Koti on siisti, kun pää on kunnossa. Päteekö

Masentuneena ei jaksa kyllä siivota, saati käydä suihkussakaan. Muuten tuntuu että päinvastoin ..

Ikinä ei oo koti ollut niin siistinä kuin silloin, kun sairastuin työuupumukseen ja vaikeaan masennukseen. Puunasin paikkoja niin vimmatusti, yöt ja päivät, että miehen piti ärähtää mulle ehdoton siivouskielto.

Kyllä pätee. Mieli on kaaoksessa ja myös kämppä.

Minulla koti on siisti, kun talous on kunnossa ja siivooja hoitaa siistimisen. Pään kunnossa olosta en ole niinkään varma.

Vierailija kirjoitti:

Ikinä ei oo koti ollut niin siistinä kuin silloin, kun sairastuin työuupumukseen ja vaikeaan masennukseen. Puunasin paikkoja niin vimmatusti, yöt ja päivät, että miehen piti ärähtää mulle ehdoton siivouskielto.

Mulla aikalailla sama. Sitä puunaa kotia kun pelkää putoavansa tyhjyyteen muuten. Siivoamisesta tulee olo, että minä pystyn vielä johonkin, olen olemassa.

Minä itseasiassa teen käsitöitäkin sitä kiivaammin mitä syvemmällä masennuksessa olen.

Vierailija kirjoitti:

Tykkään siististä, mutta jos on kiirettä muuten ei elämä kaadu pieneen epäjärjestykseen.

Paitsi silloin, kun äitini teki kuolemaa, mieheni oli jo kuollut, lapsi oireili omaa suruaan ja tein huonoissa olosuhteissa työtä. Oli pakko puunata koti viimeisen päälle joka päivä.oli edes joku asia, jonka pystyi kontrolloimaan.

Juuri noin. Sukulaisperheellä on monta lasta mutta koti näyttää siltä kuin siellä ei asuisi ketään. Niin siistiä siellä on. Perheen äidillä on lievästi sanottuna vaikeaa itsensä kanssa. Kodin pysyminen tiptop joka hetki on hänelle äärimmäisen tärkeää. Se on asia jota hän tuntee hallitsevansa. Joskus se menee yli esim hän ei tunnu keståvän edes sekunnin keståvåä epäjärjestystä.

Kyllä pätee pääasiassa. Sitten on tosin niitä viikkoja, jolloin täytyy viilettää tukka putkella eikä sen takia ehdi siistiä kotia. Mutta silloin riittää energiaa kaikkeen kodin ulkopuoliseen mukavaan.

Toinen kiva kaaos on se, kun on lähdössä johonkin reissuun tai tulossa sieltä. Silloin eteinen voi olla ennen tai jälkeen matkan täynnä kasseja ja tavaraa, joka hakeutuu paikoilleen siinä muutaman päivän sisään.

Vierailija kirjoitti:

Tällä hetkellä ei. Pää on psyykkisesti kunnossa, mutta ei fyysisesti. Olen helkkarin huonovointinen solusalpaajien vuoksi ja en todellakaan jaksa keskittyä siivoamiseen. Pidän sohvaa paikallani ja kasvatan "villakoiria" hyvällä omallatunnolla. Kun mietin, niin pään todellakin pitää olla kunnossa, jotta osaa olla itselleen tarvittaessa armollinen.

Toivotan parempaa vointia!

Toivottavasti sinulla on pahoinvoinnin estolääkettä.

Lähetän lisäksi terveisiä villakoirille, koska nekin tarvitsevat koteja. :)

t. Allogeenisen kantasolusiirron saanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä hetkellä ei. Pää on psyykkisesti kunnossa, mutta ei fyysisesti. Olen helkkarin huonovointinen solusalpaajien vuoksi ja en todellakaan jaksa keskittyä siivoamiseen. Pidän sohvaa paikallani ja kasvatan "villakoiria" hyvällä omallatunnolla. Kun mietin, niin pään todellakin pitää olla kunnossa, jotta osaa olla itselleen tarvittaessa armollinen.

Sä tarvisit robotti-imurin niiden villakoirien kurissa pitämiseen ja olo muutenkin parempi kun saa edes jotain aikaiseksi. Oma kokemukseni sairastamisen ajalta.

Minulla oli robotti-imuri - ja karvalankamattoja, kun sairastin syöpää. 

Imuri jumittui mattojen reunaan, joten lahjoitin sen sisarelleni. Matottoman huoneen siivous onnistui paremmin.

Villakoiria ei saa sortaa!

Minulla menee niin, että jos pää on sekaisin, pitää ympäristön olla järjestyksessä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ja ei. Riippuu pääviasta ja sen asteesta. Psykoottisessa masennuksessa kotikin oli siivoamatta. Kun taas anoreksiaa sairastaessa siivosin koko ajan. Ahdisti niin paljon. Koti oli tiptop.

Nyt olen päävioista vapaa ja siivoan silloin kun huvittaa/alkaa ärsyttää pölyt.

Hyvä, että paranit. :)

ohis

Liian siisti koti on merkki sairaasta mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä hetkellä ei. Pää on psyykkisesti kunnossa, mutta ei fyysisesti. Olen helkkarin huonovointinen solusalpaajien vuoksi ja en todellakaan jaksa keskittyä siivoamiseen. Pidän sohvaa paikallani ja kasvatan "villakoiria" hyvällä omallatunnolla. Kun mietin, niin pään todellakin pitää olla kunnossa, jotta osaa olla itselleen tarvittaessa armollinen.

Sä tarvisit robotti-imurin niiden villakoirien kurissa pitämiseen ja olo muutenkin parempi kun saa edes jotain aikaiseksi. Oma kokemukseni sairastamisen ajalta.

Itseasiassa olen viimeiset pari päivää tutkinut niitä, että mikä mahtuisi budjettiin ja olisi kuitenkin suht hyvä. Pari on jo loppusuoralla vertailussa. Saksasta taidan tilailla.

Neurootikot saattavat siivota liiaksi kotiaan, jolloin kyseessä ei ole tasapainoinen ihminen.

Minulla kämppä on kaaos. Kun haluan vältellä velvollisuuksia, käyn vain kaupassa aamulla ostamassa herkkuja ja syön niitä sängyssä sarjoja katsellen aamusta iltaan. Sänky onkin sitten täynnä roskia ja lautasia. Lattioilla on vaatemyttyjä, tiskejä keittiössä, vessa on pesemättä ja sotkussa. Viikon-parin jälkeen saan motivaatiota kasaan ja siivoan, jolloin roskia tulee vietyä ulos kassikaupalla. Yhden tai kahden päivän jälkeen kämppä on taas mennyt kaaokseen ihan huomaamattani. Voi luoja!

Minulla on aina siistiä, samoin kuin lapsuuskodissanikin oli. Äidiltä opin miten koti pidetään siistinä, ja miten ruokaa laitetaan. Lapsena jo siivosin oman huoneeni ja muitakin tiloja kotona. En ole koskaan kokenut siivoamista mitenkään vastenmieliseksi tai raskaaksi. Se on vain asia mikä pitää tehdä, jotta koti olisi viihtyisä paikka olla ja elää. Siivottomuus ja likaisuus kertoo sen, että asukkailla on jokin häiriö, joko henkisellä tai fyysisellä puolella. Itse en ole koskaan ollut masentunut enkä sairasta mitään fyysistä sairauttakaan, joten tunnen olevani todella terve ja toimintakykyinen joka hetki.

Pää kunnossa, koti kunnossa, talous kunnossa, parisuhde kunnossa, perhe- ja ystävyyssuhteet kunnossa.

Pöly ja lika ei ole tervettä, tavarat ja vaatteet sekaisin ei haittaa.

Koti voi olla kunnossa. Mutta kroppa ei ole silloin kunnossa, kun ei ehdi harrastaa liikuntaa samalla intensiivisyydellä kuin normaalisti. Liikunnan puute taas saa pahantuuliseksi, eli ei varmaan pää ole silloin ihan kunnossa.