Muita aloholisteja, kuinka kauan teillä meni siihen, ettei tehnyt enää viinaa mieli?
Mulla on nyt juomat juotu. En kestä enää juomisesta tulevia pelkotiloja. Viikon oon ollu selvinpäin. Päivä kerrallaan.
Kommentit (25)
Lähemmäs 8 vuotta nyt täysin raittiina. Toisinaan tekee mieli, mutta sitten kun miettii mikä morkkis siitä seuraa jos ottaisi niin antaa olla.
Minulla tuollaista ei ole tullut koskaan. Aina tekee viinaa mieli. Joskus enemmän ja joskus vähemmän. Silloin kun enemmän, niin otan aika reippaasti. Nyt on kolmas päivä menossa kun taas otan.
Täytän kohta 55v ja viimeiset 30vuotta on eletty kosteasti. Suurkulutusta kuitenkin niin että työt, talot ja autot on pysyneet ja hoidettu.
Viimeisen vuoden aikana pitänyt 4-5 viikon tipattomia. Sitten 3-5päivön viininlipittelyä (3ploa per päivä plus loppuillan konjakit).
Juomisten jälkeen niin karmee olo, masennus,ahdistus ja maailmanloppu että ei jaksa enää.
Viimeksi otettiin reippaasti joulun ja uuden vuoden välinen viikko. Siitä kun olotiloista selvisi niin ei ole tehnyt mieli mitään.
Tuossa on viinakaappi ja viinikaappi täynnä hyvää tavaraa, mutta en pysty kykeentymään.
Hyvä niin. Katon josko taas kesällä mökillä maiatuis...
Ihmettelen itsekin, kun mulle ei tule kovinkaan paljon hirveitä olotiloja. Nuorempana oli morkkiksia hölmöilystä, mutta nykyään lipittelen kotosalla niin en pääse mokailemaan. Paitsi silloin tällöin typeriä facepäivityksiä. Siinäkin pitäs olla alkolukko.
*
Nykyään olen ratkaissut hirveän kännissä tulevan sosiaalisuuden tarpeen pyörimällä anonyyminä keskustelupalstoilla. En kuitenkaan ilkeile kenellekään vaan höpöttelyn tarve on suuri. 40 vuotta siis on mennyt läträtessä joskus enemmän joskus vähemmän.
*
Uskomatonta on se, että näytän reilusti itseäni 10 vuotta nuoremmalta ja tämä ei todellakaan ole oma mielipiteeni ja ihmettelen itsekin ihmisten kommentteja. Sairaana en myöskään ole juuri koskaan, vaikka elämäntavat ovat kaikkea muuta kuin terveelliset.
*
Kysymykseesi siis en osaa vastata, kun sitä pistettä ei ole vielä tullut.
En voi ottaa enää. Yksi on liikaa ja kaikki sen jälkeen liian vähän. Ap
40v. ei se himo ikinä mihinkään katoa.
No kysynkin, että kauanko menee siiheen, ettei ajattele juomista koko ajan? Ap
Se riippuu niin ihmisestä. Joillakin muutama kuukausi, joillakin loppuelämä.
Itselläni pari kuukautta. Siihen asti piti päättää joka baarin kohdalla että en juo tänään, kaupassa aina kaljahyllyillä sama päätös. Sosiaalinen elämä kärsi kun en uskaltanut lähteä bilettämään ettei tee mieli juoda. Ja kyllähän se kenet tahansa laittaa ryyppäämään kun katsoo kaveripiirin sekoilua selvinpäin :)
Voimia sinulle.
Siis jos koko loppuelämä menee siten, että ajattelee juomista koko ajan, niin sama juoda!
Mulla on mennyt niin että kokonaan ottamatta muutamia kuukausia ja sitten n. viikko lipittelyä. Tai siis niin että ensin pari päivää kunnolla ja sitten loivennusta. Noin viikko menee sitten siitä kokonaan toipumiseen. Nuo tipattomat ajat vaan pitenee koko ajan, kun ei tee mieli enää ja hyvä niin.
Mulla tuli ensimmäisen kuukauden aikana kerran ihan kamala mieliteko viiniin ja etenkin nousuhumalaan. Sen jälkeen ei oikeastaan ole ollut mitään. Juomista en ole oikeastaan ajatellutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Siis jos koko loppuelämä menee siten, että ajattelee juomista koko ajan, niin sama juoda!
Riippuvainen on aina riippuvainen siitä aineesta. Luuletko ettei laihduttaja mieti joka päivä herkkuja ja tekee myöskin joka päivä sen päätöksen olla syömättä herkkuja? Tai peliriippuvainen, narkomaani tai seksiriippuvainen? Jokainen riippuvainen joutuu käymään läpi saman myllyn jos haluaa parantua. Jossain vaiheessa se helpottaa, niin ettei ajattele kuin kerran päivässä ja sitten stressin yhteydessä meinaa seota siihen mielihaluun. Mutta sekin menee ohitse.
Ei todellakaan mene koko loppuelämä houkutusta vastaan taistellessa. Mä olen ollut raittiina 7 vuotta, enkä todellakaan halua enkä aio koskaan enää juoda tippaakaan. En halua, enkä voi ymmärtää miksi olen joskus edes halunnut.
Ei oo ollut hyviä kännejä, pelkkää huonoa on viina tuonut mukanaan. Ap
Älä ajattele että joudut uhraamaan mitään, vaan päinvastoin olet pääsemässä vihollisesta eroon. Hetkittäiset himot ovat viinapirun viimeisiä epätoivoisia yrityksiä pysyä hengissä. Älä huoli, pian se kuolee kun muistat nauttia siitä että pääsit pakoon kaikkea sitä paskaa mitä viinakoukku tuo.
Mitä ihmettä siitä edes kaipaat? Viina ei edes tee hyvän olon tunnetta, holisti luulee sen tuntuvan hyvältä kun lopultakin "saa" ottaa. Ihan samoin kuin tupakoitsija "nauttii" tupakasta. Tupakkahan ei tuo nautintoa, helpottaa vain vieroutusoireita --> "hyvä" olo
Parista viikosta kuukauteen se ottaa, sitten ei ole enää alkoholin saaminen päivittäin mielessä
Älä kyseenalaista päätöstäsi hetkeäkään. Olet tehnyt oikein. Se oli aivan kamala kierre; jos et juo, päässä pyörii vain juominen. Jos juot niin sätit itseäsi, itsetuntosi ja terveytesi on nollassa, jne.
Se joka on viinan jättänyt voi jättää myös juomisen ajattelun. Siitä ei ole kenellekään mitään höytyä eikä iloa. Se ei rentouta tai tuo helpotusta kellekään muulle kuin viinakoukussa olevalle. Sitäkö kaipaat että saat ripustaa siihen koukkuun uudestaan?
Eipä se halu juoda oikeastaan ole poistunut. Lopetin juomisen yli viisi vuotta sitten, mutta edelleen saan ajoittain oikein taistella itseni kanssa, että en ratkea.
Ihan uskomaton tuo viinan voima. Ihminen on niin heikko...
Mulla ei tehnyt enää mieli sen jälkeen kun astuin hoitolan ovesta sisään. Ällötti koko sotku, ja ällöttää vieläkin 7 vuoden jälkeen.