Olen kyllästynyt kuluttamiseen ja suorittamiseen, haluan erakoitua.

Tietäisikö joku tämän tyyppisiä blogeja? Suomeksi tai englanniksi.

Huomenta ap,

Elän samantapaisesti kuin sinäkin, hienoa että meitä on muitakin!

Ajattelin itse ensin, että haluan myös erakoitua. Nyt olen kuitenkin alkanut ajatella toisin.

Olen sitä mieltä, että olisi tärkeätä verkostoitua ja jakaa ajatuksia, päästä ideoimaan ja kehittämään vaihtoehtoisia juttuja. Meitä "ekotyyppejä" on siellä ja täällä pitkin Suomenniemeä, kuka missäkin. Joten ei meitä ole helppo saattaa fyysisesti yhteen ideoimaan. Mutta onneksi on netti! Onko sulla ap siis tiedossa jotain sivustoja tms, missä käyt ajatusten vaihtoa?

N46

Olet sen verran valveutunut, että varmaan huomaat miten etuoikeutettu olet, kun voit elää noin. Minäkin haluaisin elää noin, mutta olen opiskelija, eli ei varaa. Jos työllistyn alalleni, ei jää aikaa mainitsemiisi asioihin kuten itseni kehittämiseen, lukemiseen jne. Teen pieniä korjausliikkeitä elämässäni, yritän välttää stressiä jotta en tarvitsisi unilääkkeitä jne. Niin ja lasten hoitotahot ovat kaupungissa - en voi muuttaa syrjään senkään takia. Elämäntapasi kuulostaa tavoittavamattomalta fantasialta. Onneksi kulutuskriittisesti voi elää kaupungissakin. Pienin askelin lähemmäs unelmaa.

Sinun elämäntapasi ap on sitä mitä minun mielestä Suomi ja koko maapallo juuri nyt tarvitsee. Aktiivimallit ja palkattomat työt yms tulee muutenkin tästä eteenpäin sysäämään aina vaan enemmän ihmisiä marginaaliin. Jos he tietävät, että siellä  on jo väkeä, jotka omista lähtökohdistaan käsin pyrkivät kohti toisenlaista hyvää elämää, niin tämä tuo varmasti toivoa myös heille.

Ei ole pakko elää vain kuluttaen ja pientä rahaeliittiä palvellen. Toisenlaisia tapoja on mahdollista rakentaa.

Hyvältä kuulostaa. Kiva saada kuulla, että on muitakin samalla lailla ajattelevia ja kokevia. Tästä saa varmuutta itsekkin alkaa jarruttelemaan, burnoutin partaalta. Minullakin perhe, jonka vuoksi erkoituminen ei ainakaan vielä ole mahdollista. Mutta maalla sitä voi jo harjoitella....:)

Samasta olen haaveillut. Minimalistisesta elämästä. Tuleekohan länsimaisen yhteiskunnan tie menemään omavaraistaloutta (punainen mökki ja kasvimaa) kohden? Kaikilla on jo aivan liikaa tavaraa, joka tuhoaa maapalloa. Perinteisiä töitä ei enää kohta ole ja vähenevät. Pienet kulut ja pienet tulot olisi hienoa, erillään corporate-maailmasta, joka orjuuttaa ihmiset oravanpyörään ilman aitoja omia ajatuksia.

0/5

Mokki missä asut lienee porvoossa?

Aivan ihana eläntapa. Olen päässyt lähelle samaa. Stressitaso on hyvin pieni. Raha ja ostaminen eivät ole tärkaää. En halua omistaa mitään muuta kun vähäiset henk.koht tavarat. Omistusasunto ja oma auto olisivat rasite. Tälläistä on materista kiinnostuneen mahdoton ymmärtää.

AP:  Mitä yhteisöjä on netissä, missä näistä keskustellaan?

Olisiko kenelläkään antaa konkreettisia vinkkejä miten päästä uraputkesta pois? Mihin voisin hakea töihin?

Haluaisin tehdä jotakin lempeämpää työtä esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestössä tai ei niin myyntikeskeisessä palvelutyössä. Palkkaa tarvitsisin vain vuokraan ja ruokaan. Minulla on korkeakoulutason koulutus ja monen vuoden työkokemus asiakaspalvelusta ja vastuullisista myyjätehtävistä. En vaan enää yhtään jaksa antaa mitään nykyiselle yritykselle joka ei välitä lainkaan panoksestani.

Työhaastattelutkin ovat nykyään kuin jotain akrobatiaratoja ja missikisoja, yhtään ei saisi jännittää tai olla millään lailla luonnollinen...... Suorittamista suorittamisen päälle. Haluaisin vain tienata sen verran että pärjään, työyhteisössä jossa kaiken pohjana ei olisi kilpailu ja arvostelu.

Omakotitaloja isolla tontilla saa halvalla muuttotappiokuntien syrjiltä. Ihmetyttää miksi täältä haet hyväksyntää ja juttuseuraa asiallesi jos kerta haluat olla yksin, huomaamaton ja tehdä tappiota.

Vierailija kirjoitti:

Uusliberalistiset arvot, työlle eläminen, kuluttamiseen perustuva elämäntyyli ja materialismi saavat minut voimaan pahoin. En halua kivitaloja, uusia autoja, hienoa sisustusta ja mätsääviä astiastoja, merkkivaatteita merkin takia, biletystä, statusta, sosiaalista mediaa ym.

Ostan kaiken mahdollisen käytettynä, en juuri meikkaa, hiusten värjäämisen lopetin vuosi sitten. Asun sukulaisen vanhassa mummonmökissä ylläpitokuluja vastaan. Kantovesi osittain, lämmityspuut metsästä. Kotieläiminä muutama kana ja vuohi, heille ruoka lähipellosta.

Teen lähinnä etätöitä, vaihdoin alaa. Nykyinen työni on kiinnostavaa ja merkityksellistä, entinen kauluspaitaorjuutta voiton maksimoimiseksi. En elä työlle, mutta se auttaa minua kohti taloudellista riippumattomuutta. Luen ja katson dokumentteja, liikun luonnossa ja kalastan, viljelen. Pohdin, luen ja kirjoitan. Kaupungissa käyn vain ruoka ja- rautakaupassa, kirjastossa.

Olen 32v nainen ja kohta jo täysin eristäytynyt omiin oloihini. Minulla on paljon nettituttavia ja yhteisöjä, jotka ovat sosiaalinen elämäni, ja joiden kanssa voin keskustella ja ideoida. Haluaisin osaamisellani olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta ja puolustaa oikeudenmukaisuutta.

Mielipiteitä?

Kaunis tarina joka toimii vain tarinana, ei tosielämässä.

Vierailija kirjoitti:

AP:  Mitä yhteisöjä on netissä, missä näistä keskustellaan?

Joo, siis lähinnä alaani liittyviä yhteisöjä. Työskentelen it-alalla ja erityisiä kiinnostuksenkohteitani ovat informaatiovaikuttaminen, sensuuri, sananvapaus ja tietoturvajärjestelmät.

Nämä asiat ovat olleet, ja tulevat olemaan, tulevaisuudessa yhä enemmän tapetilla. Kulutan aikaani hyvin paljon aikaa näiden teemojen ja niihin liittyvän problematiikan parissa. Näistä yhteisöistä olen löytänyt samanhenkistä seuraa.

Ja kun joku kyseli, niin en ole eristäytynyt ystävistäni, ihminen tarvitsee muita ihmisiä. Ja miksi hylkäisin sosiaaliset suhteeni ja rakkaimpani? Sanotaan näin, että tärkeimmät ovat jääneet ja pidän heihin yhteyttä monin tavoin. Entiseen elämään kuulunut laaja tuttavaverkosto on supistunut, sillä se perustui pääsääntöisesti muihin asioihin kuin ystävyyteen. Siltoja en kuitenkaan halua polttaa. En vain halua enää kuulua tiettyihin viiteryhmiin.

Somea (sis. tässä tapauksessa Fb, Insta, Twitter, Snapchat jne) en käytä lainkaan. Muttavesim. Whatsappia kyllä, se on hieman eri asia. Jos minulla olisi oikeasti jotain esim poliittisesti arvokasta sanottavaa, voisin harkitavesim. Twitteriä. Henkikökohtaisista asioistani tai arkielämästäni avautumista en pidä tarpeellisena tai mielekkäänä.

Mitä viljelet? Mistä vuohelle ruoka?

Näin kevällä on tapana mennä metsään ja hakata halkoja.

Minun elämäni on hyvin samanlaista; pieni mummonmökki, kasvimaa, kotieläimiä, kantovesi ja puulämmitys. Käyn töissä sen mitä tarvitsen, vapaa-aikaa jää reilusti luonnossa liikkumiseen, käsitöihin ja muuhun puuhaan. Huomaan, että moni kadehtii elämäntapaani, (ja löytää sata (teko)syytä miksi samat valinnat eivät onnistuisi heillä), osa taas kauhistelee. Olen erakko siinä mielessä, että en ole somessa ja viihdyn kotona, matkustelen harvoin ja vain maata pitkin, tämä ympäristösyistä. Ystäviä minulla sen sijaan on nykyisin enemmän kuin ennen. Ainoa miinuspuoli on se, että samoilla arvoilla varustettua elämänkumppania näyttää olevan mahdotonta löytää.

N44

Vierailija kirjoitti:

Mitä viljelet? Mistä vuohelle ruoka?

Näin kevällä on tapana mennä metsään ja hakata halkoja.

Perunaa, porkkanaa, hernettä, kurkkua, tomaattia ym. tavallisimpia kasvimaan vihanneksia ja juureksia. Hyvin pienimuotoistahan se on, mutta kuitenkin omiksi tarpeiksi elää satokauden ja vähän päälle.

Eläinten ruoat/kuivikkeet tulevat parilta läheiseltä maatilalta, jotka vielä toistaiseksi ovat toiminnassa.

Talven ja kevään lämmityspuut on tehty jo kesällä liiteriin. Alkukesästä aletaan laittelemaan seuraavaa talvea varten. Puut tulevat saman sukulaisen metsästä, joka omistaa koko torpan.

Ap

Iso osa luettelemistasi jutuista on nykyään hyvin normaalia, ei ollenkaan erikoista. Suurimmalla osalla nuoremman polven naisista on ollut jo monta vuotta pitkä luomutukka, ja tosi moni ei meikkaa lainkaan.

Isojen kaupunkien ulkopuolella ihmiset asuvat pääsääntöisesti omissa taloissaan. Taloihin tavataan rakentaa ainakin varalle jonkinlainen tulipesä. Maaseudulla on yleinen käytäntö, että oman viitseliäisyyden mukaan tehdään itse polttopuuta, jota käytetään talon lämmittämiseen ja näin säästetään lämmityskuluissa.

Väittäisin, että Suomen viidestä ja puolesta miljoonasta ihmisestä ainakaan neljä miljoonaa ei käytä merkkivaatteita eikä suurin osa harrasta bilettämistä. Luonnossa liikkuminen, kalastus, metsästys ja marjastus ovat myös maantieteellisesti suurimmassa osassa Suomea yleisiä harrastuksia. Kauppakeskuksiakaan ei ole kuin isoissa kaupungeissa, niiden ulkopuolella ihmiset viettävät aikaansa muuten.

Luettelet paljon hienoja asioita, mutta ihmettelen, että ovatko ne jotenkin todella eksoottisia? Jonkinlaiselta koko elämänsä kuplassa asuneen helsinkiläisen tarinalta kuulostaa. 😁 ja anteeksi, ei ole ollenkaan tarkoitus loukata, mutta kaikki edellämainitsemani on minulle ihan normaalia - vaikka minulla on ns. ura.

Up

Minäkin olen ekologinen erakko, rahat ei riitä mihinkään ja pers`aukisena ei tarvitse missään myöskään käydä.  Aikanaan tällaisia ihmisiä tavattiin kutsua köyhiksi. 

nostan