksesta puhut? Kenen rahoittamasta? Miksi kuvittelet että vain "yliopistolla työskentelevät" osaisivat arvioida ja edes tietää mitä tutkimusta tehdään?
Jos puhutaan väitöstutkimuksista, niin nehän ovat yksi yliopistojen tärkein tutkimuksen muoto, jossa yliopistot ovat keskeisessä roolissa. Jokainen väitöstutkimus on jo sinänsä tarpeellinen, että se on opinnäytetyö. Suomalaisiakin väitöskirjoja on myös julkaistu kirjoina ulkomaisten tiedekustantamoiden toimesta, joten niitä voidaan pitää merkittävinä. Lisäksi nykyisin on muodissa artikkeliväitöskirjat, joten väikkäri koostuu (usein ulkomaisissa) alan julkaisuihin hyväksytyistä vertaisarvioiduista artikkeleista. Mielestäni tämä kertoo siitä, että jo väitöskirjatutkimukset ovat merkittäviä tieteellisesti.
Aiheen merkittävyyttä mitataan tieteellisessä maailmassa bibliometriikan avulla. Tutustu asiaan, niin ymmärrät syvällisemmin mistä on kyse.
Lisäksi yliopistoilla on jonkun verran omaa tutkimusta tiedekunnissa ja osaksi erillisissä tutkimuslaitoksissa, mutta Suomessa tutkimusta rahoittaa myös monet muut instanssit kuten Akatemia sekä valtava määrä yksityisiä säätiöitä.
Eli "yliopistolla työskentelevät" eivät ole välttämättä mitenkään relevantti ryhmä arvioimaan asiaa, siellähän työskentelee myös vaikkapa vahtimestareita.
Hih, aina hauskaa seurettavaa, kun nollatutkimusta nälkäpalkalla tekevä "tutkija" hermostuu...
Voit toki puhua ihan suomeksi viittausten määrästä. Ei kukaan käytä termiä bibliometriikka.
En näe mitään hermostumista missään, enemmänkin näen että sinulla itselläsi on joku tunnevaltainen tarve kuvitella kaikenlaista ilman evidenssiä. Mutta kiva jos pystyt huvittamaan itseäsi joillain kuvitelmillasi - hulluilla on halvat huvit. Hih.
Puhuin bibliometriikasta siksi, että viittausten määrä ei ole ainoa parametri, jolla tieteen vaikuttavuutta arvioidaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä ei ole tekniikkaa, matematiikkaa, fysiikkaa jne kovia juttuja lienee 100%:esti silkkaa huuhaata.
Ja joo yliopistolaiset itse ovat parhaimmillaankin esteellisiä päättämään mikä on relevanttia ja mikä ei kun se oma tienesti tulee tuosta samasta huuhaasta (nokian rasististuus mittattuna laskemalla lainasanat... kuitenkaan osaamatta suomenkielen lainasanoja ja materiaalina vuosikertomukset :D )
Joku teekkari täällä halveksii humanisteja. Lääketieteellinenkin tutkimus ilmeisesti 100% huuhaata. Historiaakin on turha tutkia, propakandakoneisto keksii sopivat jutut ihan ilman tutkijoitakin. Taloustieteetkin kannattaa lakkauttaa, uskotaan kaikki pankin myyntimiesten juttuja tai politiikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä joku prosentti kaks on jollain tapaa oikeasti merkittävää, muu osa on enemmän tai vähemmän ns. "opinnäytettä", joka oikeasti on maailmalla jo vuosikymmeniä tiedetyn ja tunnetun tiedon soveltamista, eikä siis anna mitään merkittävää uutta tietoa muuta kuin sovellettuna meikäsubstanssista. Eli enin osa on SUOJAtyötä korkeakouluissakin! Tottakai monikin tutkijanplanttu väittää tekevänsä uraauurtavaa tutkimusta, heh heh.
Nämä "arvailen näin mutuna kun en paremmin tiedä enkä viitsi ottaa faktoista selvää kunhan trollailen" -kommentit ovat aina yhtä "antoisia". /s
"Suojatyö" viittaa vammaisten työllistämiseen. Käytät väärää käsitettä. Mitähän tutkikanpaikkoja edes yrität tarkoittaa tässä?
Lisäksi et näytä tajuavan että nykyisin tutkimusten vaikuttavuuden arviointi on aika tärkeä pointti rahoituksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et selvästikään tiedä tutkimusmaailmasta mitään. Mistä tutkimuksesta puhut? Kenen rahoittamasta? Miksi kuvittelet että vain "yliopistolla työskentelevät" osaisivat arvioida ja edes tietää mitä tutkimusta tehdään?
Jos puhutaan väitöstutkimuksista, niin nehän ovat yksi yliopistojen tärkein tutkimuksen muoto, jossa yliopistot ovat keskeisessä roolissa. Jokainen väitöstutkimus on jo sinänsä tarpeellinen, että se on opinnäytetyö. Suomalaisiakin väitöskirjoja on myös julkaistu kirjoina ulkomaisten tiedekustantamoiden toimesta, joten niitä voidaan pitää merkittävinä. Lisäksi nykyisin on muodissa artikkeliväitöskirjat, joten väikkäri koostuu (usein ulkomaisissa) alan julkaisuihin hyväksytyistä vertaisarvioiduista artikkeleista. Mielestäni tämä kertoo siitä, että jo väitöskirjatutkimukset ovat merkittäviä tieteellisesti.
Aiheen merkittävyyttä mitataan tieteellisessä maailmassa bibliometriikan avulla. Tutustu asiaan, niin ymmärrät syvällisemmin mistä on kyse.
Lisäksi yliopistoilla on jonkun verran omaa tutkimusta tiedekunnissa ja osaksi erillisissä tutkimuslaitoksissa, mutta Suomessa tutkimusta rahoittaa myös monet muut instanssit kuten Akatemia sekä valtava määrä yksityisiä säätiöitä.
Eli "yliopistolla työskentelevät" eivät ole välttämättä mitenkään relevantti ryhmä arvioimaan asiaa, siellähän työskentelee myös vaikkapa vahtimestareita.
No jopa on vääristynyt käsitys sinulla, vai väitöstutkimukset ovat yliopistojen parasta antia, ja professorit vain pikkuisen puuhastelevat tutkimusta siellä tiedekunnissa.
Väikkärit ovat parhaimmillaankin aloittelijoiden töitä.
Tutkimuksen merkittävyyttä indikoi se, minkä tasoisissa vertaisarvioiduissa lehdissä niitä julkaistaan ja miten paljon niihin viitataan. Ylimmästä luokasta varmaankin harvemmin löytyy mitään väikkäreiden artikkeleita.
Sulla ei nyt riitä akateemiset taidot edes tekstin ymmärtämiseen. Tarkoitin sitä, että väitöstutkimuksia ei valmistu muualta kuin yliopistoista. Se on yliopistojen suuri säännöllinen uutta tutkimusta tuottava osansa. Professoreilla on professorin virka, he eivät ole 100% tutkijoita. Jokainen yliopistolla tietävät tämän. Harva professori tai muu yliopiston ei-tutkijanimikkeellä olevasta henkilökunnasta tuottaa vuoden aikana muuta kuin jokusen artikkelin, silloin tällöin kokonaisen kirjan. Sitäkin varten usein ollaan virkavapaalla ja saadaan muualta apurahaa.
Toisaalta oma käsityksesi väitöstutkimuksista on kovin vanhakantainen ja väheksyvä. Väitöstutkimuksessa tekijä ei ole välttämättä "aloittelija", vaan monethan jatkavat gradussaan tekemäänsä aihetta väikkärissä, jotkut ovat voineet jo työskennellä tutkijoina ennen väitöskirjan aloittamista. Nykyään väitöskirjatutkijoita myös haastellaan radioon ja lehtiin usein, koska he ovat oman alansa asiantuntijoita. Sun käsityksesi eivät vastaa nykytilannetta ollenkaan.
Vaikuttavuudesta... no tulee mieleen esim. erään ranskalais-puolalaisen tytön väikkäri, josta tuli yksi 1900-luvun kuuluisimpia tieteellisiä julkaisuja. Tutkimus johti hänet saamaan Nobelin palkinnonkin muutaman vuoden kuluttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä joku prosentti kaks on jollain tapaa oikeasti merkittävää, muu osa on enemmän tai vähemmän ns. "opinnäytettä", joka oikeasti on maailmalla jo vuosikymmeniä tiedetyn ja tunnetun tiedon soveltamista, eikä siis anna mitään merkittävää uutta tietoa muuta kuin sovellettuna meikäsubstanssista. Eli enin osa on SUOJAtyötä korkeakouluissakin! Tottakai monikin tutkijanplanttu väittää tekevänsä uraauurtavaa tutkimusta, heh heh.
Nämä "arvailen näin mutuna kun en paremmin tiedä enkä viitsi ottaa faktoista selvää kunhan trollailen" -kommentit ovat aina yhtä "antoisia". /s
"Suojatyö" viittaa vammaisten työllistämiseen. Käytät väärää käsitettä. Mitähän tutkikanpaikkoja edes yrität tarkoittaa tässä?
Lisäksi et näytä tajuavan että nykyisin tutkimusten vaikuttavuuden arviointi on aika tärkeä pointti rahoituksessa.
Sisäpiiri arvioi sisäpiiriä omissa pikkukarkeloissaan, vaikuttavuuden arviointia :D:D:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä joku prosentti kaks on jollain tapaa oikeasti merkittävää, muu osa on enemmän tai vähemmän ns. "opinnäytettä", joka oikeasti on maailmalla jo vuosikymmeniä tiedetyn ja tunnetun tiedon soveltamista, eikä siis anna mitään merkittävää uutta tietoa muuta kuin sovellettuna meikäsubstanssista. Eli enin osa on SUOJAtyötä korkeakouluissakin! Tottakai monikin tutkijanplanttu väittää tekevänsä uraauurtavaa tutkimusta, heh heh.
Nämä "arvailen näin mutuna kun en paremmin tiedä enkä viitsi ottaa faktoista selvää kunhan trollailen" -kommentit ovat aina yhtä "antoisia". /s
"Suojatyö" viittaa vammaisten työllistämiseen. Käytät väärää käsitettä. Mitähän tutkikanpaikkoja edes yrität tarkoittaa tässä?
Lisäksi et näytä tajuavan että nykyisin tutkimusten vaikuttavuuden arviointi on aika tärkeä pointti rahoituksessa.
Sisäpiiri arvioi sisäpiiriä omissa pikkukarkeloissaan, vaikuttavuuden arviointia :D:D:D
Totta, melkoista pelleilyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä joku prosentti kaks on jollain tapaa oikeasti merkittävää, muu osa on enemmän tai vähemmän ns. "opinnäytettä", joka oikeasti on maailmalla jo vuosikymmeniä tiedetyn ja tunnetun tiedon soveltamista, eikä siis anna mitään merkittävää uutta tietoa muuta kuin sovellettuna meikäsubstanssista. Eli enin osa on SUOJAtyötä korkeakouluissakin! Tottakai monikin tutkijanplanttu väittää tekevänsä uraauurtavaa tutkimusta, heh heh.
Nämä "arvailen näin mutuna kun en paremmin tiedä enkä viitsi ottaa faktoista selvää kunhan trollailen" -kommentit ovat aina yhtä "antoisia". /s
"Suojatyö" viittaa vammaisten työllistämiseen. Käytät väärää käsitettä. Mitähän tutkikanpaikkoja edes yrität tarkoittaa tässä?
Lisäksi et näytä tajuavan että nykyisin tutkimusten vaikuttavuuden arviointi on aika tärkeä pointti rahoituksessa.
Sisäpiiri arvioi sisäpiiriä omissa pikkukarkeloissaan, vaikuttavuuden arviointia :D:D:D
Totta, melkoista pelleilyä.
Kyllä minustakin putkimies esimerkiksi on pätevin arvioimaan vaikkapa eksegetiikan tutkimuksen vaikuttavuutta.
Rasismin ja sukupuolentutkimus ovat tärkeämpiä kuin monilla on älyykkyyttä ymmärtää.
Naistutkimus nyt ainakin tulee ensimmäisenä mieleen.