Mitä teet nyt, ja minne menet huomenna?

Olen tässä koneella, huomenna on kurssi. Ai niin ja kirjastolainat pitäisi palauttaa, ei vain jaksaisi.

Palattiin tänään etelänmatkalta ja odottelen nyt että kylppäri vapautuu. Huomenna normaalisti töihin.

Vierailija kirjoitti:

Olen tässä koneella, huomenna on kurssi. Ai niin ja kirjastolainat pitäisi palauttaa, ei vain jaksaisi.

Onko pupukurssi?

Teen töitä ja stressaan teenkö tarpeeksi kun ei etene. Työ tekee vapaaksi, sanotaan. Onneksi huomennakin voi tehdä töitä.

Makaan matolla idlaamassa ja mietin mitä pistäisi huomenna päälle. Huomenna ensimmäinen perehdytyspäivä uudessa työpaikassa, kuinka skarppi pitäisi olla jos työhaastis oli jakkupuvussa mutta haastattelijoista toisella oli päällä villatakki.

Katson Areenasta brittisarjaa, odottelen Siltaa alkavaksi. Sen jälkeen katson brittisarjan loppuun ja menen sänkyyn lukemaan kirjaa. Huomenna aamulla vien lapset kouluun, siivoan, vanhemmat tulevat kylään, menen hiihtämään, pesen pyykkiä, katson oman alan vapaat työpaikat, laitan hakemuksen jos löytyy, teen illallisen, leivon laskiaispullia.

Vierailija kirjoitti:

Katson Areenasta brittisarjaa, odottelen Siltaa alkavaksi. Sen jälkeen katson brittisarjan loppuun ja menen sänkyyn lukemaan kirjaa. Huomenna aamulla vien lapset kouluun, siivoan, vanhemmat tulevat kylään, menen hiihtämään, pesen pyykkiä, katson oman alan vapaat työpaikat, laitan hakemuksen jos löytyy, teen illallisen, leivon laskiaispullia.

Kuulostaa järkevältä.

Katsotaan Neiti Marplea miehen kanssa ja selaan samalla AV:ta. Aamulla jatkuvat opiskelukiireet ja illalla pieni pintaremontti.

Roikun tässä koneella vielä noin tunnin ajan, maksan laskut. 23 siirryn tölsyn ääreen neulomaan likan sukkaa ja katsomaan Discoveryltä Alaska the last frontier:in. Sen jälkeen kusetan koiran, annan sille ruokaa ja painun nukkumaan.

Huomenna on vapaapäivä, käyn toimistolta hakemassa työsuojaimia, teen ruokia muutamaksi päiväksi valmiiksi, lenkkeilen koiran kanssa ja ihan vaan lojun tekemättä mitään.

Luen kirjaa tabletilta, mutta vaikea pysyä juonessa, kun henkilöt vaihtuvat koko ajan. Siksi päädyin hetkeksi tänne.

Huomenna teen kotona muutaman työjutun ja stten menen työpaikalle. Poikkeuspäivä, poikkeussijainti. Tavallista leppoisampi maanantai tulossa.

Vierailija kirjoitti:

Makaan matolla idlaamassa ja mietin mitä pistäisi huomenna päälle. Huomenna ensimmäinen perehdytyspäivä uudessa työpaikassa, kuinka skarppi pitäisi olla jos työhaastis oli jakkupuvussa mutta haastattelijoista toisella oli päällä villatakki.

Jatkaisin jakkupukulinjaa siis, mutta ehkä jotkut itsevarmuuskorvikset korviin.

Mietiskelen tässä, että mitä helvettiä mä oikein haluan elämältä. Haluaisin lähteä ulkomaille heti kun olen päässyt tästä opiskelupaikasta eroon. Eli joskus puolentoista vuoden päästä. Mikään ala ei oikein innosta, joten olisi turhaa opiskella jotain, johon mä kuitenkin kyllästyn kesken kaiken. Masennus hengittää niskaan ja syö mun elämää. En ole saanut opiskelusta irti _mitään_ sen takia. Kaikki menee vain ohi. Katselen muiden eämää tän sumun läpi ja mietin mulla ei ole sellaista. Viimeisen viiden vuoden aikana mä olen elänyt korkeintaan pari viikkoa. Mä pelkään herääväni joku aamu ysikymppisenä jostain itsemurhayksiöstä ilman perhettä ja muistoja, katkerana.  Mutta miksi kaiken pitää maksaa? Au pairiksi ei pääse ilman aikaisempaa lastenhoitokokemusta, vapaaehtoistyö maksaa, vaihtoon tarvitsee opiskelupaikan, interrailaus maksaa, liftaaminen on... tuota, aika riskialtista. Onhan mulla aikaa miettiä... Kai.

N18

Makaan sängyssä ja luen palstaa ja Facebookia. Odotan että unilääke alkaa vaikuttamaan ja vaivun ihanaan tiedottomuuteen.

Olin tänään töissä 12.30-21 ja tulin heti kotiin päästyäni sänkyyn makaamaan. Huomenna on vapaapäivä jonka kulutan siivoten ja ulkoillen. Tiistaina taas töihin.

Pesen hampaita samalla kun selaan tätä. Aamulla aikainen herätys, vien lapset hoitoon ja käyn kotona nukkumassa muutaman tunnin ennen 12h työvuoroa.

Katson nauhalta napakymppiä. Ja huomenna töihin ja sieltä elokuviin. :)

Vierailija kirjoitti:

Mietiskelen tässä, että mitä helvettiä mä oikein haluan elämältä. Haluaisin lähteä ulkomaille heti kun olen päässyt tästä opiskelupaikasta eroon. Eli joskus puolentoista vuoden päästä. Mikään ala ei oikein innosta, joten olisi turhaa opiskella jotain, johon mä kuitenkin kyllästyn kesken kaiken. Masennus hengittää niskaan ja syö mun elämää. En ole saanut opiskelusta irti _mitään_ sen takia. Kaikki menee vain ohi. Katselen muiden eämää tän sumun läpi ja mietin mulla ei ole sellaista. Viimeisen viiden vuoden aikana mä olen elänyt korkeintaan pari viikkoa. Mä pelkään herääväni joku aamu ysikymppisenä jostain itsemurhayksiöstä ilman perhettä ja muistoja, katkerana.  Mutta miksi kaiken pitää maksaa? Au pairiksi ei pääse ilman aikaisempaa lastenhoitokokemusta, vapaaehtoistyö maksaa, vaihtoon tarvitsee opiskelupaikan, interrailaus maksaa, liftaaminen on... tuota, aika riskialtista. Onhan mulla aikaa miettiä... Kai.

N18

Lähde ihmeessä au-pairiksi. Lastenhoitokokemusta saat vaikka siten, että käyt paikallisen Mll.n kurssin, ja sitä kautta saat töitä lapsiperheiden parissa. Jos ei paikkakunnallasi ole tätä mahdollisuutta, voit etsiä lastenhoitotyötä netistä, kauppojen ilmoitustauluilta, jne. Ehkäpä joku tuttusi tarvitsee lastenhoitajaa?

Mutta muista, kun lähdet ulkomaille lapsia hoitamaan, ensimmäisenä olet vastuussa sen perheen lapsista, joka sinut on palkannut.

Roikun netissä, kohta luen kirjaa vähän aikaa ja alan nukkumaan. Herätys 5.30 ja röitä tekemään ja ensi viikonloppua odottelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Makaan sängyssä. Menen huomenna psykiatrille hakemaan lisää saikkua.

Käytkö yksityisellä vai kunnallisella?

Kunnallisella. Työterveyshuoltoon ei sisälly erikoislääkärin palvelut.