Rakkaussuhteen korvaaminen uskonnolla - kokemuksia ja näkemyksiä?

Just joo. Onnea tulevaan.

Enkä mä jaksa tätä sun ikuista vinkunaasi  siitä että  olet muka yli-ikäinen. Hanki  jo se itsetunto ja lakkaa hakemasta huomiota aivottomilla jutuillasi täältä. Huomiohakuinen ja itsesäälissä kierivä surkimus ei herätä vastakkaisessa tai edes samassa sukupuolessa erityisesti  halua tutustumiseen.Tajuatko?

Vierailija kirjoitti:

Enkä mä jaksa tätä sun ikuista vinkunaasi  siitä että  olet muka yli-ikäinen. Hanki  jo se itsetunto ja lakkaa hakemasta huomiota aivottomilla jutuillasi täältä. Huomiohakuinen ja itsesäälissä kierivä surkimus ei herätä vastakkaisessa tai edes samassa sukupuolessa erityisesti  halua tutustumiseen.Tajuatko?

No siis tuo ikä on vain yksi pieni detalji. Ja olen kuullut netissä miehiltä kommentteja, jotka ovat linjassa olettamusteni kanssa. En ole edes yrittänyt löytää ketään erityisesti eron jälkeen, mutta yritän jotenkin jäsentää elämääni mielekkääksi.

Miten voi päättää täyttävänsä rakkaudenkaipuun jollain muulla? Ja jos niin voi tehdä, niin miksei sitten päätä käyttää jotain aihettamistä ei tarvitse lisäkommentteja, olkoon vaikka sitten legojen rakentelu?

Vierailija kirjoitti:

Terapeuttihullu-alert!

Kuule, ihan samanlaista todellisuuspakoa se ois kuin kaikki aikaisemmatkin pähkähullut juttusi.Jos nyt vaan koittaisit pysyä todellisuudessa etkä koko ajan koittaisi   kehittää itsellesi uutta typerää addiktiota tunteaksei olevasi hengissä.

En ole tarkoittamasi henkilö. Olen ollut onnellisimmillani ollessani hyvässä parisuhteessa, joten en voi sille mitään, että mulla on voimakas rakkaudenkaipuu. Haluaisin saada rakastaa toista ihmistä ja olla itsekin rakastettu. Mielestäni rakkaus on elämän kantavia voimia.

Minun kuitenkin tulee olla realisti ja ikäni vuoksi mahdollisuuteni ovat hyvin rajalliset ja lisäksi en kykene kiinnostumaan uusista ihmisistä varmaankaan moneen vuoteen sen ihastumiseni vuoksi (en voi ajatella ketään muuta kuin häntä).

Eräs rakas ystäväni totesi eronsa jälkeen: Mulla ei oo miestä, mutta mulla on Jeesus! Hän oikeasti keskittyi seurakuntaelämään eronsa jälkeen. Ei ap:n ajatus siis ihan hullu ole.

Vierailija kirjoitti:

Miten voi päättää täyttävänsä rakkaudenkaipuun jollain muulla? Ja jos niin voi tehdä, niin miksei sitten päätä käyttää jotain aihettamistä ei tarvitse lisäkommentteja, olkoon vaikka sitten legojen rakentelu?

Ideana on se, että kristinuskon myötä voi kokea olevansa rakastettu (Jmalan rakastama), vaikkei kukaan reaalimaailman ihminen välittäisikään. Legopalikoiden kautta on vähän vaikeaa kokea samaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olethan sinä se terapeuttipakkomielteinen ihminen, onko todellisuudentajusi näin hämärtynyt? Psykoosi päällä?

Joko se tai  sitten patjallanukkujanainen.Ihan on jutut yhtä paljon irti  todellisuudesta kummallakin. Suorastaan puistattaa tää hlö joka vaan etsii uutta kohdetta olemassa olevalle addiktiolleen.Häiriintynyt tapaus.

En tiedä, mistå puhut. Mä vain olen yksinäinen, eikä mulla ole juttuseuraa sekä olen rakkaudenkaipuinen ja haluton tutustumaan uusiin ihmisiin. Olen miettinyt siis ratkaisua näihin probleemiini. Olen muuten ihan normaali ja tasapainoinen. Jos mä nyt seukkaisin jonkun kanssa (=ei olisi vapaa-aikaa, joten en voisi roikkua tällä palstalla) ja ehkä joskus kysyisin jotain normaalia, niin mua pidettäisiin normaalina.

Nyt kun oon yksinäinen ja pohdiskelen tällä palstalla elåmääni, niin mua pidetään "hulluna" tms., mitä en todellisuudessa ole. Mulla nyt vain ei ole kiinnostusta, energiaa tai aikaakaan omistautua jonkun oikean parisuhteen metsästykselle, vaikka oon ihan hyvännäköinen, hoikka ja henkevää seuraa. Jos joku livetuttu ehdottaa jotain yhteistä menoa, kieltäydyn aina. Nykyisellä jaksamisellani must on kivempaa olla rauhallisesti itsekseni ja kirjoitella netissä.

Up