Lue keskustelun säännöt.
Ammattiliittojen ja Yleisen työttömyyskassan saavutukset 1889-2014
10.02.2018 |
Oletko miettinyt mitä ammattiliitot ovat saaneet aikaan? Minä pohdin mitä Yleinen työttömyyskassa on saanut aikaan? No luetellaas heidän saavutukset ja mietitään mihin tulokseen päädymme.
Ensin listataan suurimmat ammattiliittojen saavutukset, kattavasta listasta kiitos tamperelaiselle Seppo Tuoviselle.
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
JATKUU
Kommentit (22)
En ole valinnut kumpaakaan, mutta jos olisi pakko valita niin YTK.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksikään noista ei ole ammattiliittojen saavutus. Ne päätökset on tehnyt aivan joku muu kuin ammattiliitto.
YTK, en halua antaa rahallista tukea vasemmistolle.
Jälkimmäisen. Pienyrittäjäkodissa tottui siihen että on ihan omillaan ja sillä hyvä. Jos joku haluaa kuulua liittoon, siitä vaan, oma asiansa. Kunhan minunkin kuulumattomuuteni olisi liittolaisille aivan sama, mitä se ei ole aina ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi vertailet ammattiliittojen keskusjärjestön ja työttömyyskassan saavutuksia?
Vierailija kirjoitti:
Yksikään noista ei ole ammattiliittojen saavutus. Ne päätökset on tehnyt aivan joku muu kuin ammattiliitto.
Väärin. Tunne historiasi, porvari. Nautit päivittäin ammattiliittojen tuottamista eduista, kuten 8h työaika ja esim kaikki lomat, vuosilomasta alkaen.
Nämä kaikki etuuudet ovat ammattiliittojen hankkimia etuja kaikille suomalaisille, ei vain ammattiliittolaisille. Lakkoilemalla on moni etuus tullut, ilman niitä ei ole annettu.
Vaikka vihaatte tyhmyyksissänne ammattiliittola, ette voi kiistää niiden saavutuksia!
Kyllä järkevä ihminen kuuluu oman alansa liittoon, oli sitten johtotasolla, pikkupomo, insinööri, kirvesmies tai vaikkapa kaupan kassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään noista ei ole ammattiliittojen saavutus. Ne päätökset on tehnyt aivan joku muu kuin ammattiliitto.
Väärin. Tunne historiasi, porvari. Nautit päivittäin ammattiliittojen tuottamista eduista, kuten 8h työaika ja esim kaikki lomat, vuosilomasta alkaen.
Nämä kaikki etuuudet ovat ammattiliittojen hankkimia etuja kaikille suomalaisille, ei vain ammattiliittolaisille. Lakkoilemalla on moni etuus tullut, ilman niitä ei ole annettu.
Vaikka vihaatte tyhmyyksissänne ammattiliittola, ette voi kiistää niiden saavutuksia!
Kyllä järkevä ihminen kuuluu oman alansa liittoon, oli sitten johtotasolla, pikkupomo, insinööri, kirvesmies tai vaikkapa kaupan kassa.
Liityn liittoon siinä vaiheessa, kun
- liitto neuvottelee matalapalkkaisille aloille paremmat palkat
- liitto ei maksa pomoille ylisuuria ökypalkkoja
- liitto ei anna rahaa SDP:n ja Vasemmistoliiton vaalikampanjoihin
- liiton talousasiat ovat julkisia
- liitto ei valehtele jäsenmääriään
Loimaalainen entinen tekstiili- ja nahka-alan yrittäjä Juho Paloheimo toimi YTK:n johtajana perustamisesta vuoteen 2005 asti. Myöhemmin Kokoomuksen puoluevaltuuston varavaltuutettuna toiminut Paloheimo perusteli kassan perustamista ammattiyhdistysliikkeen vastaisena toimena.
YTK:n entinen toimari Auli Hänninen siirtyi marraskuussa 2017 Perheyritysten liiton (työnantajajärjestö) toimariksi.
YTK:n johtokunnan jäsenet koostuvat KAIKKI työnantajien eudutajista, on Nordean johtajaa (nyttemmin siirtynyt kilpailijalle) , Aalto-yliopistin sidosryhmäsuhteista (yrityssuhteet) vastaava johtaja, perintäyhtiön johtaja jne.
Luulisi jo tyhmemmänkin ymmärtävän että YTK:n ainoa tarkoitus on heikentää liittojen ja sitä kautta palkansaajan asemaa yhteiskunnassamme. Siinä on jo onnistuttukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä palauttaa mieliin välillä ammattiliittojen välttämättömyys kansakunnan kehittymisen kannalta. Oltaisin aika kehitysmaa vielä ihmisoikeuksissa ilman ammattiliittoja.
Kunnia minne kuuluukin!
Vierailija kirjoitti:
YTK, en halua antaa rahallista tukea vasemmistolle.
Mutta sinulle kuitenkin kelpaa ne vasemmiston sinullekin taistelemat edut? Vai työnantajako siellä jälleen huutelee duunariksi naamioituneena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään noista ei ole ammattiliittojen saavutus. Ne päätökset on tehnyt aivan joku muu kuin ammattiliitto.
Väärin. Tunne historiasi, porvari. Nautit päivittäin ammattiliittojen tuottamista eduista, kuten 8h työaika ja esim kaikki lomat, vuosilomasta alkaen.
Nämä kaikki etuuudet ovat ammattiliittojen hankkimia etuja kaikille suomalaisille, ei vain ammattiliittolaisille. Lakkoilemalla on moni etuus tullut, ilman niitä ei ole annettu.
Vaikka vihaatte tyhmyyksissänne ammattiliittola, ette voi kiistää niiden saavutuksia!
Kyllä järkevä ihminen kuuluu oman alansa liittoon, oli sitten johtotasolla, pikkupomo, insinööri, kirvesmies tai vaikkapa kaupan kassa.
Liityn liittoon siinä vaiheessa, kun
- liitto neuvottelee matalapalkkaisille aloille paremmat palkat
- liitto ei maksa pomoille ylisuuria ökypalkkoja
- liitto ei anna rahaa SDP:n ja Vasemmistoliiton vaalikampanjoihin
- liiton talousasiat ovat julkisia
- liitto ei valehtele jäsenmääriään
Koska et liity liittoon, on liiton aina vaan vaikemaaa neuvotella matalapalkka.aloile arempaa palkkaa. Sinä olet yksi syyllisistä matalaiin palkkoihin.
Työntekijäliitot maksavat johtajilleen selvästi matalampia palkkoja kuin työnantajaliitot omilleen. Teollisuusliittoa muodostettaessa johdettavaksi tule entistä suurempi liitto, joten vastuut kasvoivat ja palkat sen mukaan.
Miksi liitto ei saisi tukea puolueita, tekeväthän niin yrityksetkin ja työnantajaliitot?
Liittojen tilinpäätöstiedot ovat julkisia, osa löytyy niiden omilta sivuilta helpostikin.
EK sen sijaan ei ole pyynnöistä huolimatta suostunut julkistamaan tilinpäätöstietojaan vieläkään.
SAK ei valehdellut jäsenmääriään, vaan ilmoitti jäsenmääränsä vähennettynä opiskelija- ja eläkeläisjäsenillä, mikä on YLEINEN ja toivottu käytäntö, kun ne ilmoitetaan EAY:lle (Euroopan ammattiliittojen kattojärjestö).
Jos olet palkansaaja, sahaat omaa oksaasi jättämällä liittymättä. Sinun tyhmyyteesi osuu vielä omaan nilkkaasi.
Vierailija kirjoitti:
Yksikään noista ei ole ammattiliittojen saavutus. Ne päätökset on tehnyt aivan joku muu kuin ammattiliitto.
Ei olisi ilman liittojen painostusta, neuvotteluja, lakkoja, joukkovoimaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Loimaalainen entinen tekstiili- ja nahka-alan yrittäjä Juho Paloheimo toimi YTK:n johtajana perustamisesta vuoteen 2005 asti. Myöhemmin Kokoomuksen puoluevaltuuston varavaltuutettuna toiminut Paloheimo perusteli kassan perustamista ammattiyhdistysliikkeen vastaisena toimena.
YTK:n entinen toimari Auli Hänninen siirtyi marraskuussa 2017 Perheyritysten liiton (työnantajajärjestö) toimariksi.
YTK:n johtokunnan jäsenet koostuvat KAIKKI työnantajien eudutajista, on Nordean johtajaa (nyttemmin siirtynyt kilpailijalle) , Aalto-yliopistin sidosryhmäsuhteista (yrityssuhteet) vastaava johtaja, perintäyhtiön johtaja jne.
Luulisi jo tyhmemmänkin ymmärtävän että YTK:n ainoa tarkoitus on heikentää liittojen ja sitä kautta palkansaajan asemaa yhteiskunnassamme. Siinä on jo onnistuttukin.
Niin, Loimaan "liittohan" on Kokoomuksen perustama ja sen ainoa tarkoitus on saada heikennettyä ammattiliittoja. Onhan se duunarilta ihan käsittämättömän idioottimaista antaa tukensa omien etujensa heikentämiselle.
Nykyiset liittojen johtajat ja jäsenet luopuvat saavutetuista eduista yksi toisensa perään luullen, että ne saadaan takaisin ilman pitkiä painostuksia, lakkoja. Vasta kun eduista on luovuttu ilman kunnon taistelua, huomataan että ne olikin hyviä ja tarpeellisia. Silloin liian myöhäistä. Koska porvarit. Koska kaikki on yrittäjiä. Koska kaikkien pitää leikkiä johtajia. EK, kokoomus nauravat ja suosio kasvaa.
Miten edelleen voi olla ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että TYÖTTÖMYYSKASSA on eri asia kuin ammattiliitto? Ja että KAIKKIIN työttömyyskassoihin voi liittyä kuulumatta ammattiliittoon, siis aivan kaikkiin muihinkin kuin YTK:hon (ns. Loimaan kassaan), joka on sitä paitsi aika kallis vuosimaksultaan.
Ne alkuaikojen liitot ovat silloisten työntekijöiden aikaansaamia. Nykyliittojen pomolla ei ole osaa eikä arpaa eikä mitään saavutuksia.
Valitsen minulle edullisimman työttömyyskassan jäsenyyden. Se ei ole YTK. On kummallista että ainoastaan kassan jäsenet ansiosidonnaista päivärahaa, mutta niin kauan kuin säännöt ovat nämä kuulun työttömyyskassaan. Liiton jäsenyys ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Valitsen minulle edullisimman työttömyyskassan jäsenyyden. Se ei ole YTK. On kummallista että ainoastaan kassan jäsenet ansiosidonnaista päivärahaa, mutta niin kauan kuin säännöt ovat nämä kuulun työttömyyskassaan. Liiton jäsenyys ei kiinnosta.
Liiton jäsenet ovat automaattisesti ammattiliiton työttömyyskassan jäseniä ja saavat ansiosidonnaista.
Tietäkää edes perusteet.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.
1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.
2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .
2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
2014 Eläkeuudistus. Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa. Joustava hoitoraha
Lähde: Seppo Tuovisen listan lisäksi lisäyksiä täältä: Tämä on SAK:n historia.
Yleisen Työttömyyskassan saavutukset
1889 – 2014 Ei mitään.
Kumman sinä valitset?