Vanhemmat ihmiset haikailevat markka-ajan palkkoja. Oliko silloin paremmin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ensimmäinen oikeasta työstä palkka oli 3500mk, sitä ennen oli toki jotain kesätöitä jne. Kasarin lopulla tämä (-89).

Nykyään meille samantapaisiin junioritason töihin tulevat vastavalmistuneet saavat noin 3000e palkkaa.

Eka omistusasuntoni (vanha kaksio ok paikalla pk-seudulla) maksoi noin 200000mk. Ysärin alussa juuri ennen lamaa tämä. Nyt samalla alueella kaksiot maksavat 140000-220000e, riippuen kuinka uusia ja missä kunnossa ja minkä kokoisia ovat.

Että en nyt tiedä. Ja asunnot on kuitenkin se, mikä on suhteessa kallistunut eniten (täytyy myös muistaa, että laman aikana ysärillä asuntojen hinnat romahtivat ja se suuri asuntojen hinnan nousu monesti suhteutetaan tähän).

Ai että 3500 palkka on muuttunut 15 000 uskotko todella tuohon? Teollisuudessa maksettiin 90 luvun alussa 60 t ja sitä pidettiin kohtalaisena. Nyt saa 10-12 euroa eli inflaatio huomioiden 50-60 mk ja elinkustannusindeksi huomioiden reaalipalkat ovat laskeneet. Rahamuseon sivuilla on rahan arvolaskuri jolla voi selvittää itselleen elämän tosiasioita.

Suomalaisten reaaliansiot ovat kasvaneet vuoden 1995 jälkeen yli 40 prosenttia. Siis EU-jäsenyyden aikana. Miinusmerkkisiä vuosia ei ole monta.

Ei ole kasvanut kuin julkisella puolella. Mulla olisi palkka pitänyt tuon mukaan nousta joku 6 euroa tunti tuona ajanjaksona mutta viimeisenä 10 vuotena se on noussut 1€. Rahamuseon laskurin mukaan reaalipalkkani on karvan verran pienempi kuin 10v sitten mutta elinkustannusideksi käyrä osoittaa ylöspäin. Luuletko että ihmiset eivät muista palkkojaan ja osaa muuttaa markkoja euroiksi.

Vierailija kirjoitti:

Silloin raha jakaantui tasaisemmin. Jokainen sai työtä, jos halusi ja yleensä halusi. Palkoissa oli paljon lisiä ja monessa paikassa pystyi itse työpanoksellaan vaikuttamaan palkkaan.

Isäukko marssi aikoinaan työkkäriin, kun oli tilapäisesti irtisanottu töistä joskus 70-l. Työkkäristä oli tarjottu heti seuraavaksi päiväksi töitä.

Yhtään päivää ei tarvinnut olla työttömänä markka-aikana. Kaikki mitä elämiseen tarvi, oli saatavilla samalla kun oli kokemus osallisuudesta tähän vit'n yhteiskuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostin taloni ysärillä laman jälkeen 350 000 markalla, ja palkkani oli noin kymppitonnin. Tänä päivänä mun ei tarttisi enää taloa ostaa, eivätkä lapseni saa edes yksiötä tuolla summalla. Kasarilla talot oli vielä halvempia.

Ja minä ostin samoihin aikoihin noin 100-neliöisen vanhan kerrostaloasunnon Espoon Olarista. Maksoi 800 000 markkaa. Missä mahtoi tuo talosi sijaita?

Tyhmä maksaa liikaa.

Kyllä. Talo oli kehän ulkopuolelta, ja hinta ollut euroaikaan n 200 000. Ei nyt sentään kuusinkertaistunut, mutta noin kolminkertaistunut. Asumisen muutkin kulut ovat nouseet paljon suhteessa palkkaan, eli vesi, sähkö, jätemaksut, kiinteistövero.

Vierailija kirjoitti:

90-luvun alkupuoliskolla pikkukaupungissa insinöörin palkka oli 20000mk ja talo maksoi 400000mk. Nyt palkka on 5000eur ja talo.. no se maksaa melkein 400000eur..

Asuntojen hinnan nousun näkee hyvin laina-aikojen pituudesta. Aiemmin lainat oli noin 12 vuotta, jonka jälkeen pääsi kartuttamaan muuta omaisuuttaan. Nyt sitä yhtä asuntoa voi maksaa eläkkeelle saakka, kun laina-ajat on jopa 25-30 vuotta.