Ketipinor lääkekokemuksia kenelläkään?

Ennen kaikkea lihottaa.

Lisäksi väsyttää ja tekee täysin hereillä olon päiväsaikaankin mahdottomaksi. Turha kuvitellakaan missään töissä käyväsi saati opiskelevasi jos otat ketipinoria. Kamala lääke, ottaisin itse ainoastaan jos olisin ykköstyypin bipolaari tai muuten psykoosiin taipuvainen ja sittenkin ehkä ennemmin vain tappaisin itseni.

Bentsot ja ketipinor on täysin eri tyyppisiä. Ketipinor vaikuttaa oikeasti pitkään, bentsoja joutuisi ottamaan muutaman tunnin välein, jotta pääsisi edes lähelle samaa vaikutusta. Pitkävaikutteiset versiot bentsoista eivät yleensä ole kovin tehokkaita. Itsellä ainakin kokemusta Xanorista lyhytvaikutteisena ja pitkävaikutteisena ja tuo lyhytvaikutteinen on aivan eri planeetalta tehokkuudessa.

Paras lääke ahdistukseen yleensä lienee jokin SSRI-lääke mutta sen kanssa pitää olla pitkäjänteinen. Käytön alussa voi olla tukena jokin bentso, koska SSRI-lääke käytön alussa saattaa jopa pahentaa ahdistusta.

Luulisi, että erityisesti iltaisin iskevään ahdistukseen löytyisi myös sellaisia lääkkeitä, minkä jälkeen seuraavana päivänä olotila olisi normaali. Tsolpideemista minulla on hyviä kokemuksia jopa pitkäaikaisesta käytöstä ilman toleranssin nousua, mutta eipä lääkäri suostu enää kirjoittamaan sitä, vaan on kokeiltu ensin mirtazapin ja sitten ketipinor.Kummastakin huonoja kokemuksia, ensin päivät zombina ja sitten sen lisäksi myös unen saannin viivästyminen. Nykyään 6 mg melatoniinia auttaa jotenkin nukkumaan, noihin myrkkyihin en enää koske.

Vierailija kirjoitti:

Bentsot ja ketipinor on täysin eri tyyppisiä. Ketipinor vaikuttaa oikeasti pitkään, bentsoja joutuisi ottamaan muutaman tunnin välein, jotta pääsisi edes lähelle samaa vaikutusta. Pitkävaikutteiset versiot bentsoista eivät yleensä ole kovin tehokkaita. Itsellä ainakin kokemusta Xanorista lyhytvaikutteisena ja pitkävaikutteisena ja tuo lyhytvaikutteinen on aivan eri planeetalta tehokkuudessa.

Paras lääke ahdistukseen yleensä lienee jokin SSRI-lääke mutta sen kanssa pitää olla pitkäjänteinen. Käytön alussa voi olla tukena jokin bentso, koska SSRI-lääke käytön alussa saattaa jopa pahentaa ahdistusta.

10 vuotta söin niitä, ei enää tehoa jos koskaan tehosikaan kunnolla. Kiloja tuli 40kg lisää vaan.

Olen käyttänyt ketipinoria vuosia, eikä se mielestäni auta ap:n kysymiin asioihin. Siihen toimii paremmin SSRI:t. Minulla Sertralin vähensi ahdistusta ja helpotti ihmisten ilmoilla olemista.

Vierailija kirjoitti:

Ennen kaikkea lihottaa.

Lisäksi väsyttää ja tekee täysin hereillä olon päiväsaikaankin mahdottomaksi. Turha kuvitellakaan missään töissä käyväsi saati opiskelevasi jos otat ketipinoria. Kamala lääke, ottaisin itse ainoastaan jos olisin ykköstyypin bipolaari tai muuten psykoosiin taipuvainen ja sittenkin ehkä ennemmin vain tappaisin itseni.

Olen käyttänyt Ketipinoria nyt kymmenisen vuotta ja sinä aikana opiskellut tutkinnon loppuun ja ollut koko ajan kokopäivätyössä. Annostuksesta toki riippuu väsyttääkö päivällä, itsellä vähennetty vuosien saatossa reippaasti, mutta ikinä en ole ollut ihan tokkurassa.

Ahdistukseen ei mielestäni auta erityisemmin, itsellä ahdistusta lisäksi lievittämässä sertraliini ja tarvittaessa mirtatsapiini.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea lapsuus/traumat saattaa esimerkiksi aiheuttaa hermoston kehittymisen suhteen ongelmia, joita ei voi parantaa terapialla, koska hermosto on ikäänkuin pilalla. Siihen ei oikein auta kuin lääkitys. 

Ketipinor on ollut hyvä minulle vaikean unettomuuden hoidossa, kun en ole halunnut benzo pohjaisia unilääkkeitä syödä jatkuvasti. Valvominenkaan viikkoja putkeen ei ole työssä käyvälle ihmiselle vaihtoehto. Tämä olisi lääkäreiden hyvä muistaa - olisi tärkeää, että unettomuuttakin lääkittäisiin tarpeen mukaan, sillä työkyvyn ylläpitäminen on mielenterveyden kannalta todella tärkeää ollut ainakin itselleni.

Aivojen plastisuuden ansiosta vaikean lapsuuden jättämät traumat näkyvät joissakin tutkimuksissa aivoissa, mutta se ei tarkoita, että näitä muutoksia tulisi hoitaa millään lääkkeillä. Samalla logiikalla vaikeasti traumatisoituneet ihmiset jäävät huumekoukkuun -he eivät säätele impulssejaan yhtä hyvin ja heidän välittäjäainejärjestelmänsä on tavallaan sopeutuneet tunnekylmään, stressaavaan ympäristöön. Monet lääkkeet tutkitusti muokkaavat aivoja ja yleensä päin vastaiseen suuntaan, kun on tarkoitus, koska aivot taas sopeutuvat muuttuvaan ympäristöön ja esimerkiksi Ketipinor ainakin suurilla annoksilla vaikuttaa ensisijaisesti dopamiinijärjestelmään herkistäen sitä, mikä vain pahentaa ongelmia pitkällä aikavälillä. Tämä neuroplastisuus on tiedetysti myös osasyy erilaisten kemiallisten addiktioiden syntyyn -psyykenlääkkeet eivät ole mikään poikkeus. Aivot muokkautuvat myös aikuisuudessa ihan ilman mitään mömmöjä -ihan vaan vaikka puheterapialla, kun ihminen oppii käytännön kautta säätelemään tunteitaan ja rakentamaan turvallisia kiintymyssuhteita.  Sinänsä en tuomitse sinun lääkkeiden syöntiäsi ja hyvä, jos koet niistä olevan hyötyä. Mutta minusta sinun ymmärryksesi traumojen vaikutuksesta aivojen toimintaan on hieman virheellinen ja liioteltu -se ei ole pysyvää, eikä mitkään lääkkeet korjaa sitä, vaan voivat jopa pahentaa sitä säännöllisesti käytettynä.  On ihan eläintutkimuksissa todistettu, että esimerkiksi neuroleptit lisäävät dopamiinireseptorien tiheyttä aivoissa ja pitkällä aikavälillä lisäävät eläinten herkkyyttä reagoida dopamiinitasoa nostavaan amfetamiiniin. Myös SSRI lääkkeiden vaikutusmekanismi on ihan samanalainen. En luottaisi ihan täysin  sinisilmäisesti lääketieteellisiin hoitosuosituksiin lääkkeiden tehosta, koska ne ovat tunnetusti kirjoittaneet ihmiset, joilla on runsaasti taloudellisia kytköksiä ja eturistiriitoja lääketeollisuuteen. 

Olen kakkostyypin bipo hyvin lievässä muodossa. Olen nyt useamman vuoden syönyt Ketipinoria 200mg iltaisin unilääkkeenä enkä kyllä allekirjoita että olisin jotenkinkin zombiena seuraavana päivänä. Teen kolmivuorotyötä ja aamuvuoroon seitsemään meneminenkin onnistuu aivan hyvin. Psykoosilääkityksenä annokset voivat olla jopa 900mg joilla annoksilla zombieolokin varmaan on mahdollista. Painoakaan en mielestäni en ole saanut merkittävästi mutta olin jo valmiiksi ylipainoinen. Hyvä lääke ainakin minulle,bentsot ei minulle oikein sovi

Ikävä lääke, vei aikamoiseen koomaan. 3kk aikoinaan söin ja vierottautuminen siitä oli elämäni kauhein kokemus.

Veti ajatustoiminnan nollaan, päässä ei liikkunut ajatusta, olin elävä kuollut. Siinä vaiheessa lopetin lääkkeet, kun huomasin että jo sukan nostaminen lattialta ei käynyt luontevasti vaan se vaati itseltäni komennon.

Nukuin vuorokaudessa 20h, hoitava lääkäri ei myöntänyt lääkkeen väsyttävän vaan masennuksen ja mahdollisen mielenhäiriön.

Tuo 3kk riitti muutamaan päässäni / aivoissani jotain mikä vaikutti muistini. Vielä vuosien jälkeen tunnen olevani kotenkin tyhmempi ja hitaampi kuin ennen lääkitystä.

En yhtään ihmettele kroonikko mielenterveyspotilaita miksi näyttävät jotenkin hassuilta, pitkään näitä lääkkeitä käyttävät tylsistyät ja muuttuvat jähmeksi patsailta näyttäväksi rauhioiksi.

Vierailija kirjoitti:

Olenkohan ainoa jolla se toimii hyvin nukahtamiseen,eikä aamulla ole pöhnä

Et. Mulla myös. Ainoa lääke jolla nukun.

Lääkitys alkoi 2007.Nyt annos 300mg.päivä.

Tämän lääkkeen pitkäaikainen käyttö teki minusta yksinäisen erakon.

Höpö höpö, itse olen syönyt sitä nukahtamiseen vuosikaudet, ja pystyn toimimaan täysin normaalisti seuraavana päivänä. Ainoa haitta mitä olen huomannut on painonnousu ja muistin huonontuminen. 

x

Tää lääke kannattaa ottaa iltaisin, koska väsyttää.

Tätä määrätään ihan lapsille ja nuorille, että ei ole niin "kova" lääke kuin moni luulee.

Annos on sellainen mikä tekee tästä joissakin tapauksissa vahvan lääkityksen, mutta moni pärjää hyvin pienillä annoksilla, jolloin lääkkeen käyttö on turvallista.