Mitä järkeä oli lukion käymisessä mitä jäi käteen?

Eipä siitä saa muuta kuin oikeuden hakea korkeakouluun. Aikamoista diipadaapaa.

Ethän sä ole edes päässyt ylioppilaaksi, joten kokeile ensin käydä se lukion oppimäärä ihan oikeasti ja tule sitten pohtimaan asiaa tänne.

Ja vastaan kuitenkin tähän sun trollattelluun: Siellä oppii oppimaan. Kun käy lukion oppimäärän läpi, niin sen jälkeen pystyy omaksumaan uutta tietoa ihan eri tavalla kuin peruskoulun jälkeen. Yllättävän monella lukiossa opitulla asialla on ollut käyttöä myöhemmin, sitä ei vaan tajua vielä 20-vuotiaana.

Jotain oli tehtävä, kun ei tiennyt mitä tehdä

Mielestäni hirveen yliarvostettu koulutus.

Olen kuitenkin käynyt lukion, amiksen, ammattitutkintoja pari lisää ja ammattikorkean yms mutta mitään noista ei ole hehkutettu niin paljon kuin sitä et on ylioppilas...

Yngwie Malmsteen kirjoitti:

itse unohdin kaiken matematiikan, fysiikan kemian heti kirjoitusten jälkeen, ihan hyödyttömiä aineita

Monissa ammateissa on osattava matematiikkaa ja fysiikkaa. Mitä sinä teet nykyään ammatiksesi?

Yngwie Malmsteen kirjoitti:

samoin biologia, maantieto, historia = hyödytöntä skeibaa, mitä järkeee opiskella tällaisia wikipedia-aineita?

Jos ei halua ymmärtää miten maailmta toimii ja miksi asiat ovat sellaisia kuin ne nyt ovat, niin silloinhan nuo ovat ihan turhia asioita.

Yngwie Malmsteen kirjoitti:

kuvaamataito,, lapsellista ei hyvää päivää

Samaa mieltä.

Yngwie Malmsteen kirjoitti:

äidinkieli, ainekirjoitus, roskaa

Olisi tehnyt hyvää sinullekin opetella hieman enemmän.

Yngwie Malmsteen kirjoitti:

uskonto olisi ok,, jos ei opiskeltas mitään budddhalaisten mantroja vaan Jeesus-tiedettä

Vai jeesus-tiedettä. Salli minun nauraa. 

Olisit lukenut enemmän historaa, niin tietäisit kuinka paljon pahaa on tehty Jessen nimissä.

mulla on 2 maisterin tutkintoa jos ette tieneet, kaikki sen takia  että olin akateemisesta perheestä ja kaikkea tätät yliopistoshittiä arvostettiin liiikaa ja loi paineeet ikäänkuin pakosta pyrkiä sinne foking hienoon yliopistoon, olisi pitänyt jäädä vaan laivalle viinakalleksi jossa olin lukion jälkeen

kirjoitin 3 Laudaturia yhden M (saksa) ja C pitkä matikka, sain stipendin vielä enkusta

sitten menin 1 vuoden päästä yliopistolel lukemaan taidepaskaa muka coolina, valmistuin 7 vuoden haahuilun jälkeen kulttuurihistorian maisriksi, papereilal en tehnyt mitään enkä osannut tehdä mitään, olin vähän aikaa puupakkaajana mikä oli hauska ammatti ja 2 v ala asteen opena se oli paskaa ja tylsää

2 v sitten luin huvikseen toisen huuhaa tutkinnon eli teologian maistrin, papiksi en edes pyrri

työttömänä pummina aion olla ja tänäänkin ruoka avusta puliukkojen kanssa ruokaa hakemaan

ei tää yhteiskunta kiinnosta niin ja kun ei ole mitään ammattitaitoa

Lukio kuitenkin antaa yleissivistävän pohjan ymmärtää eri opintoalueiden sisältöä ja myöhemään ammatin valintaan. Myöhemmin saattaa tarvita taitoja, joita ei ensin uskonut tarvitsevansa, samoin joitakin tietoja ei ehkä koskaan tarvitse. Tämä koskee myös korkeakouluopintoja. Olen itse FL (matematiikka ja tietojenkäsittely), ja muutamia matematiikan osa-alueiden tietoja ole tarvinnut ehkä vain kerran elämässäni. Jos ammatinvalintani olisi osunut toisin, tilanne olisi erilainen. Nykymaailmassa ammatin vaihto on yleisempää kuin muinoin, joten laaja pohja opinnoissa on paikallaan. Toki lukion suurin rooli on toimia astinlautana jatko-opintoihin.

Huomaa, ettei oikeinkirjoitus sinullekaan tosiaan tarttunut.

Olen itse opiskellut lukion jälkeen AMK:n. Sen olisi voinut käydä amis-pohjaltakin, mutta tuskin ihan yhtä hyvin. Uskon myös että lukion yleissivistyksen, kielitaidon ja siellä tapahtuneen sosiaalisen kehittymisen ansiosta minun on helpompi menestyä nykyisissä työtehtävissäni.

Lisäksi tällainen perusinsinööri tuskin eläisi filosofin maisterin kanssa, jos mitään yleissivistystä ei olisi tullut hankittua. ;)

Aloittaja ei joko ole lukiossa käynytkään, tai sitten raukka ei ymmärtänyt siitä mitään. Sekin on mahdollista, kun syrjäkylien lukioihin pääsee kaikki kyläläiset, myös ne alimmilla lauteilla saunovat.

Lukio opettaa opiskelemaan, eli omaksumaan ja syntesoimaan uusia tietoja ja taitoja. Opiskelutaitoa tarvitaan, kun aletaan tosissaan opiskelemaan tiedekorkeakoulussa.

Toki lukiossakin pitää onnistua, eli laudaturin paperit ja yli 9:n todistus on osoitus riittävästä motivaatiosta ja älystä yliopisto-opintoihin. Niiden muiden olisi kannattanut mennä peruskoulusta suoraan rekkakuskeiksi ja siivoojiksi ja lähihoitajiksi, koska niitä tarvitaan. Muut suorittavat ammatit ovat käytännössä kadonneet 20 vuoden kuluttua.

Luokiomatematiikasta olen osin samaa mieltä aloittajan kanssa. Se on toisaalta liian kesyä, ei niillä tiedoilla mitään vielä lasketa. Toisaalta jo lukionkin matikka on liian vaativaa rekkakuskille, joka ei sitä koskaan tarvitse.

Mutta rakkaat lukijat, ei matematiikkaa opiskella sen välinearvon vuoksi lukiossa. Sitä opiskellaan kahdesta syystä: ajattelun ja alkeiden. Ajattelulla tarkoitetaan sitä, että lukion matikan oppinut tunnistaa ympäröivässä maailmassa säännönmukaisuuksia, syitä ja seurauksia, toistuvia ilmiöitä, loogisia yhteyksiä ja oppii ratkaisemaan ongelmia. Tyhmä täytyy olla, ellei tämän tärkeyttä ymmärrä. Matikan alkeilla taas tarkoitetaan sitä, että lukion matikan suorittanut pystyy aloittamaan luonnontieteissä ja teknisillä aloilla välttämättömien matemaattisten taitojen opiskelun. Lukion matikka on ikään kuin hygieniapassi tai ajokortti, jonka turvin saa sitten aloittaa varsinaisen oppimisen.

Likainen lakki kaapissa.

Jos AP olisi maisteri, niin kyllä maisterin pitäisi osata edes oikeinkirjoitus :D Se tulee niin automaattisesti, ettei tarvitse ajatellakaan. Mutta AP ei ole maisterin papereita nähnytkään..

Vierailija kirjoitti:

Likainen lakki kaapissa.

Jäikö koulut siihen? Mulla tuon lakin kaverina on tupsulakki, tosin shamppanjan, kusen, veren ja yrjön värjäämä, kuten teekkarille sopiikin. Ja hatturivin viimeisenä musta silinterihattu, jossa ylöspäin käännetyt reunat.

Pakko on ylpeydellä todeta, että lukion käyminen kunnolla kannatti. Sen jälkeen hankittu tutkijankoulutus on avannut niin huikeita työtilaisuuksia... on mahtavaa kun rakkain harrastus ja työ ovat yhtä ja samaa. Saa heittäytyä intohimolleen ja siitä vielä maksetaan hyvin!

spermaa itellä mutta niin jää nykyäänkin

Ainakaan en olisi nykyisessä ammatissani ja työssäni, eli en ole katunut päivääkään lukio-opintojani ja mitä siitä eteenpäin olen saanut saavuttaa.

Lähtökohtaisesti olen mieluiten sellaisten ihmisten seurassa, joilla on yleissivistystä ja sydämen sivistystä ja jotka tietävät asioita ja niiden taustoja. Toivon, että omat lapsenikin valitsevat lukion. En halua, että murrosikäiset lapset menevät kouluun, jossa opettajat eivät saa otetta lapsiin, läsnäolotunteja on minimit, poissaoloja ei juuri seurata. Kun lapseni ovat lukion käytyään vanhempia ja pahin murrosiän pyristely takana he ovat valmiita valitsemaan sen koulutuspolun mitä haluavat.

Olen lukion jälkeen opiskellut ent. opisto kai nykyisen amk tutkinnon, ennen lapsia ehdin olla pari vuotta töissä, kolme lasta putkeen, jonka aikana työpaikka hävisi lamaan, kun alan töitä ei löytynyt opiskelin lähihoitajaksi.

Vanhainkodissa hoitajana olen huomannut että lukio-opinnoista on paljon hyötyä.

Matikka, lääkelaskut on naurettavan helppoja, niitä kun nykyisin tehdään 3-5v välein.

Historia, sodan kokeneiden vanhusten kanssa pystyn keskustelemaan heidän nuoruutensa tapahtumista ja kyselemään miltä tuntui lähteä evakoksi, miltä tuntui kun karjalaisia tuli, jotain tiedän myös sodan taisteluista, sodan jälkeisestä asutuksesta, 50-luvusta jne.

Äidinkieli, jonkun verran helpompi tuntuu olevan kirjata kuin pelkästää amispohjaisilla, vaikka äidinkieli olikin surkea.

Kirjallisuudesta osaan jonkun verran keskustella vanhusten kanssa.

Kuvaamataito, on antanut jonkun verran käsitystä tyylisuunnista ja ymmärrystä taiteeseen, ehkä vähän kädentaitoakin.

Psykaa ja biologiaa hoitajan tuskin tarvitsee selittää, psykassa aika paljon laajempi kurssi kuin lähihoitajaopinnoissa.

Musiikissa olen oppinut lähinnä teoriaa, olen auttamattoman epämusikaalinen.

Uskonnon teoria, juhlapäivät on aika tarkkaan tiedossa ja osaan sanoa miksi vietetään helatorstaita kuuklaamatta, helpompaa keskustelussa, kun auttaa mummoa vessassa.

Koen, että on paljon helpompi olla hoitaja ylioppilaspohjan yleissivistyksellä kuin pelkästään lähihoitajaopinnoilla olisi.

Omia lapsillani olen kehoittanut käymään lukion juuri tuosta syystä oppii erilaisia asioita, lähes ilmaiseksi ja on naurettavaa ajatella että 15-16v tietäisi missä työssä haluaa olla loppuelämänsä, ylioppilaspohjalta alaa on helpompi vaihtaa.

En ole ylipäätänsä koulussa oppinut koskaan juuri mitään. Olen kuitenkin muuten utelias ihminen, tykkään lukea, keskustella ja oppia uutta. Lukio ja yo-tutkinto meni lukematta.

Menin lukioon alun perin vain siksi koska en keksinyt mitään kiinnostavaa ammattia ja minulle oli selvää että haluan yliopistoon. Minun aikanani amiksilla (2000-luvun alku) oli vielä huono maine ja jopa vanhempani antoivat ymmärtää että monen polven tohtoreiden suvussa ei amiksia katsella (siis oikeesti..). Jos nyt saisin valita uudestaan tekisin ehkä kaksoistutkinnon. Haluaisin osata jonkun hienon kädentaidon, vaikkapa puuseppä, koruartesaani tai ompelija, akateemisen tutkintoni lisäksi.

Pitää vanhaan ketjuun lisätä oma mielipide. Amis- tutkinnolla ei ole arvostusta työelämässä juuri lainkaan ja eipä ole niitä työpaikkojakaan duunareille. Kannattaa ehdottomasti pyrkiä korkeakouluun, koska kaikki työpaikat ovat nykyään miltei akateemista tutkintoa vaativia.