Te joilla ulkomaalainen mies: miten suhteenne eteni?

otetaan vaikka niin, että vastata voi ne, joilla on suhde eurooppalaisen kanssa..

Kerron yhden sukulaiseni tarinan. Hän tutustui mieheensä työasioissa sähköpostin välityksellä. Työviestittelyyn alkoi tulla mukaan henkilökohtaisia asioita ja selvästi romanttistakin viritystä. Mies tuli tapaamaan sukulaistani Suomeen ja siitä varsinainen romanssi alkoi. Nainen muutti jonkin ajan kuluttua miehen kotimaahan ja on sillä tiellään.

Vierailija kirjoitti:

Kerron yhden sukulaiseni tarinan. Hän tutustui mieheensä työasioissa sähköpostin välityksellä. Työviestittelyyn alkoi tulla mukaan henkilökohtaisia asioita ja selvästi romanttistakin viritystä. Mies tuli tapaamaan sukulaistani Suomeen ja siitä varsinainen romanssi alkoi. Nainen muutti jonkin ajan kuluttua miehen kotimaahan ja on sillä tiellään.

Mies ei ole eurooppalainen, vaan nainen muutti toiselle puolelle maapalloa.

Up

"Tavattiin" netissä marraskuussa. Juteltiin monta tuntia päivittäin netin ja puhelimen välityksellä. Mies aluksi yritti vokotella, minua ei juuri silloin siinä mielessä kiinnostanut. Aika pian kehittyi aivan mahtava ystävyys, oltiin toistemme tukena ja turvana vaikkei fyysisesti oltu lähekkäin.

Seuraavan vuoden huhtikuussa päädyin miehen asuinmaahan, en tarkoituksella vaan lennon peruuntumisen vuoksi. Minun oli tarkoitus viipyä läheisen kaupungin lentokentällä yön yli, ja soitin miehelle että nähtäisiinkö.

Peli oli selvä sillä sekunnilla kun näimme toisemme (kuvia oltiin siis vaihdettu jo netin ja postin kautta, mutta tämä oli enemmän yhteenkuuluvuuden tunne kuin pelkkään ulkonäköön ihastuminen).

Viivyin lopulta miehen luona vajaan viikon. Emme edenneet noina päivinä fyysisesti halausta pidemmälle. Ennen lähtöäni mies oli jo varannut lennot Suomeen toukokuun lopulle.

Suomesta lähdettiin yhdessä, ja sillä tielläni olen edelleen. Päivääkään en kadu ja parisuhteemme on edelleen aivan mahtava.

Vuosi oli 1998.

(Mieheni on eurooppalainen, asui tavatessamme toisella mantereella, jossa asuimme yhdessä yli 10 vuotta. Sittemmin olemme asuneet useassa eri maassa Euroopassa)

Tapasin miehen lomalla Saksassa. Mies on britti ja asui tuolloin Norjassa. Minä asuin Englannissa. Vuoden kaukosuhteen (tapasimme vuoden aikana viisi kertaa, pisimmillään kahden viikon ajan.) mies muutti luokseni. Asuimme yhdessä vuoden Englannissa. Halusimme molemmat pois ja muutimme miehen töiden perässä eka Lähi-itään kahdeksi vuodeksi ja sitten Afrikkaan. Elokuussa muutetaan Itä-Eurooppaan ja toivotaan, että sieltä löytyy pysyvä(mpi) koti.

Tapasin miehen vajaa kuusi vuotta sitten. Parasta mitä mulle on tässä elämässä käynyt.

Up

Tapasin miehen vaihto-opiskelijana ollessani. Asuin siis hänen maassaan silloin. Sitten asutin muutama vuosi kumpikin omissa maissa me. Nyt on oltu yhdessä vähän missä sattuu, hänen massaan, Suomessa, ja muissa maissa, missä milloinkin on töitä. Tai mulla on oikeastaan työ, jota voi suurimman osan ajasta tehdä missä vaan. Joten hånen työnsä perässä useammin reissataan.

Up

Ihan normaalisti Helsingin yöelämässä niinkuin suurin osa eurooppalaisen, ulkomaalaisen miehen kanssa suhteessa oleva. Toinen vaihtoehto on että tapaa miehen kotimaassa, yleensä työn merkeissä tai lomalla. Eipä ole tullut vastaan pariskuntia jotka olisivat netin kautta tavanneet ja tutkimuksethan sen jo kertovat että ulkomaalaiset miehet raakkaavat suomalaiset naiset heti pois deittiohjelmistaan. Eri asia on sitten Eurooppaan muuttaneet mutta alunperin muualta tulleet. Heillä tntuvat nuo deittiohjelmat olevan hallussa:)

Up

Up

Australialainen mies, joten en voi vastata tähän ketjuun.

Asuttiin molemmat ulkomailla, minä töissä ja mies opiskeli ko. maassa. Rakastuttiin palavasti, seurusteltiin puolisen vuotta, mies palasi kotimaahansa ja minä lähdin perässä jonkun ajan päästä. Palasin välillä Suomeen tekemään töitä, lisäksi sopeutuminen miehen kotimaahan oli hankalaa (piti opetella uusi kieli), vaikka maa sinänsä oli aivan ihana. Nyt 5 vuotta myöhemmin asumme edelleen miehen kotimaassa, enkä kaipaa muualle. Suomeen muutto ei ollut missään vaiheessa minulle edes vaihtoehto, vaikka mies sitä kyllä ehdotti.

Abdullah lähetti minulle facebookissa säännöllisesti viestejä...

Kannattaa muuttaa yhteen mahdollisimman pian (olettaen että vaikuttaa aidosti lupaavalta). Ei tule tärvättyä vuosia kaukosuhteessa, vaan näkee aika nopeasti toimiiko suhde oikeasti vai ei. Itse nyt 13 vuotta naimisissa, muutama ensimmäinen miehen kotimaassa, nykyisin Suomessa.

Olin vaihto-opiskelijana, palasin Suomeen ja tein maisterinopinnot loppuun pikavauhtia, jonka jälkeen hain jatko-opiskelijaksi mieheni maahan.

Jenkkimies. Tavattiin netissä Suomessa. Mies muutti minun luokseni ja häät oli vuoden päästä treffeistä. Nyt jo 8 vuotta ja lapsiakin on.

Tapasin etelä eurooppalaisen mieheni lomamatkalla 18-vuotiaana. Viestiteltiin joka päivä yli puoli vuotta tämän jälkeen messengerissä. Kävin tapaamiselle jälkeen hänen luonaan 3 kertaa ja hän Suomessa kerran, kunnes muutti Suomeen 8kk seurustelun jälkeen. Mentiin naimisiin tästä 4 kk päästä ja Suomessa ollaan asuttu ja muualla mutta ei hänen maassaan.

Elämäni parhaita päätöksiä :) Kuulostaa imelältä mutta nyt 10 vuoden jälkeen pakahduttaan edelleen rakkaudesta.

Tapasimme mieheni kanssa netissä vuonna 2002. Juttelimme netissä vähän yli vuoden ennen kuin mies tuli Suomeen käymään luonani. Kun tapasimme, oli se sitten menoa :) Mies tuli luokseni kuukauden tai kahden välein, minäkin kävin mieheni kotimaassa useamman kerran. Vähän yli vuoden tapainen jälkeen menimme naimisiin, ja mies muutti Suomeen. Asuimme Suomessa muutaman vuoden, mutta mieheni ei koskaan viihtynyt kovin hyvin. Muutimme sitten kolmanteen maahan, ei kummankaan kotimaahan. Täällä löysimme molemmat kivat työpaikat, rakensimme talon, ja saimme kaksi lasta. Ei tässä mitään sen kummempia ongelmia ole ollut. Olen todella tyytyväinen valintoihin. Meillä on erinomainen avioliitto ja onnellinen perhe. :)