Lue keskustelun säännöt.
Mihin painovoimateoriaa tarvitaan?
12.02.2018 |
Painovoimaa ei ole! Esineiden putoaminen selittyy yksinkertaisesti tiheydellä ja nostella. Ilmaa tiheämpi (painavampi) putoaa alaspäin. Heliumpallo taas nousee ylöspäin, koska on ilmaa kevyempää. Jos painovoima olisi olemassa, miksi se ei vedä heliumpalloa alaspäin? Eihän se voima tiedä, millaisia kappaleet ovat vaan toteuttaa voimaansa kaikkiin tasapuolisesti. Jos minä vedän heliumpalloa käsivoimallani, kyllä se vaan käden mukaan lähtee. Paljon järkevämpi selitys on, että painovoimaa ei ole. Vastatkaa otsikon kysymykseen, mihin sitä teoriaa edes tarvitaan?
Kommentit (33)
Nostetta ei ole ellei ole painovoimaa joten onnittelut ap:lle toimimattomasta kehäpäätelmästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinällään ihan ok aloitus, mut sen heliumpallon noste on suurempi kuin pallon materiaaliin vaikuttava painovoima. Siksi se nousee. Ihan sama ilmiö havaitaan laitesukelluksessa jossa "syvyyden" hienosäätö voidaan tehdä keuhkoissa olevan ilman määrällä. Kun noste voittaa painovoiman mennään ylöspäin, kun noste häviää painovoimalle mennään alaspäin.
Ilmapalloesimerkissä nosteen antaa ilmanpaine joka on sitä suurempi mitä lähempänä maapallon keskipistettä ollaan (periaatetasolla, sää aiheuttaa pieniä muutoksia). Kun ilmapallossa on ilmaa (typpi, happi, muut aineet) kevyempää kaasua, johtuu siitä noste joka kumoaa maan vetovoiman kunnes ilmanpaine joka aiheuttaa nosteen laskee riittävän alas eikä pallo enää nouse.
Vierailija kirjoitti:
Sinällään ihan ok aloitus, mut sen heliumpallon noste on suurempi kuin pallon materiaaliin vaikuttava painovoima. Siksi se nousee. Ihan sama ilmiö havaitaan laitesukelluksessa jossa "syvyyden" hienosäätö voidaan tehdä keuhkoissa olevan ilman määrällä. Kun noste voittaa painovoiman mennään ylöspäin, kun noste häviää painovoimalle mennään alaspäin.
Ilmapalloesimerkissä nosteen antaa ilmanpaine joka on sitä suurempi mitä lähempänä maapallon keskipistettä ollaan (periaatetasolla, sää aiheuttaa pieniä muutoksia). Kun ilmapallossa on ilmaa (typpi, happi, muut aineet) kevyempää kaasua, johtuu siitä noste joka kumoaa maan vetovoiman kunnes ilmanpaine joka aiheuttaa nosteen laskee riittävän alas eikä pallo enää nouse.
Ilmapallo nousisi vaikka avaruuteen asti koska sen sisällä oleva helium laajenee pallon kohotessa, mutta jossain vaiheessa se poksahtaa rikki.
Juurihan todistit, että painovoima on tuolla esimerkilläsi. Miksi se helium-pallo nousee ylöspäin? No siksi, että maa vetää enemmän puoleensa raskaampaa ilmakehää, jolloin ilmakehä tunkeutuu pallon alle ja pakottaa pallon nousemaan.
Painottomassa tilassa pallo ei nousisi mihinkään.
Ilman gravitaatiota ei olisi olisi planeettoja tai elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinällään ihan ok aloitus, mut sen heliumpallon noste on suurempi kuin pallon materiaaliin vaikuttava painovoima. Siksi se nousee. Ihan sama ilmiö havaitaan laitesukelluksessa jossa "syvyyden" hienosäätö voidaan tehdä keuhkoissa olevan ilman määrällä. Kun noste voittaa painovoiman mennään ylöspäin, kun noste häviää painovoimalle mennään alaspäin.
Ilmapalloesimerkissä nosteen antaa ilmanpaine joka on sitä suurempi mitä lähempänä maapallon keskipistettä ollaan (periaatetasolla, sää aiheuttaa pieniä muutoksia). Kun ilmapallossa on ilmaa (typpi, happi, muut aineet) kevyempää kaasua, johtuu siitä noste joka kumoaa maan vetovoiman kunnes ilmanpaine joka aiheuttaa nosteen laskee riittävän alas eikä pallo enää nouse.
Ilmapallo nousisi vaikka avaruuteen asti koska sen sisällä oleva helium laajenee pallon kohotessa, mutta jossain vaiheessa se poksahtaa rikki.
Heliumin tapauksessa kyllä, jos heliumia on riittävästi kumoamaan pallon paino pallon kimmorajan yli, mutta kuten tekstistäni huomaat, se ei ota kantaa mikä olisi se kyseessä oleva ilmaa kevyempi kaasu. En ottanut tuohon mukaan ilmanpaineen vaikutusta kun se voisi herkästi sekoita ap:n ajatuksia.
Lettutieteen Vihtori kirjoitti:
Juurihan todistit, että painovoima on tuolla esimerkilläsi. Miksi se helium-pallo nousee ylöspäin? No siksi, että maa vetää enemmän puoleensa raskaampaa ilmakehää, jolloin ilmakehä tunkeutuu pallon alle ja pakottaa pallon nousemaan.
Painottomassa tilassa pallo ei nousisi mihinkään.
Missä ihmeen painottomassa tilassa? Ei sellaisia ole olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä putoamiskiihtyvyys? Miten tämä painovoimaa ei ole -teoria selittää sen, että putoamiskiihtyvyys vaihtelee sen mukaan mikä on sijainti maapallolla?
Vierailija kirjoitti:
Entä putoamiskiihtyvyys? Miten tämä painovoimaa ei ole -teoria selittää sen, että putoamiskiihtyvyys vaihtelee sen mukaan mikä on sijainti maapallolla?
Ei vaihtele. Se on myytti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selitäpä ap oma teoriasi sille miksi planeetat kiertävät aurinkoa tai kuut planeettoja?
Newtonin lakeja tarvitaan vain siksi, että laskut olisi helpompia. Suhteellisuusteoria on toki korvannut ne, mutta koska Newtonin lait melkein pitää maankamaralla paikkaansa niitä käyttetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä putoamiskiihtyvyys? Miten tämä painovoimaa ei ole -teoria selittää sen, että putoamiskiihtyvyys vaihtelee sen mukaan mikä on sijainti maapallolla?
Ei vaihtele. Se on myytti.
Asia, jonka jokainen voi käydä itse mittaamassa, ei ole myytti.
Onesimpleprinciplen mukaan mitään painovoimaa ei ole, vaan se on näennäisvoima, joka ilmenee, kun atomit ja niiden mukana kaikki kappaleet laajenevat ja samalla hylkivät toisiaan sopivassa suhteessa.
Esimerkiksi maapallo jalkojemme alla laajenee kiihtyvällä vauhdilla, mikä havainnoijasta tuntuu samalta kuin painovoiman vaikutus. Tilannetta voi verrata rakettiin, joka avaruuden painottomuudessa kiihdyttää kiihtyvyydellä 9,81 m/s^2. Matkustajasta tämä tuntuu aivan samalta kuin, jos hän seisoisi maapallon pinnalla.
Kappaleiden välillä on myös hylkivä vuorovaikutus, jota voisi nimittää käänteiseksi painovoimaksi, voimakentäksi kappaleiden ympärillä, joko suuntautuu ja työntää kappaleesta poispäin. Hylkivän voimakentän aikaansaama kiihtyvyys pienentää laajenemiskiihtyvyyden havaittavaa vaikutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onesimpleprinciplen mukaan mitään painovoimaa ei ole, vaan se on näennäisvoima, joka ilmenee, kun atomit ja niiden mukana kaikki kappaleet laajenevat ja samalla hylkivät toisiaan sopivassa suhteessa.
Esimerkiksi maapallo jalkojemme alla laajenee kiihtyvällä vauhdilla, mikä havainnoijasta tuntuu samalta kuin painovoiman vaikutus. Tilannetta voi verrata rakettiin, joka avaruuden painottomuudessa kiihdyttää kiihtyvyydellä 9,81 m/s^2. Matkustajasta tämä tuntuu aivan samalta kuin, jos hän seisoisi maapallon pinnalla.
Kappaleiden välillä on myös hylkivä vuorovaikutus, jota voisi nimittää käänteiseksi painovoimaksi, voimakentäksi kappaleiden ympärillä, joko suuntautuu ja työntää kappaleesta poispäin. Hylkivän voimakentän aikaansaama kiihtyvyys pienentää laajenemiskiihtyvyyden havaittavaa vaikutusta.
9,81 m/s2 kiihtyvyys tarkoittaisi sitä, että jo vuoden kuluttua kappaleen nopeus olisi saman kuin valon nopeus. Tästä olisi seurauksena mm. ajan pysähtyminen ja massan kasvaminen äärettömäksi.
Vierailija kirjoitti:
Onesimpleprinciplen mukaan mitään painovoimaa ei ole, vaan se on näennäisvoima, joka ilmenee, kun atomit ja niiden mukana kaikki kappaleet laajenevat ja samalla hylkivät toisiaan sopivassa suhteessa.
Esimerkiksi maapallo jalkojemme alla laajenee kiihtyvällä vauhdilla, mikä havainnoijasta tuntuu samalta kuin painovoiman vaikutus. Tilannetta voi verrata rakettiin, joka avaruuden painottomuudessa kiihdyttää kiihtyvyydellä 9,81 m/s^2. Matkustajasta tämä tuntuu aivan samalta kuin, jos hän seisoisi maapallon pinnalla.
Kappaleiden välillä on myös hylkivä vuorovaikutus, jota voisi nimittää käänteiseksi painovoimaksi, voimakentäksi kappaleiden ympärillä, joko suuntautuu ja työntää kappaleesta poispäin. Hylkivän voimakentän aikaansaama kiihtyvyys pienentää laajenemiskiihtyvyyden havaittavaa vaikutusta.
Jos maapallo laajenee kiihtyvällä vauhdilla niin miksei kuu ja aurinko tule lähemmäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onesimpleprinciplen mukaan mitään painovoimaa ei ole, vaan se on näennäisvoima, joka ilmenee, kun atomit ja niiden mukana kaikki kappaleet laajenevat ja samalla hylkivät toisiaan sopivassa suhteessa.
Esimerkiksi maapallo jalkojemme alla laajenee kiihtyvällä vauhdilla, mikä havainnoijasta tuntuu samalta kuin painovoiman vaikutus. Tilannetta voi verrata rakettiin, joka avaruuden painottomuudessa kiihdyttää kiihtyvyydellä 9,81 m/s^2. Matkustajasta tämä tuntuu aivan samalta kuin, jos hän seisoisi maapallon pinnalla.
Kappaleiden välillä on myös hylkivä vuorovaikutus, jota voisi nimittää käänteiseksi painovoimaksi, voimakentäksi kappaleiden ympärillä, joko suuntautuu ja työntää kappaleesta poispäin. Hylkivän voimakentän aikaansaama kiihtyvyys pienentää laajenemiskiihtyvyyden havaittavaa vaikutusta.9,81 m/s2 kiihtyvyys tarkoittaisi sitä, että jo vuoden kuluttua kappaleen nopeus olisi saman kuin valon nopeus. Tästä olisi seurauksena mm. ajan pysähtyminen ja massan kasvaminen äärettömäksi.
Valon nopeus ei ole vakio, vaan muuttuu muun laajenemisen mukana.
Fotonit laajenevat ja avautuvat energia-aaltoja, jotka pääsevät edellä menevään fotoniin niin että fotoni räjähtää energiaa liike-rataansa nähden taakse päin, jolloin fotoni kiihdyttää vauhtiaan hieman ja saavuttaa edellä menevää fotonia. Nyt eteenpäin avautuvat energia-aallot saavat edellä menevän fotonin räjähtämään energiaa liike-rataansa nähden taaksepäin ja tällä energilla pieni kiihdytys eteenpäin jne.
Kun tätä ajattelee Einsteinin tavoin suhteellisuuden kautta, pitää pienentää itsensä ja liikkua fotoneiden mukana, jolloin havaitsee yhtäläisyyden ääniaallon tapaan edetä.
Räjähtävät fotonit tönivät edellä meneviä räjähtäviä fofoneja koko ajan nopeampaan ja nopeampaan vauhtiin kohti vähemmän tiheää aluetta.
Mitä lähemmäksi aurinkoa mennään, sitä tiheämmässä fotonit ovat ja sitä vähemmän ne ovat ehtineet räjähtää eli avautua ja näin ne ovat auringon lähellä massiivisempia kuin kauempana auringosta. Ja näin kauemmaksi auringosta päässeet ovat kevyempiä, ja sen takia niiden vauhti kiihtyy nopeammin, ja fotonien keskinäinen vuorovaikutus myös kiihtyy jne.
Näin valo venyy.
Samalla tietysti selittyy se, että auringon ohi tulevat toisten tähtien fotonit vuorovaikuttavat keskenään enemmän ja nopeammin kuin auringosta avautuvien pienen tilavuuden tiheät fotonit, jotka laajenevat ja avautuvat energia-aaltoja hitaammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä putoamiskiihtyvyys? Miten tämä painovoimaa ei ole -teoria selittää sen, että putoamiskiihtyvyys vaihtelee sen mukaan mikä on sijainti maapallolla?
Ei vaihtele. Se on myytti.
Maapallo on navoiltaan hieman litteä, joten navoilla ja päiväntasaajalla on eri putoamiskiihtyvyydet. Tuo 9.81m/s^2 on yleisesti hyväksytty keskiarvo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä putoamiskiihtyvyys? Miten tämä painovoimaa ei ole -teoria selittää sen, että putoamiskiihtyvyys vaihtelee sen mukaan mikä on sijainti maapallolla?
Ei vaihtele. Se on myytti.
Maapallo on navoiltaan hieman litteä, joten navoilla ja päiväntasaajalla on eri putoamiskiihtyvyydet. Tuo 9.81m/s^2 on yleisesti hyväksytty keskiarvo.
Maapallo myös pyörii mikä on otettava huomioon mittauksissa.
Mikä on alaspäin jos ei ole painovoimaa?