Lue keskustelun säännöt.
Jos haluaa amk-ammatin niin kumpi on kannattavampi
04.02.2018 |
lukio vai ammattikoulu?
Ja onko omakohtaista kokemusta vai ihan mutua?
Kaksoistutkinto tietty kans, mutta käykö liian raskaaksi ja kestääkin vissiin vuoden pidempään?
Kommentit (18)
Minulla oli molemmat taustalla kun hain amk.hon (eli sekä lukio että ammatillinen ammattitutkinto).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukioon kannattaa mennä. Voihan olla, että lukion aikana löydät vielä mielenkiintoisempia aloja. Paremmat mahdollisuudet useampiin jatko-opikelupaikkoihin, kun amis-pohjalta.
Lukio. Olen kansainvälisessä yrityksessä töissä ja olen kuullut, että lukion käyneet ovat kielitaidon vuoksi etusijalla. Luulen, ettei lukion käymätöntä edes kutsuta haastatteluun, jos hakijoita on enempi.
Vierailija kirjoitti:
Lukio. Olen kansainvälisessä yrityksessä töissä ja olen kuullut, että lukion käyneet ovat kielitaidon vuoksi etusijalla. Luulen, ettei lukion käymätöntä edes kutsuta haastatteluun, jos hakijoita on enempi.
Missä ammatissa sä toimit? Insinöörille varmaan eri asia kuin esim. sairaanhoitajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu onko amk ala jo mielessä. Liiketaloutta? Menisin lukioon pelkästään.
Olen käynyt kaksoistutkinnon, matkailualan ot+ylioppilas. Sain tän koulutuksen kautta oman alan vakiduunin hotellista. Valmistuin 3 vuodessa hyvin arvosanoin.
Nyt opiskelen matkailuliiketalouden restonomiksi työn ohella. Ka. 4.5
Omasta asenteesta kiinni lähinnä tuo onko kaksoistutkinto rankka. Onhan se mutta myös palkitsee. Mutta jos ei ole mitään käryä tulevaisuuden alasta niin lukioon vaan.
Oikeasti, olen itse käynyt lukion, ja suosittelen ihan 50/50, amis/lukio. Esim. merkonomista tradenomiksi, tai lähihoitajasta sairaanhoitajaksi/terveydenhoitajaksi/sosionomiksi. Pääsee helpommalla, ja on alaltakin pohjaosaaminen. Tai jos on insinööritieteistä kiinnostunut, niin jotain metallialaa, sähköalaa tai autoalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta lukio on parempi vaihtoehto, koska ei vielä varsinaisesti "sido" sinua mihinkään niin pljon.
On totta, että ammattikoulun jälkeen voi hakuetua Suomessa 8, toisin kuin monessa muussa maassa) todennäköisesti mihin tahansa korkeakoulu tai yliopisto-opiskelupaikkaan.
Lähes kaikkiin näihin paikkoihin paikat jaetaan niin, että osa opiskelijoista valitaan ns. ylioppilaskiintiössä jolloin valinta tapahtuu ylioppilaskirjoituksista ja pääsykokeista saatujen yhteispisteiden perusteella ja vastaavasti osa opiskelijoista valitaan "vain" pääsykokeen perusteella, heidän joukotaan, joilla on ns. yleinen korkeakoulukelpoisuus saavutettuna eli joko ns. ammatillinen perustutkinto suoritettuna tai ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi.
Joillekin hyvin harvoille kärjstäen "perinteisimmille poikien" koulutusaloille on voinut saada paikan suoraan, eli ilman pääsykoetta, jos on kirjoittanut erinomaisen arvosanan mm matikasta.
Perinteisimmillä poikien aloilla tarkoitan aloja, joilla vuosikymmeninä on ollut lähes aina vähintäänn puolet aloittaneista poikia, kun taas sellaista "tyttöjen alaa" joissa opisklijoista on tai on ollut vuosia nais-enemmistö ei taida olla yhtäkään josta olisi saanut opiskelupaikan suoraan, jos tai kun vain olisi kirjoittanut ylppäreissä tarpeeksi hyvän arvosanan n.n alan oppiaineesta.
Vuosittain korkeakouluissa ja yliopistoissa aloittaakin näin vuosittain opiskelijoita, jotka eivät ole käyneet päivääkään lukiota. Mutta, kuten moni tajuaa, niin huonoitenkin ylioppilaskirjoituksissa menestyneellä, ylioppilaalla on mahdollisuus tulla valituksi sekä ns. ylioopilaskiintiössä että pääsykoekiintiössä kun taas ammattikoulusta valmistuneilla on ainoa tapa lähes aina "vain" ja ainoastaan menestyä "tarpeeksi hyvin" pääsykoekiintiöstä.
- Mutta toki edellä kerrottu merkitsee myös mahdollisuutta, että aikanaan "eliittilukioon" hakeutunut "A" josta kaikki odottivat ja uskoivat hänen jatkavan yliopistolla opintojaan "heti" ylppäreiden ja pääsykoekevään jälkeen tai viimeisetään pian (au-pair) välivuoden jälkeen on parin vuoden päästä edelleen vailla sitä, ainakin itselle mieluisinta jatko-opikslu paikkaa n.n tiedekunnassa tai xx linjalla ammattikorkeakoulussa.
Sen sijaa "Se" aikanaan halveksitun ja paheksutun ammattikoulun valinnut "B" voi olla saanut paikan korkeakoulussa / - yliopistolta vain osallistumalla samoihin pääsykokeisiin A:n kanssa.
Toki viimeksi kerrottu on harvinaista, mutta kuten sanottu täysin mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio. Olen kansainvälisessä yrityksessä töissä ja olen kuullut, että lukion käyneet ovat kielitaidon vuoksi etusijalla. Luulen, ettei lukion käymätöntä edes kutsuta haastatteluun, jos hakijoita on enempi.
Missä ammatissa sä toimit? Insinöörille varmaan eri asia kuin esim. sairaanhoitajalle.
Olen töissä teollisuudessa. Kielitaitoa tarvitaan kaikissa toimistotehtävissä ja muuallakin. Kesätöiden tai määräaikaisten töiden tai aiemman työkokemuksen kautta voi päästä sisään ilman lukiota. Mutta jos samassa haussa on kaksi tasavertista hakijaa, niin uskon, että lukion käynyt vie voiton ammattikoulun käyneestä.
Kiitokset vastanneille. Olisiko lisää kommentteja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio. Olen kansainvälisessä yrityksessä töissä ja olen kuullut, että lukion käyneet ovat kielitaidon vuoksi etusijalla. Luulen, ettei lukion käymätöntä edes kutsuta haastatteluun, jos hakijoita on enempi.
Missä ammatissa sä toimit? Insinöörille varmaan eri asia kuin esim. sairaanhoitajalle.
Olen töissä teollisuudessa. Kielitaitoa tarvitaan kaikissa toimistotehtävissä ja muuallakin. Kesätöiden tai määräaikaisten töiden tai aiemman työkokemuksen kautta voi päästä sisään ilman lukiota. Mutta jos samassa haussa on kaksi tasavertista hakijaa, niin uskon, että lukion käynyt vie voiton ammattikoulun käyneestä.
Jos on AMK paperit kourassa työhaastattelussa niin tuskin kukaan kiinnittää edes huomiota onko sen taustalla ammattikoulu vai lukio. Henkilön muut ominaisuudet merkkaa paljon enemmän siinä tilanteessa.
Ammattikoulu tulee halvemmaksi. Lisäksi sain työharjoittelun kautta työpaikan, jonka ohessa luen nyt itseäni insinööriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kuullut ettei ammattikoulun läpäiseminen vaadi paljoakaan teoreettisia aineita.
Lukio on paljon parempi pohja insinööriopinnoille.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut ettei ammattikoulun läpäiseminen vaadi paljoakaan teoreettisia aineita.
Lukio on paljon parempi pohja insinööriopinnoille.
Käytäntö opettaa väistämättä myös sitä teoriaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio. Olen kansainvälisessä yrityksessä töissä ja olen kuullut, että lukion käyneet ovat kielitaidon vuoksi etusijalla. Luulen, ettei lukion käymätöntä edes kutsuta haastatteluun, jos hakijoita on enempi.
Missä ammatissa sä toimit? Insinöörille varmaan eri asia kuin esim. sairaanhoitajalle.
Olen töissä teollisuudessa. Kielitaitoa tarvitaan kaikissa toimistotehtävissä ja muuallakin. Kesätöiden tai määräaikaisten töiden tai aiemman työkokemuksen kautta voi päästä sisään ilman lukiota. Mutta jos samassa haussa on kaksi tasavertista hakijaa, niin uskon, että lukion käynyt vie voiton ammattikoulun käyneestä.
Jos on AMK paperit kourassa työhaastattelussa niin tuskin kukaan kiinnittää edes huomiota onko sen taustalla ammattikoulu vai lukio. Henkilön muut ominaisuudet merkkaa paljon enemmän siinä tilanteessa.
Jos olet esim. tradenomi ja hakijoita on paljon, niin pohjakoulutus voi ratkaista, pääsetkö edes haastatteluun. Jos pääset haastatteluun asti, niin silloin pystyt itse vaikuttamaan ominaisuuksillasi valintaan.
Mene lukioon.