Muistatko vielä inessiivi,elatiivi, illatiivi...mitä ne olikaan?

Muistan toki sinänsä järjestelmän sijamuodoista ja juuri esim. inessiivin muistan eli ssa, ssä-pääte. 

Mutten kaikkia muista. Äkkiäkö ne kertaisi, mutta miksi?

Adessiivi, ablatiivi, allatiivi.

Nyt en tarkistanut, mitenkähän meni...

Usein käytän partitiivia -a, -ä, -ta, -tä. Osaa jostakin, esim oletko katsonut talviolympialaisia, eli osaa kisoista.

En muista, muttei äidinkielen opettajakaan niitä pakottanut oppimaan.

Onks nämä ne ranta-rannempi-järvi- jutskat..?

Adessiivi, ablatiivi, allatiivi. Muistan kyllä ja rakastin koulussa lauseenjäsennystä.

Ines- ela- illa- ades- abla- alla-

Talossa, talosta, taloon, talolla, talolta, talolle.

6

-79 syntynyt

Sisäpaikallissijat:

Inessiivi - talossa

Elatiivi - talosta

Illatiivi - taloon

Ulkopaikallissijat:

Adessiivi - talolla

Ablatiivi - talolta

Allatiivi - taloon

Ole hyvä!

En muista sijamuotojen nimiä. Kirjoitan työkseni.

Sisäolento, sisäeronto, sisätulento, näitähän tarkoitat, kyllä muistan.

Muistan ja osaan

-76

Muistan kaikki sijamuodot. Myös harvinaisimmat kuten insktruktiivin. Muistan myös noista sisä- ja ulkopaikallissijoista sen, että koulussa asia opetettiin käyttämällä sanaa 'kaivo'.

vuosimallia 1960.

Juhlissa, juhlista,juhliin. ( Ne adessiivi, ablatiivi ja allatiivi taas: juhlilla, juhlilta, juhlille )

Niillä sijoilla on joskus ollut suomennetut nimensäkin, sen tyyppiset, kuin 'sisäolento' ja ulkotulento' ym. mutta niiden oppikirjassa käyttö on jäänyt jo ennen 1950-lukua pois.

Meille opetettiin loru mikä meni jotenkin näin:

Nomi

Genen

Partia

Essinä

Translaksi

Inessä

Elasta

Illaan

Adella

Ablalta

Allalle

Abetta

Kominensa

Instruin

Muistin opetteluhetkestä kokeeseen asti. Kertaakaan en ole tarvinnut noita terjmejä osata. Sijamuotoja kylläkin.

Muistan nuo ja pitkän saksan lukijana vielä gene- ja akkusatiivit, datiivia unohtamatta 😊

Viesti 8:

allatiivi: talolle (ei 'taloon')

Varmasti kirjoitit noin vahingossa, mutta korjasin kuitenkin ;)

Tietysti muistan. Muistan muitakin rämpsyjä 60-luvun koulusta, kuten durch, für, gegen, ohne, um ja an, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen.

Joo. Mut yksi äidinkielenopekin sanoi, että oot kyllä vähän hullu jos oot noista tykännyt😄

Opetetaanko näitä vielä? Tai pitääkö ne osata ulkoa pikemminkin? 

60-luvun lapsen aikoihin kielioppi oli kunniassaan.  Eli osaan kyllä nämä ja lauseenjäsennyksen myös. 

Tiedä sitten, miten tarpeellista on ollut? Kirjoitan työkseni ja kai kielen hahmottaminen myös teorian kautta on tuonut ammatillisuutta?