Lue keskustelun säännöt.
lapsiajan haluttomuuden vaikutus myöhempään parisuhteeseen/eroon
07.02.2018 |
Tälläkin palstalla paljon kiistellään pitääkö naisen antaa miehelleen vaikkei itse jaksa/huvita/haluta kun lapset ovat pieniä. Monissa parisuhteissa ennen lapsia on paljonkin seksiä, mutta lapsiarki ja siihen liittyvät muutokset voivat muuttaa kaiken. Seksiä on harvoin tai ei ollenkaan ja miehelle sanotaan, että koita ymmärtää/jaksaa. Ja vaikka monet miehet auttavat kotitöissä, lasten kanssa, antavat aikaa, ei tilanne aina muutu miksikään.
Moniko on miettinyt mitä tuo ymmärtäminen/jaksaminen saa miehissä aikaan? Kymmenenkin vuoden seksittömyys/harvat kerrat aiheuttavat monissa miehissä turhautumista, pettymystä ja itsetunnon laskua. Pahimmassa tapauksessa pettämistä. Nämä kaikki vaikuttavat myös miehen haluun/kykyyn. Ja kun vaimolla halut herää neljänkymmenen korvilla (monien tutkimusten mukaan) ei miehellä olekaan hänelle enää paljon annettavaa. Pahimmassa tapauksessa itsetunto on nollissa, testosteronit laskussa ja erektiosta ei tietoakaan. Tämän kun jotkut naiset sitten ottavat vielä luokkauksena, niin suossa ollaan. Siitä kun nainen alkaa vielä vilkuilla ympärilleen ja etsiä haluilleen tyydyttäjää niin erohan siitä tulee.
Tarkoitus ei ole mollata ketään, vaan yleisellä tasolla herättää ajatuksia/keskustelua siitä millaisia vaikutuksia lapsiajallakin on moniin parisuhteisiin/eroihin.
Ja kyllä, myös mies voi olla haluton ja tilanne toisinkinpäin.
Kommentit (210)
Vierailija kirjoitti:
Olen itse hyvin seksuaalinen nainen ja toivon todella, ettei lastensaanti tee minusta halutonta. Minulle seksitön parisuhde olisi kauhukuva, sillä minulle seksi on todella tärkeää. Hetkittäiset haluttomuuden kaudet kyllä ymmärtäisin, mutta vuosikausia? Sitten on jotain oikeasti vialla.
Minulla oli seksisuhde itseäni vanhemman perheenisän kanssa. Oli surullista kuulla, kuinka vaimo lopetti haluamasta seksiä kuopuksen jälkeen. Kun ensimmäisen kertamme jälkeen kysyin, koska viimeksi hän oli saanut seksiä, mies vastasi, että 8kk sitten. Ja sitä kertaa taas edelsi lähes vuoden seksittömyys. Tämä pari oli päätynyt avoimeen suhteeseen, sillä vaimolta oli halut kadonneet aivan täysin lastensaannin jälkeen ja mies ei halunnut elää loppuelämäänsä ilman seksiä.
Minusta tuollaisessa tilanteessa pitäisi mennä jo seksuaaliterapeutille, jos haluaa parisuhteensa pelastaa.
Mä olen hyvin seksuaalinen nainen, mutta lastensaannissa on niin rajut hormonit, että on kuin olisi vahvalla triplahormonilääkityksellä. Synnytyksen jälkeen hormonit laski niin että oli kuin olisi käynyt läpi vaihdevuodet viikossa eikä riittänyt. Hikoilin kaiket yöt sänkyni märäksi kunnes olin limakalvoilta ja seksihaluilta kuin kahdeksankymppinen mummo. Tähän varmaan se synnytyksen jälkeinen masennus ja aivosumukin liittyy, koska sama mielialan lasku, masennus ja ärtyisyys ja dementia iski mulle seuraavan kerran kun estrogeenit romahti viisikymppisenä.
En tiedä miksi ei lääkärit kerro tätä, eikö sitä ole tutkittu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on muuten kaikin puolin hyvä ja täydellinen.
Hoh hoijaa. Niinhän se tarina melkein aina näissä tilanteissa menee. Kumppani on ihan täydellinen ja kaikki menee hyvin. Ei vain halua harrastaa seksiä puolisonsa kanssa.
Tuo tilanne ei odottamalla tule paranemaan ikinä.
Näin pitkälle edennyt keskustelu ja vieläkin haluttomuus = ei halua seksiä puolison kanssa.
Jokut kertoneet omia kokemuksia ja loput ei edes yritä ymmärtää. Täysin turha taas tämäkin keskustelu.Mielestäni ei mitenkään turha keskustelu, päinvastoin. Osoittaa hyvin sen kuinka vähän pariskunnat kommunikoivat keskenään ja oikeasti hakevat ammattiapua ongelmiinsa. Mielestäni neuvolatkin voisivat panostaa asiaan enemmän, esimerkiksi seuraamalla lasten vanhempien vointia ja myös kysymällä seksielämän toimivuudesta. Välttyisi varmasti turhilta eroilta kun parit saataisiin käymään asioita läpi. -AP
Kuinka usein olet käynyt neuvolassa?
Kymmeniä kertoja ja voin sanoa, että ei ole juuri yhtä kyselylomaketta enempää asiaan perehdytty. Suurin osa kysymyksistä (kuten kuuluukin) koskee äitiä ja lasta ja isältä ei juuri mitään kysellä. Kertaakaan ei neuvolassa ole kysytty suoraan miten vanhempien parisuhde voi. -AP
Sama kokemus minulla!
Kai se sitten riippuu neuvolasta koska minulta on molempien lasten jälkeen kyselty kyllä koko perheen hyvinvoinnista ja parisuhteesta.
En tosin ole siellä ottanut esille toisen haluttomuutta, tuntuu ettei se sinne kuulu kuten ei tähänkään keskuteluun kun ei johdu synnytyksestä tai hormoneista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on muuten kaikin puolin hyvä ja täydellinen.
Hoh hoijaa. Niinhän se tarina melkein aina näissä tilanteissa menee. Kumppani on ihan täydellinen ja kaikki menee hyvin. Ei vain halua harrastaa seksiä puolisonsa kanssa.
Tuo tilanne ei odottamalla tule paranemaan ikinä.
Näin pitkälle edennyt keskustelu ja vieläkin haluttomuus = ei halua seksiä puolison kanssa.
Jokut kertoneet omia kokemuksia ja loput ei edes yritä ymmärtää. Täysin turha taas tämäkin keskustelu.Mielestäni ei mitenkään turha keskustelu, päinvastoin. Osoittaa hyvin sen kuinka vähän pariskunnat kommunikoivat keskenään ja oikeasti hakevat ammattiapua ongelmiinsa. Mielestäni neuvolatkin voisivat panostaa asiaan enemmän, esimerkiksi seuraamalla lasten vanhempien vointia ja myös kysymällä seksielämän toimivuudesta. Välttyisi varmasti turhilta eroilta kun parit saataisiin käymään asioita läpi. -AP
Kuinka usein olet käynyt neuvolassa?
Kymmeniä kertoja ja voin sanoa, että ei ole juuri yhtä kyselylomaketta enempää asiaan perehdytty. Suurin osa kysymyksistä (kuten kuuluukin) koskee äitiä ja lasta ja isältä ei juuri mitään kysellä. Kertaakaan ei neuvolassa ole kysytty suoraan miten vanhempien parisuhde voi. -AP
Sama kokemus minulla!
Kai se sitten riippuu neuvolasta koska minulta on molempien lasten jälkeen kyselty kyllä koko perheen hyvinvoinnista ja parisuhteesta.
En tosin ole siellä ottanut esille toisen haluttomuutta, tuntuu ettei se sinne kuulu kuten ei tähänkään keskuteluun kun ei johdu synnytyksestä tai hormoneista.
Hormonit vaikuttaa pitkään, ainakin koko imetyksen. Ja sillä aikaa ehtii tulla paljon tuhoa puheyhteydelle ja loukkaantumisia ja univelkaa. Sitten jos tulee raskaaksi taas ja syntyy vielä toinen niin on ainakin viiden vuoden hormonilähtöinen kierre valmis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on muuten kaikin puolin hyvä ja täydellinen.
Hoh hoijaa. Niinhän se tarina melkein aina näissä tilanteissa menee. Kumppani on ihan täydellinen ja kaikki menee hyvin. Ei vain halua harrastaa seksiä puolisonsa kanssa.
Tuo tilanne ei odottamalla tule paranemaan ikinä.
Näin pitkälle edennyt keskustelu ja vieläkin haluttomuus = ei halua seksiä puolison kanssa.
Jokut kertoneet omia kokemuksia ja loput ei edes yritä ymmärtää. Täysin turha taas tämäkin keskustelu.Mielestäni ei mitenkään turha keskustelu, päinvastoin. Osoittaa hyvin sen kuinka vähän pariskunnat kommunikoivat keskenään ja oikeasti hakevat ammattiapua ongelmiinsa. Mielestäni neuvolatkin voisivat panostaa asiaan enemmän, esimerkiksi seuraamalla lasten vanhempien vointia ja myös kysymällä seksielämän toimivuudesta. Välttyisi varmasti turhilta eroilta kun parit saataisiin käymään asioita läpi. -AP
Kuinka usein olet käynyt neuvolassa?
Kymmeniä kertoja ja voin sanoa, että ei ole juuri yhtä kyselylomaketta enempää asiaan perehdytty. Suurin osa kysymyksistä (kuten kuuluukin) koskee äitiä ja lasta ja isältä ei juuri mitään kysellä. Kertaakaan ei neuvolassa ole kysytty suoraan miten vanhempien parisuhde voi. -AP
Sama kokemus minulla!
Kai se sitten riippuu neuvolasta koska minulta on molempien lasten jälkeen kyselty kyllä koko perheen hyvinvoinnista ja parisuhteesta.
En tosin ole siellä ottanut esille toisen haluttomuutta, tuntuu ettei se sinne kuulu kuten ei tähänkään keskuteluun kun ei johdu synnytyksestä tai hormoneista.Hormonit vaikuttaa pitkään, ainakin koko imetyksen. Ja sillä aikaa ehtii tulla paljon tuhoa puheyhteydelle ja loukkaantumisia ja univelkaa. Sitten jos tulee raskaaksi taas ja syntyy vielä toinen niin on ainakin viiden vuoden hormonilähtöinen kierre valmis.
Minua vain panetti älyttömästi raskauden jälkeen. En nyt muutenkaan ymmärrä miksi viestiin noin vastaat. Haluttomuus ei voinut millään johtua hormoneja tai imetyksestä kun se haluton oli mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on muuten kaikin puolin hyvä ja täydellinen.
Hoh hoijaa. Niinhän se tarina melkein aina näissä tilanteissa menee. Kumppani on ihan täydellinen ja kaikki menee hyvin. Ei vain halua harrastaa seksiä puolisonsa kanssa.
Tuo tilanne ei odottamalla tule paranemaan ikinä.
Näin pitkälle edennyt keskustelu ja vieläkin haluttomuus = ei halua seksiä puolison kanssa.
Jokut kertoneet omia kokemuksia ja loput ei edes yritä ymmärtää. Täysin turha taas tämäkin keskustelu.Mielestäni ei mitenkään turha keskustelu, päinvastoin. Osoittaa hyvin sen kuinka vähän pariskunnat kommunikoivat keskenään ja oikeasti hakevat ammattiapua ongelmiinsa. Mielestäni neuvolatkin voisivat panostaa asiaan enemmän, esimerkiksi seuraamalla lasten vanhempien vointia ja myös kysymällä seksielämän toimivuudesta. Välttyisi varmasti turhilta eroilta kun parit saataisiin käymään asioita läpi. -AP
Kuinka usein olet käynyt neuvolassa?
Kymmeniä kertoja ja voin sanoa, että ei ole juuri yhtä kyselylomaketta enempää asiaan perehdytty. Suurin osa kysymyksistä (kuten kuuluukin) koskee äitiä ja lasta ja isältä ei juuri mitään kysellä. Kertaakaan ei neuvolassa ole kysytty suoraan miten vanhempien parisuhde voi. -AP
Sama kokemus minulla!
Kai se sitten riippuu neuvolasta koska minulta on molempien lasten jälkeen kyselty kyllä koko perheen hyvinvoinnista ja parisuhteesta.
En tosin ole siellä ottanut esille toisen haluttomuutta, tuntuu ettei se sinne kuulu kuten ei tähänkään keskuteluun kun ei johdu synnytyksestä tai hormoneista.Hormonit vaikuttaa pitkään, ainakin koko imetyksen. Ja sillä aikaa ehtii tulla paljon tuhoa puheyhteydelle ja loukkaantumisia ja univelkaa. Sitten jos tulee raskaaksi taas ja syntyy vielä toinen niin on ainakin viiden vuoden hormonilähtöinen kierre valmis.
Minua vain panetti älyttömästi raskauden jälkeen. En nyt muutenkaan ymmärrä miksi viestiin noin vastaat. Haluttomuus ei voinut millään johtua hormoneja tai imetyksestä kun se haluton oli mies.
Se on se käsitys että vain nainen voi olla haluton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on muuten kaikin puolin hyvä ja täydellinen.
Hoh hoijaa. Niinhän se tarina melkein aina näissä tilanteissa menee. Kumppani on ihan täydellinen ja kaikki menee hyvin. Ei vain halua harrastaa seksiä puolisonsa kanssa.
Tuo tilanne ei odottamalla tule paranemaan ikinä.
Näin pitkälle edennyt keskustelu ja vieläkin haluttomuus = ei halua seksiä puolison kanssa.
Jokut kertoneet omia kokemuksia ja loput ei edes yritä ymmärtää. Täysin turha taas tämäkin keskustelu.Mielestäni ei mitenkään turha keskustelu, päinvastoin. Osoittaa hyvin sen kuinka vähän pariskunnat kommunikoivat keskenään ja oikeasti hakevat ammattiapua ongelmiinsa. Mielestäni neuvolatkin voisivat panostaa asiaan enemmän, esimerkiksi seuraamalla lasten vanhempien vointia ja myös kysymällä seksielämän toimivuudesta. Välttyisi varmasti turhilta eroilta kun parit saataisiin käymään asioita läpi. -AP
Kuinka usein olet käynyt neuvolassa?
Kymmeniä kertoja ja voin sanoa, että ei ole juuri yhtä kyselylomaketta enempää asiaan perehdytty. Suurin osa kysymyksistä (kuten kuuluukin) koskee äitiä ja lasta ja isältä ei juuri mitään kysellä. Kertaakaan ei neuvolassa ole kysytty suoraan miten vanhempien parisuhde voi. -AP
Sama kokemus minulla!
Kai se sitten riippuu neuvolasta koska minulta on molempien lasten jälkeen kyselty kyllä koko perheen hyvinvoinnista ja parisuhteesta.
En tosin ole siellä ottanut esille toisen haluttomuutta, tuntuu ettei se sinne kuulu kuten ei tähänkään keskuteluun kun ei johdu synnytyksestä tai hormoneista.Hormonit vaikuttaa pitkään, ainakin koko imetyksen. Ja sillä aikaa ehtii tulla paljon tuhoa puheyhteydelle ja loukkaantumisia ja univelkaa. Sitten jos tulee raskaaksi taas ja syntyy vielä toinen niin on ainakin viiden vuoden hormonilähtöinen kierre valmis.
Minua vain panetti älyttömästi raskauden jälkeen. En nyt muutenkaan ymmärrä miksi viestiin noin vastaat. Haluttomuus ei voinut millään johtua hormoneja tai imetyksestä kun se haluton oli mies.
Jos sinua on siunattu hyvillä panohaluilla niin onneksi olkoon. Monilla taas kiinnostus loppuu kuin seinään ja alakerta on kuiva kuin saharan autiomaa. Hormonit varmasti vaikuttavat kaikkiin eritavalla, kuten ehkäisymenetelmätkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on muuten kaikin puolin hyvä ja täydellinen.
Hoh hoijaa. Niinhän se tarina melkein aina näissä tilanteissa menee. Kumppani on ihan täydellinen ja kaikki menee hyvin. Ei vain halua harrastaa seksiä puolisonsa kanssa.
Tuo tilanne ei odottamalla tule paranemaan ikinä.
Näin pitkälle edennyt keskustelu ja vieläkin haluttomuus = ei halua seksiä puolison kanssa.
Jokut kertoneet omia kokemuksia ja loput ei edes yritä ymmärtää. Täysin turha taas tämäkin keskustelu.Mielestäni ei mitenkään turha keskustelu, päinvastoin. Osoittaa hyvin sen kuinka vähän pariskunnat kommunikoivat keskenään ja oikeasti hakevat ammattiapua ongelmiinsa. Mielestäni neuvolatkin voisivat panostaa asiaan enemmän, esimerkiksi seuraamalla lasten vanhempien vointia ja myös kysymällä seksielämän toimivuudesta. Välttyisi varmasti turhilta eroilta kun parit saataisiin käymään asioita läpi. -AP
Kuinka usein olet käynyt neuvolassa?
Kymmeniä kertoja ja voin sanoa, että ei ole juuri yhtä kyselylomaketta enempää asiaan perehdytty. Suurin osa kysymyksistä (kuten kuuluukin) koskee äitiä ja lasta ja isältä ei juuri mitään kysellä. Kertaakaan ei neuvolassa ole kysytty suoraan miten vanhempien parisuhde voi. -AP
Sama kokemus minulla!
Kai se sitten riippuu neuvolasta koska minulta on molempien lasten jälkeen kyselty kyllä koko perheen hyvinvoinnista ja parisuhteesta.
En tosin ole siellä ottanut esille toisen haluttomuutta, tuntuu ettei se sinne kuulu kuten ei tähänkään keskuteluun kun ei johdu synnytyksestä tai hormoneista.Hormonit vaikuttaa pitkään, ainakin koko imetyksen. Ja sillä aikaa ehtii tulla paljon tuhoa puheyhteydelle ja loukkaantumisia ja univelkaa. Sitten jos tulee raskaaksi taas ja syntyy vielä toinen niin on ainakin viiden vuoden hormonilähtöinen kierre valmis.
Minua vain panetti älyttömästi raskauden jälkeen. En nyt muutenkaan ymmärrä miksi viestiin noin vastaat. Haluttomuus ei voinut millään johtua hormoneja tai imetyksestä kun se haluton oli mies.
Jos sinua on siunattu hyvillä panohaluilla niin onneksi olkoon. Monilla taas kiinnostus loppuu kuin seinään ja alakerta on kuiva kuin saharan autiomaa. Hormonit varmasti vaikuttavat kaikkiin eritavalla, kuten ehkäisymenetelmätkin.
Kyllä minä sen tiedän. Kommentoin tuota puhutaanko neuvolassa parisuhteesta jonka jälkeen joku vastaa selittämällä hormoneista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seksin harrastaminen vastoin omaa tahtoa tuhoaa ne viimeisetkin halut ja johtaa siihen että haluttomuudesta tulee pysyvä olotila.
Kyllä sen miehen pitäisi kestää se, että pikkulapsiaikana on hiljaisempaa.
Tilanne korjautuu kyllä kunhan lapset kasvavat.
Osa puhuu siitä kuinka miehelläkin katoaa halut naisen haluttomuuden myötä, eikä nelikymppisenä enää kiinnosta vaikka vaimolla silloin halut palaisivat.
Ne halut nyt kuitenkin miehillä vähenevät iän myötä. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Turha siitä on lähteä naisia ja pikkulapsivuosien haluttomuutta syyttelemään.
Naisilla ne halut taas lisääntyvät siinä neljänkympin tienoilla. Sekin on aivan normaalia.
Se pikkulapsivuosien haluttomuus taitaa olla luonnon oma keino perhesuunnitteluun. Ei tule lapsia lisää silloin kun jo olemassa olevien hoitaminen vie paljon energiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on muuten kaikin puolin hyvä ja täydellinen.
Hoh hoijaa. Niinhän se tarina melkein aina näissä tilanteissa menee. Kumppani on ihan täydellinen ja kaikki menee hyvin. Ei vain halua harrastaa seksiä puolisonsa kanssa.
Tuo tilanne ei odottamalla tule paranemaan ikinä.
Näin pitkälle edennyt keskustelu ja vieläkin haluttomuus = ei halua seksiä puolison kanssa.
Jokut kertoneet omia kokemuksia ja loput ei edes yritä ymmärtää. Täysin turha taas tämäkin keskustelu.Mielestäni ei mitenkään turha keskustelu, päinvastoin. Osoittaa hyvin sen kuinka vähän pariskunnat kommunikoivat keskenään ja oikeasti hakevat ammattiapua ongelmiinsa. Mielestäni neuvolatkin voisivat panostaa asiaan enemmän, esimerkiksi seuraamalla lasten vanhempien vointia ja myös kysymällä seksielämän toimivuudesta. Välttyisi varmasti turhilta eroilta kun parit saataisiin käymään asioita läpi. -AP
Kuinka usein olet käynyt neuvolassa?
Kymmeniä kertoja ja voin sanoa, että ei ole juuri yhtä kyselylomaketta enempää asiaan perehdytty. Suurin osa kysymyksistä (kuten kuuluukin) koskee äitiä ja lasta ja isältä ei juuri mitään kysellä. Kertaakaan ei neuvolassa ole kysytty suoraan miten vanhempien parisuhde voi. -AP
Sama kokemus minulla!
Kai se sitten riippuu neuvolasta koska minulta on molempien lasten jälkeen kyselty kyllä koko perheen hyvinvoinnista ja parisuhteesta.
En tosin ole siellä ottanut esille toisen haluttomuutta, tuntuu ettei se sinne kuulu kuten ei tähänkään keskuteluun kun ei johdu synnytyksestä tai hormoneista.Hormonit vaikuttaa pitkään, ainakin koko imetyksen. Ja sillä aikaa ehtii tulla paljon tuhoa puheyhteydelle ja loukkaantumisia ja univelkaa. Sitten jos tulee raskaaksi taas ja syntyy vielä toinen niin on ainakin viiden vuoden hormonilähtöinen kierre valmis.
Minua vain panetti älyttömästi raskauden jälkeen. En nyt muutenkaan ymmärrä miksi viestiin noin vastaat. Haluttomuus ei voinut millään johtua hormoneja tai imetyksestä kun se haluton oli mies.
No sitten ota tämä vain yleisenä, ei sinuun kohdistuvana. Itseäni panetti raskauden ajan ja romahti synnytyksen jälkeen.
Miehen haluttomuudesta mulla on kokemusta mutta mun miehen osalta oli miesten vaihdevuodet, työstressi ja näiden lääkintä kalsarikänneillä, jotka kaikki tärvelee miehen kykyä ja halua.
Minkä ikäinen mies sulla? Testosteronitasot? Alkoholinkäyttö?
N49
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian vähän puhutaan miesten hormonitasojen laskusta neljänkympin kieppeillä. Ehkä seksihalujen ja kykyjen hiipuminen on miehelle pelottavaa, kun siitä ei puhuta normaalina asiana johon on lääkitys, niin kuin naisten kohdalla. Sitten haetaan syyllistä muualta. Lisäksi on ihan yleisesti tiedossa että naisten vaihdevuosioireisiin liittyy että miehen naama nyppii. Eikö sama toisinpäin?
Vierailija kirjoitti:
Seksin harrastaminen vastoin omaa tahtoa tuhoaa ne viimeisetkin halut ja johtaa siihen että haluttomuudesta tulee pysyvä olotila.
Kyllä sen miehen pitäisi kestää se, että pikkulapsiaikana on hiljaisempaa.
Tilanne korjautuu kyllä kunhan lapset kasvavat.
Osa puhuu siitä kuinka miehelläkin katoaa halut naisen haluttomuuden myötä, eikä nelikymppisenä enää kiinnosta vaikka vaimolla silloin halut palaisivat.
Ne halut nyt kuitenkin miehillä vähenevät iän myötä. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Turha siitä on lähteä naisia ja pikkulapsivuosien haluttomuutta syyttelemään.
Naisilla ne halut taas lisääntyvät siinä neljänkympin tienoilla. Sekin on aivan normaalia.
Se pikkulapsivuosien haluttomuus taitaa olla luonnon oma keino perhesuunnitteluun. Ei tule lapsia lisää silloin kun jo olemassa olevien hoitaminen vie paljon energiaa.
Tässä juuri se dilemma onkin. Eikä miestä auta yhtään ensin puutteessa eläminen, siihen tottuminen ja testojen laskun myötä pysyväksi olotilaksi muuttuminen. Siihen kun saa päälle vielä halunsa takaisin saaneen naisen mäkätyksen siitä, että "etkö enää pidä minusta, olenko liian lihava, etsin kyllä jonkun joka jaksaa, jne".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP, ensinnäkin, jos on tarpeeksi kauan ilman seksiä, se unohtuu paremmin ja paremmin, ihminen tottuu kaikkeen, ja aika armahtaa. Eli jos naisella ei ole enää mielikuvaa siitä miltä seksi tuntui, että oliko se edes hyvää, niin miksi se sitä kaipaisi enemmän kuin vaikka omaa aikaa tai lepoa yleensä.
Toiseksi, yleensä, ainakin naisista, saattaa olla miehistäkin osa, on sellaisia joilla haluttomuus johtuu siitä etteivät he ole koskaan saaneet seksistä sitä tunnetta joka nostaisi seksin arvoasteikolla kärkeen elämän nautinnoissa, jos ei saa orgasmia ollenkaan tai se on lievä (klitorisorgasmi) niin eihän kukaan huonoa seksiä kaipaa.
Kolmanneksi, jos seksihaluja toista kohtaan ei ole, on usein kyse siitä että tunteet on laimenneet liikaa, tai kumppani on alunperin ollut täysin väärä, yleensäkin tai juurikin seksin suhteen. Seksi on se joka saa rakkauden tunteen pysymään ja voimistumaan, orgasmin ja muun läheisyyden, toisen koskettamisen ja kosketetuksi tulemisen takia, se aiheuttaa hormonaalisen mielihyvän ja aivot tottuu siihen, ja aivot haluaa sitä hyvää lisää. Siihen perustuu ihmisen kaikki addiktiot ja inhokit, jos ensimmäinen kerta on hyvä kokemus aivot erittää aineita jotka kertoo että jee tämä on hyvä, tätä lisää, jos kokemus on huono, viesti kulkee aivoissa että tämä juttu on huono, ei tätä.
Teemalla tuli hyvä dokkari, Aivot, tästä aiheesta (siis aivojen toiminnasta) ja se mielestäni selittää paljon myös tätä haluttomuus asiaa.
Tämä oli huikean hyvä kirjoitus miten eri lailla ihmiset kokevat seksin ja vastaa täysin sitä, miten itse olen omin silmin nähnyt naisten löytävän ensi kertaa seksuaalisesti itsensä esimerkiksi eron jälkeen uuden kumppanin kanssa. Ja se muutos voi olla valtava.
Ja hieman sama myös tapahtuu miehille käänteisesti, että uuden erilaisen kumppanin kanssa löydetään itsestä uusia puolia ja käyttäytymismalleja. Esimerkiksi läheisyys löytyykin ja se siivous ei enää vastustakaan pitkälläkään aikavälillä, vaan tapahtuu oma-aloitteisesti.
Hauskinta on, että molemmissa tapauksissa varmaan eksiä ottaa hieman päähän, että olisitpa ollut tollainen munkin kanssa! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on muuten kaikin puolin hyvä ja täydellinen.
Hoh hoijaa. Niinhän se tarina melkein aina näissä tilanteissa menee. Kumppani on ihan täydellinen ja kaikki menee hyvin. Ei vain halua harrastaa seksiä puolisonsa kanssa.
Tuo tilanne ei odottamalla tule paranemaan ikinä.
Näin pitkälle edennyt keskustelu ja vieläkin haluttomuus = ei halua seksiä puolison kanssa.
Jokut kertoneet omia kokemuksia ja loput ei edes yritä ymmärtää. Täysin turha taas tämäkin keskustelu.
Kyllä mielestäni suurin osa on juuri kertonut haluttomuudesta jossa minkäänlainen ajatuskaan ei olisi tehdä mitään seksiin liittyvää, ei yksin eikä kenenkään kanssa. Ja hankala tätä asiaa mielestäni on käsitellä ilman että kertoo omia kokemuksia. Vai ymmärsinkö nyt viestisi pointin väärin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää muistaa myös, että miehille siemensyöksyn saaminen viikottain on myös terveysteko. Urologien mukaan viikottainen siemensyöksy vähentää eturauhasen liikakasvua ja eturauhassyövän riskiä. Eli ainakin suhteissa, joissa nainen ei voi/halua seksiä, tulisi sallia miehelle oikeus ainakin masturbointiin ilman siihen liittyvää syyllistämistä.
Olen ehkä konservatiivinen, mutta mielestäni mieheni masturbointi ei kuulu minulle (jollei se ole yhteinen ns. leikki).
En kysy mieheltäni, masturboiko hän, eikä hän minulle kerro esim. runkanneensa. Ei pääse syntymään tilannetta jossa voisin tuomita mieheni tästä. Enkä kyllä ole kuullut että kukaan masturboinnista tuomitsisi puolisoaan.Itse aiheseen, minulle seksittömänä pikkuvauva-aikana pahimmalta tuntui painostus. En ollut halukas, ja mies yritti parhaansa minua "lähennellä". Ei mitään törkeyksiä, kuten joku kertoi, jostain rojujen heittämisestä, vaan sellaista puristelua tyyliin, olet niin seksikäs, jne. Tilanne meni siihen, että kaikki läheisyys oli ikäänkuin vonkaamista. Jos mies otti sängyssä nukkumaan mennessä lusikka-asentoon, oli se jo kohta sivelemässä ympäri kroppaa ja painamasa stondista selkääni. Halusin vain nukkua. Sanoinkin tämän, mies saattoi kuitenkin jatkaa tätä ns. lämmittelyä vielä jonkin aikaa. Torjunnoista mies pahoitti mielensä. Hän käänsi asian niin, että hänhän vain haluaa minua koska rakastaa. Ei kai siinä sitten voi suuttuakaan toiselle.
Oli hyvin ahdistavaa, että tilanteessa, jossa koin kaipaavani läheisyyttä, se muuttui aina ns. ahdisteluksi. Lopulta välttelin miestäni kuin ruttoa, ettei tarvitsisi torjua miestä ja pahoittaa mieltä. En vain halunnut seksiä, vauva vei kaikki voimat. Olisin halunnut käpertyä kainaloon nukkumaan. Se ei ollut mahdollista, koska silloin alkoi lähentely. Seksiä oli noin kerran kuussa.
Tilanne on hieman parantunut, lapsi nyt viisi, seksiä kerran viikossa. Olen viime vuosina tehnyt taas aloitteita ja alkanut haluamaankin. Joskus tuo miehen ns. painostusmoodi tulee päälle. Silloin koen ahdistusta ja halua olla esim. eri sängyssä. Asia on oikeasti jäänyt vaivaamaan. Mies ei tarkoita pahaa, tai ole ilkeä, mutta ei tunnu ymmärtävän. Tunnen, ettei minua kuunnella tai ymmärretä :(
Meillä oli tilanne ihan täysin sama miehen käytöksen osalta. Nyt pelottaakin kuinka käy kun seuraava lapsi syntyy kohta. Minua ei pelota synnytys, ei se kuinka jaksamme kahden pienen kanssa, vaan ainoastaan tämä seksi asia. Olen myös aina ollut kovin miellyttämisen haluinen miestäni kohtaan ja tuo miehen mielen pahoittuminen tuntuu niin pahalta että viimeksi sitten tyydytin häntä usein, vaikka en halunnut ja se kyllä tuntui pahalta tilanteessa missä ei ollut minkäänlaista intoa seksiasioihin kun vauva oli juuri syntynyt.
Tismalleen sama tarina... tyydytin miestä muuten aluksi vauva-aikana. Mies oli sinänsä ymmärtäväisempi kuin täällä jotkut kommentoijat, että ymmärsi sentään synnytyksestä palautumisajan ennen oikeastaan mitään yritystä.
Mutta kyllä tämä tyydyttäminen muutoin tuntui niin pahalta, että lopetin sen. Mieheni on minulle rakas, mutta hän ei tunnu ymmärtävän, että sellainen painostaminen tai se, että harrastan "puoliväkisin" seksiä tai tyydytän häntä, tuntuu hyväksikäytöltä :(
Tsemppiä sinulle, voi kun miehesi ymmärtäisi tällä kerralla paremmin!
Kiitos :) keskustelimme kyllä asiasta ennen tämän seuraavan alkuun laittoa että en jaksa sellaista painostavaa ilmapiiriä niin loppuraskaudessa kun synnytyksen jälkeen ja mies lupasi ettei niin käy. On nyt selvästi kyllä yrittänytkin kun loppuraskaudessa on ollut nyt paljon kipua ja vaivaa vähän väliä niin mies on kyllä päivittäin ehdotellut, mutta yrittää sentään peittää tuon pahastumisen, eikä ole mököttänyt selvästi kun vain pari kertaa. Eli voihan olla että tällä kertaa menee paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksin harrastaminen vastoin omaa tahtoa tuhoaa ne viimeisetkin halut ja johtaa siihen että haluttomuudesta tulee pysyvä olotila.
Kyllä sen miehen pitäisi kestää se, että pikkulapsiaikana on hiljaisempaa.
Tilanne korjautuu kyllä kunhan lapset kasvavat.
Osa puhuu siitä kuinka miehelläkin katoaa halut naisen haluttomuuden myötä, eikä nelikymppisenä enää kiinnosta vaikka vaimolla silloin halut palaisivat.
Ne halut nyt kuitenkin miehillä vähenevät iän myötä. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Turha siitä on lähteä naisia ja pikkulapsivuosien haluttomuutta syyttelemään.
Naisilla ne halut taas lisääntyvät siinä neljänkympin tienoilla. Sekin on aivan normaalia.
Se pikkulapsivuosien haluttomuus taitaa olla luonnon oma keino perhesuunnitteluun. Ei tule lapsia lisää silloin kun jo olemassa olevien hoitaminen vie paljon energiaa.
Tässä juuri se dilemma onkin. Eikä miestä auta yhtään ensin puutteessa eläminen, siihen tottuminen ja testojen laskun myötä pysyväksi olotilaksi muuttuminen. Siihen kun saa päälle vielä halunsa takaisin saaneen naisen mäkätyksen siitä, että "etkö enää pidä minusta, olenko liian lihava, etsin kyllä jonkun joka jaksaa, jne".
Ei ole helppoa olla mies. Paras aika seksille on parikymppisenä, sen jälkeen alkaa alamäki :)
Vierailija kirjoitti:
No meillä lapsiarki johti siihen että etäännyimme toisistamme, eikä mitenkään vähän. Kaikki ennen sitä oli hyvin. Ei riitoja ja läheisyyttä oli yllin kyllin. Naisestani tuntui että oltiin umpikujassa ja päätyi pettämään vaikka vannoi että ennen sitten erotaan. Koko ajan hän kuitenkin halusi jatkaa. Yritin usein keskustella ja pelastaa tilannetta hakemalla yhteyttä yhteisellä ajalla ja tekemisellä mutta ei. Vastasi koko ajan että ei mutta haluaa myös jatkaa ja yrittää. No tuo pettäminen viimeisteli kurjan olotilan. Nyt vain pyöritetään arkea kahden pienen lapsen vuoksi. Haluaa muka vielä selvittää tunteensa mutta en tiedä...molempien pää sanoo että parasta olisi jatkaa yhdessä ja löytää uusi alku ja hän kyllä yrittää...minulla on enemmän tunteita kun hänellä mutta pahalta näyttää. Ainoa läheisyyys on että halaa minua kyllä, useinkin. Häpeän itseäni koska tuntuu että todennäköisesti menetän perheeni ja puolisoni vaikkei se minun syyni olekaan.
Kunnioitan aivan älyttömästi pareja jotka selviävät uskottomuudesta ja suhde jatkuu vahvempana. Näissä olosuhteissa tuntuu aivan uskomattoman vaikealta uskoa tuollaiseen.
Rikkinäinen mies.
Suosittelen kyllä eroa. Naisesi todennäköisesti suunnittelee jo uutta elämää ilman sinua ja lähtee kun on saanut ajatuksensa kasaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksin harrastaminen vastoin omaa tahtoa tuhoaa ne viimeisetkin halut ja johtaa siihen että haluttomuudesta tulee pysyvä olotila.
Kyllä sen miehen pitäisi kestää se, että pikkulapsiaikana on hiljaisempaa.
Tilanne korjautuu kyllä kunhan lapset kasvavat.
Osa puhuu siitä kuinka miehelläkin katoaa halut naisen haluttomuuden myötä, eikä nelikymppisenä enää kiinnosta vaikka vaimolla silloin halut palaisivat.
Ne halut nyt kuitenkin miehillä vähenevät iän myötä. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Turha siitä on lähteä naisia ja pikkulapsivuosien haluttomuutta syyttelemään.
Naisilla ne halut taas lisääntyvät siinä neljänkympin tienoilla. Sekin on aivan normaalia.
Se pikkulapsivuosien haluttomuus taitaa olla luonnon oma keino perhesuunnitteluun. Ei tule lapsia lisää silloin kun jo olemassa olevien hoitaminen vie paljon energiaa.
Tässä juuri se dilemma onkin. Eikä miestä auta yhtään ensin puutteessa eläminen, siihen tottuminen ja testojen laskun myötä pysyväksi olotilaksi muuttuminen. Siihen kun saa päälle vielä halunsa takaisin saaneen naisen mäkätyksen siitä, että "etkö enää pidä minusta, olenko liian lihava, etsin kyllä jonkun joka jaksaa, jne".
Ei ole helppoa olla mies. Paras aika seksille on parikymppisenä, sen jälkeen alkaa alamäki :)
Valitettavan usein totta :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on muuten kaikin puolin hyvä ja täydellinen.
Hoh hoijaa. Niinhän se tarina melkein aina näissä tilanteissa menee. Kumppani on ihan täydellinen ja kaikki menee hyvin. Ei vain halua harrastaa seksiä puolisonsa kanssa.
Tuo tilanne ei odottamalla tule paranemaan ikinä.
Näin pitkälle edennyt keskustelu ja vieläkin haluttomuus = ei halua seksiä puolison kanssa.
Jokut kertoneet omia kokemuksia ja loput ei edes yritä ymmärtää. Täysin turha taas tämäkin keskustelu.Mielestäni ei mitenkään turha keskustelu, päinvastoin. Osoittaa hyvin sen kuinka vähän pariskunnat kommunikoivat keskenään ja oikeasti hakevat ammattiapua ongelmiinsa. Mielestäni neuvolatkin voisivat panostaa asiaan enemmän, esimerkiksi seuraamalla lasten vanhempien vointia ja myös kysymällä seksielämän toimivuudesta. Välttyisi varmasti turhilta eroilta kun parit saataisiin käymään asioita läpi. -AP
Kuinka usein olet käynyt neuvolassa?
Kymmeniä kertoja ja voin sanoa, että ei ole juuri yhtä kyselylomaketta enempää asiaan perehdytty. Suurin osa kysymyksistä (kuten kuuluukin) koskee äitiä ja lasta ja isältä ei juuri mitään kysellä. Kertaakaan ei neuvolassa ole kysytty suoraan miten vanhempien parisuhde voi. -AP
Sama kokemus minulla!
Kai se sitten riippuu neuvolasta koska minulta on molempien lasten jälkeen kyselty kyllä koko perheen hyvinvoinnista ja parisuhteesta.
En tosin ole siellä ottanut esille toisen haluttomuutta, tuntuu ettei se sinne kuulu kuten ei tähänkään keskuteluun kun ei johdu synnytyksestä tai hormoneista.Hormonit vaikuttaa pitkään, ainakin koko imetyksen. Ja sillä aikaa ehtii tulla paljon tuhoa puheyhteydelle ja loukkaantumisia ja univelkaa. Sitten jos tulee raskaaksi taas ja syntyy vielä toinen niin on ainakin viiden vuoden hormonilähtöinen kierre valmis.
Minua vain panetti älyttömästi raskauden jälkeen. En nyt muutenkaan ymmärrä miksi viestiin noin vastaat. Haluttomuus ei voinut millään johtua hormoneja tai imetyksestä kun se haluton oli mies.
Kyllähän miehilläkin omat raskaushormonit on, toisilla ne vaikuttaa enemmän ja toisilla vähemmän. Monella miehellä voi myös olla ainakin alkuun vaikea tiedostaa kumppaninsa samana seksuaalisenahenkilönä kun tämä onkin yhtäkkiä imettävä äiti. Ja ei se täysi elämänmuutos ja isyyden uusi vastuu miehellekään helppoa ole, joskaan ei nyt useimmiten ihan yhtä suuri kun uuden äidin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä lapsiarki johti siihen että etäännyimme toisistamme, eikä mitenkään vähän. Kaikki ennen sitä oli hyvin. Ei riitoja ja läheisyyttä oli yllin kyllin. Naisestani tuntui että oltiin umpikujassa ja päätyi pettämään vaikka vannoi että ennen sitten erotaan. Koko ajan hän kuitenkin halusi jatkaa. Yritin usein keskustella ja pelastaa tilannetta hakemalla yhteyttä yhteisellä ajalla ja tekemisellä mutta ei. Vastasi koko ajan että ei mutta haluaa myös jatkaa ja yrittää. No tuo pettäminen viimeisteli kurjan olotilan. Nyt vain pyöritetään arkea kahden pienen lapsen vuoksi. Haluaa muka vielä selvittää tunteensa mutta en tiedä...molempien pää sanoo että parasta olisi jatkaa yhdessä ja löytää uusi alku ja hän kyllä yrittää...minulla on enemmän tunteita kun hänellä mutta pahalta näyttää. Ainoa läheisyyys on että halaa minua kyllä, useinkin. Häpeän itseäni koska tuntuu että todennäköisesti menetän perheeni ja puolisoni vaikkei se minun syyni olekaan.
Kunnioitan aivan älyttömästi pareja jotka selviävät uskottomuudesta ja suhde jatkuu vahvempana. Näissä olosuhteissa tuntuu aivan uskomattoman vaikealta uskoa tuollaiseen.
Rikkinäinen mies.
Suosittelen kyllä eroa. Naisesi todennäköisesti suunnittelee jo uutta elämää ilman sinua ja lähtee kun on saanut ajatuksensa kasaan.
Uskon myös niin vaikka hän sanoo että haluaa ajatukset kasaan meidän hyväksi. Katson loppuun asti kun ei tästä voi juuri pahentua. Sama kai se on eroaako nyt tai muutaman kuukauden päästä. Lyhyt aika. Sinkkuuntuu itsekin sitten sopivasti kesäksi.
Rikkinäinen mies
Sama kokemus minulla!